Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verhovastainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
971
Verihera—Verisuonet
972
germaanilaiset sallivat veriheimoisia avioliittoja;
samoin arabialaisten lait Muhammediin saakka.
Nykyajan yhteiskunnissa sukulaisten väliset
avioliitot ovat sallittuja vain määrätyissä rajoissa,
vrt. Avioliitto, Avioeste,
Perinnöllisyys.
Verihera ks. Veri.
Verihiili, verta kuivaamalla ja hiillyttämällä
saatu hiilL Se imee hyvin voimakkaasti
liuoksista väriaineita, kirkastaen liuokset. Käytetään
esim. vesisuotimissa. 8. 8.
Verihirssi ks. Hirssi.
Verihäät, Pariisin, ks. Pärttyli n-y ö.
Verijuotikas ks. J u o t i k k a a t.
Verijuuri ks. Agrimonia.
Verikaasut, vereen imeytyneet kaasut, tav.
happi ja hiilidioksidi. Kaasujen vaihdosta
keuhkoissa on kaksi eri mielipidettä. Toisen mukaan
näistä on hapen kulku keuhkoista vereen ja
hiilihapon verestä keuhkoihin ainoastaan
riippuva keuhkojen kaasujen ja v:n osapaineista, ja
keuhkokudos olisi siis vain tehottomana
väliaineena, jonka läpi kaasut diffundoivat. Toisen
mukaan on havaittu, että kaasujen vaihto
keuhkoissa ei ole aivan yksinkertainen
diffusioni-ilmiö. Itse keuhkokudoksessakin on havaittu
hapen kulutusta ja hiilidioksidin muodostumista,
ja kaasuvaihto keuhkoissa voidaan ajatella
verrattavaksi esim. hapen eritykseen kalojen
uimarakossa, jonka erityksen järjestää hermosto.
S. S.
Verikavio 1. 1 i h a k a v i o, kavion lihaisesta
osasta käytetty nimitys, ks. Kavio.
Verikivi ks. Hematiitti.
Verikoira ks. Koira, palsta 1154.
Verikosto, kosto, jota surmatun henkilön
sukulaiset omavaltaisesti harjoittavat surmaamalla
tappajan tai jonkun hänen sukulaisensa. V.
esiintyy melkein kaikilla kansoilla niiden
aikaisemmilla sivistysasteilla. Euroopassa se oli vielä
muutamia aikoja sitten käytännössä Korsikassa
nimellä vendetta. Tätä nykyä se vielä on
tavallinen useilla Afrikan, Ameriikan ja Aasian
kansoilla, esim. arabialaisilla.
Verikristallit, verikiteet, ks. H e m i i n i.
Verikuhmu ks. H e m a t o m a.
Verilipeäsuola, keltainen ks.
Ferrosyan-kalium i, punainen ks.
Ferrisyanka-1 i u m i.
Veriloiset, ihmisen tai eläinten veressä
loisivat eliöt. Tilapäisiin v:iin voi lukea
monenlaiset tauteja aiheuttavat bakteerit y. m., jotka
verivirran mukana leviävät eri elimiin.
Varsinaisia, pitemmän ajan veressä eläviä loisia ovat
m. m. eriiät Filaria-la jit (ks. Filaridse),
egyptiläinen verimato (Billiarzia hcematobia),
eräät bakteerit, kuten pernaruttobasilli, sekä
useat alkueläimet, kuten Trypanosoma (ks.
t.)-flagellaatit ja ennen kaikkea hemosporidit (esim.
malarian aiheuttaja), ks. Sporozooit.
Verilumi = punainen lumi (ks. t.).
Verimato, nimitys jota käytetään m. m.
Filaria-madoista (ks. F i 1 a r i d se) sekä imumatoihin
kuuluvista Billiarzia (Schistostomum) lajeista.
Viimemainituista on tärkein egyptiläinen v.
(B. hcematobia). Sen koiras on n. 14 mm pitkä
ja 1 mm paksu. Tmulavat (2) sijaitsevat
ruumiin etuosassa. Vatsapuolella madon reunat ovat
käyristyneet kouruksi, johon 16-20 mm pituinen,
*/4 mm paksuinen naaras voi sijoittua. Mato
asustaa ihmisen porttilaskimossa ja sen haaroissa
ja voi niistä kulkeutua suoleen, maksaan,
virtsa-johtimiin, munuaisiin y. m., aiheuttaen näissä
elimissä sairaloisia ilmiöitä (märkimistä,
tulehdusta, veristä virtsaa y. m.), jotka voivat johtaa
kuolemaan. Madon kotimaa lienee Afrikka, mutta
se on levinnyt myöskin Etelä-Aasiaan ja
satunnaisesti muuannekin (ei tavattu Euroopassa).
Erittäin yleinen v.-tauti on Egyptissä; on
laskettu l/4 koko väestöstä sitä sairastavan, ja
tartunta luultavasti saadaan vedestä, missä madon
munat kehittyvät toukiksi. I. V-s.
Verinahka ks. Iho.
Verineste ks. Veri.
Veripahka ks. H e m a t o m a.
Veripaise, paise, jonka sisältämä märkä on
verensekaista, ks. Paise.
Veripatti ks. Vesikuhlut.
Veripilkkutauti (purpura licemorrhagica,
mor-bus maculesus Werlliofi) ks. Purpura.
Veripuna 1.- veren puna ks. Veri.
Verirakko (liannatoeystis), ihonalaisen
veren-purkautumisen muodostama rakko.
Veriseerumi ks. Veri.
Verismi, Italiassa käytetty nimitys sille
kirjallisuus- ja taidesuunnalle, jota muissa maissa
yleensä sanotaan realismiksi tai naturalismiksi.
Verisolut ks. V e r i.
Veristinen tyyli (it. uero = tosi), mu8.,
uusimpien it. oopperasäveltäjien (Maseagui’n,
Leonca-vallon, Puccini’n y. m.) käyttämä, perustuu
siihen, että säveldraamau aihe ja sen käsittelytapa
ovat ikäänkuin elämästä valokuvatut. Siten ei
jää tilaa vanhemman it. oopperatyvlin
luonnottomuuksille. Epädraamallisten pitkien soololaulujen
sijasta on yleisön mielenkiinnon herättimenä
repäisevä juoni ja kiihkeästi jännittävä toiminta.
I. K.
Verisuola = verilipeäsuola ks. F e r r o s y a
n-k a 1 i u m i ja F e r r i s y a n k a 1 i u m i.
Verisuonet (ihmisen). V. ovat kaikkialla
ruumiissa esiintyviä veren täyttämiä isompia tai
pienempiä putkia, jotka ovat yhteydessä joko
sydämestä lähteväin tai siihen tulevain suonten
kanssa. Niitä v:ia, jotka johtavat verta
sydämestä poispäin, nimitetään valtimoiksi
(ar teriä), niitä taas, jotka johtavat verta
sydämeen päin, laskimoiksi (ven<r).
Valtimot ja laskimot ovat toistensa yhteydessä
hienojen hiussuonten eli kapillaarien
välityksellä. Paitsi tehtävänsä eroavat valtimot
ja laskimot toisistaan vielä rakenteensakin
puolesta. V:n seinämässä erotetaan kolme kerrosta,
sisäketto, väliketto ja ulkoketto. S isä k et to
(tuntea intima) muodostuu yksinkertaisesta
epi-telisolukosta ja sen ulkopuolella olevasta
kimmoisesta kalvosta, väliketto (tuniea media) on
sileiden lihassäikeiden ja kimmoisten kalvojen
muodostama, eri v:ssa hyvin erilainen kerros.
Se on aortan tyvessä kimmoisen kudoksen
muodostama, keskivahvoissa valtimoissa sen
pääasiallisena tekijänä ovat lihassolut, laskimoissa
tämä kerros on erittäin ohut, voi joskus
puuttuakin. Ulkoketto (tuniea externa) on
pitkittäisten sidekudossyiden muodostama; se on
laskimoissa hyvin vahva. Hiussuonet ovat
ohutseinäisiä, läpileikkauksessa n. O.oois mm paksuja
putkia, joiden seinämän muodostaa ohut yhden-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
