Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Veracruz - Veralden olmai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
951
Veralden olmai—Vercingetorix
952
saasti. Pääjoet: pohjoinen rajajoki Eio Panuco,
Orizabalta lähtevä Rio Atoyac, Papaloapan ja
Rio Coatzacoalcos. Maanviljelys tuottaa maissia,
sokeriruokoa, tupakkaa, kahvia, puuvillaa,
hedelmiä. Metsistä saadaan m. m. vaniljaa ja
jalapa-juurta. Muutamissa V:n osissa on
karjanhoidolla (erittäinkin hevoshoidolla) hyvät
edellytykset. Vuorityö (louhitaan kivihiiltä ja useanlaisia
malmeja) vielä mitätön, samoin teollisuus.
Tärkeämpi on kauppa, jonka edistämiseksi
rakennettu rautateitä (ks. V. 2). — Pääkaupunki
J alapa (Xalapa; 23,040 as. 1910). — 2. (Villa
nueva de la Vera Cruz). Meksikon tärkein
satama- ja kauppakaupunki, V:n valtiossa,
Meksi-kon-lahden kuumalla (v:n keskilämpö -}- 25,4° C)
ja epäterveellisellä rantatasangolla; 48,633 as.
(1910), etupäässä mulatteja, vähemmän
eurooppalaisia, neekerejä, mestitsejä ja zamboja. —
Asemakaava säännöllinen, kadut leveät,
rakennukset enimmäkseen mataloita; 7 kirkkoa,
4 luostaria, teatteri, sirkus, tullikamari; useita
toriaukeita; valimo, isoja tupakkatehtaita.
Suurten aallonmurtajani suojaamassa, 8 m
syvässä satamassa selvitettiin tiliv. 1911-12
kaikkiaan 4,5 milj. brutto rek.-ton. aluksia. Siitä
tuli ulkomaisen merenkulun osalle 2,9 milj.
rek.-ton. Säännöllisiä liöyrylaivakulkuvuoroja
Euroopan ja Polijois-Ameriikan tärkeimpiin satamiin.
Rautateitä haarautuu Jalapan ja Cordoban kautta
Meksikkoon sekä kaakkoon, Tehuantepeein
kannakselle. Vrn kautta kulkee melkein puolet
Meksikon ulkomaankaupasta. Tärkeimmät
vientitavarat: kulta, hopea, kahvi, tupakka, sokeri,
vanilja, vuodat. -— Vrn perusti Cortez 1520.
Myöhemmin linnoitettiin se ja pysyi
espanjalaisten hallussa vreen 1825. Ranskalaiset
valloittivat sen 1838 ja yhdysvaltalaiset 1847.
Vv. 1862-67 V. oli ranskalaisten miehittämällä.
J. G. G-ö.
Veralden olmai ks. Lappalaisten
mytologia.
Veranta (port., esp. vera’nda; ehkä
portugalilaisten Intiasta tuoma nimitys), rakennuksen
alakertaan liitetty avoin etuhalli, jonka kattoa
kannattavat puiset, kiviset tai hennot rautaiset
pilarit tai pylväät. Lasi vrssa kannattajien välissä
on ikkunat, mutta vrn kattokin saattaa joskus
olla lasista. T’-o N.
Veratriini, liljakasvin Schoenocattlnii
offici-nalen (= Veratrum sabadilla 1. officinalr)
siemenissä 1. sabadillansiemenissä esiintyvä alkaloidi t.
oikeammin useamman alkaloidin seos. Valkoinen
kiteinen t. amorfinen aine. Liukenee alkoholiin
ja eetteriin helposti. Kirpeän makuinen, hajuton
sekä nenän limakalvoja kovin ärsyttäen
aivastuttava. Voimakasta myrkkyä. Käytetään lääkkeenä,
esim. ulkonaisesti hermokivuissa. S. S.
Verbaali-injuria (lat. verbä’lis = sanallinen, ja
inni’ria - vääryys), sanoin tapahtuva
kunnianloukkaus. vrt. Kunnianloukkaus,
Reaali-i n j u r i a. ^
Verbaali-inspiratsioni ks. I n n o i t u s.
Verbaalinen, verbaali- (lat. verbä’lis <
rerburn- sana; verbi), kieliop. verbiä koskeva;
v e r b a a 1 i t a i v u t u s, verbille kuuluva
taivutus; verbaalinomini, verbistä johtunut
nomini. A. K.
Verbaalinootti 1. verbaalin u otti (lat.
verbä’lis - sanallinen, ja nootti, ks. t.), asia-
kirja („nootti"), jonka jokin hallitus valtuuttaa
diplomaattisen asiamiehensä (tav. julkilukemalla)
vieraalle hallitukselle (ulkoasiainministerille)
esittämään ja jolla tav. on salassa pidettävän
tiedonannon luonne.
Verbaalisopimus ks. Sopi m u s.
Verbascum ks. Tulikukk a.
Verbatim /-«’-/ (uuslat.), sananmukaisesti.
Verbena ks. Rautayrtti.
Verbenaöljy, eetterinen öljy, jota saadaan
Verbena Vripliyllan lehdistä. Hyvin hieno ja
arvokas, hyvänhajuinen, sitruunalle tuoksuva aine,
jota joskus käytetään hajuvesiteollisuudessa.
S. S.
Verbi (lat. verbiini - sana), teonsana, sana,
joka osoittaa tekemistä (toimintaa tai tilaa) ja
jonka muotoihin kuuluu persoonamuotoja (ks.
Sanaluokat). Näitä v m persoona- 1.
tekijä-muotoja nimitetään finiitti muodoiksi
(ks. t.) ja vrn käyttämistä näissä muodoissa
ko n jugatsio niksi (ks. t.). V m
konjugat-sionissa erotetaan kolme persoonaa, kaksi
(1. kolme) numerusta sekä eri kielissä
erisuuruinen määrä tempuksia, moduksia ja
päämuotoja. Paitsi persoonamuotoja kuuluu
vrn muotoihin myös sija- ja omistusmuotoja,
jotka perustuvat johonkin vrstä johtuneeseen
nominaalivartaloon; näitä muotoja nimitetään
vrn infiniittimuodoiksi (ks. t.). Vrn
paradigmiin luetaan tavallisesti myös n. s.
liitto- 1. yhdistetyt muodot (ks. t.),
joihin suomen kielteinen taivutuskin (ks.
Kieltosana) kuuluu, ks. myös Transitiivinen
ja I n t r a n s i t i i v i n e n. A. K.
Vercelli f-tse’1-] (vanhan ajan Vercellce).
kaupunki Pohjois-Italiassa, Novaran
provinssissa, Pon lisäjoen Sesian oik. raurialla, ratojen
risteyksessä; 31,926 as. (1911). — Vanhat vallit
kaupuugin ympärillä on muutettu
puistokäytäviksi, joilta kaunis näköala Alpeille. Useita
kirkkoja: iso katedraali (16:nnelta vuosis.),
jonka kirjastossa arvokkaita käsikirjoituksia,
romaanilais-goottilainen Sant’ Andrean kirkko
(1219-24) sekä San Paolon, Santa Caterinan ja
San Cristoforon kirkot, joissa Gaudenzio
Ferrarin maalauksia vv:lta 1532-38. Museo
(Lapi-dario liritzza), teatteri; kuvaamataiteiden opisto
ja sen yhteydessä taulukokoelma, tekn. opisto,
seminaari, työväenkurssit, oppikouluja; Viktor
Emanuelin, Cavourin ja Garibaldin
muistopatsaat. Arkkipiispanistuin. — Silkki-, kone-,
tuli-tikku-, saippua-, kynttilä-, nappiteollisuutta,
nahkatuotteiden valmistusta, kirjapainoja.
Kaupunki käy vilkasta viljakauppaa. — V. oli ensin
erään ligurilieimon pääkaupunkina Gallia
cisal-pinassa ja myöhemmin roomal. municipiumina.
Kaupungin kaakkoispuolella, Campii Raudii
nimisellä tantereella, sai Hannibal 218 e. Kr.
ensi-mäisen voittonsa Italiassa. Samassa paikassa löi
Marius 101 e. Kr. kimbrit. — Vv. 1228-1372 V :ssa
oli yliopisto. J. G. G-ö.
Vercingetorix f-c’-J (k. 46 e. Kr.), gallialainen
päällikkö, arvernein ruhtinas, joka 52 e. Kr.
yhdisti gallialaiset heimot vapaussotaan
roomalaisia vastaan ja etisin pakotti Caesarin
peräytymään, mutta lopulta mitä urhoollisinmian
puolustuksen jälkeen Alesiassa (nyk. Bourgognessa)
piiritettynä pakotettiin antaumaan. Csesar
kuljetti V:n kahleissa mukanaan Koomaan, jossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
