Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verotus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1011
Verotusesine
—Verrocchio
1012
viitattu. Muut eroavaisuudet valtion ja kuntain
v:ssa ja kunnallista v:ta muuten koskevat
erikoiskysymykset täytyy tässä sivuuttaa, [v.
Ehe-berg, „Finanssioppi"; Hannikainen,
„Verotuspoli-tiikan pääpiirteet"; Willgren, •„Suomen
finanssioikeus", sama, ,,Yleiskatsaus nykyaikaiseen
valtion tulo- ja varallisuusverotukseen Euroopassa";
Lainvalmistelukunta, ,,Mietintö v:lta 1898 maan
välittömän verotuksen uudistamisesta"; Harvia,
„Yleisen kunnallisverotuksen uudistamisesta". —
v. Eheberg, art. „Steuer" Handw. der
Staatswissen-schaftissa, jossa laaja kirjallisuusluettelo;
Wagner, „Finanzwissenschaft"; Conrad,
„Finanz-wissenschaft"; van der Borglit,
,,Finanzwissen-sehaft"; v. Heckel, „Lelirbuch der
Finanzvvissen-schaft", sama, ,,Die Fortschritte der direkten
Besteuerung u. s. w."; Sehäffle, „Die Steuern";
Leroy-Beaulieu, „Traite de la science des
fiuan-ces"; aikakauskirja „Finanzarchiv".] Y. //.
Verotusesine ks. V e r o-o b j e k t i.
Verotusoikeus ks. Verot u s.
Verovapaus. Aikaisemmissa
yhteiskuntaoloissa, jolloin säätyerioikeuksilla oli perustava
merkitys yhteiskuntaelämässä, oli yleistä, että
korkeampien säätyjen jäsenet olivat vapautetut
valtiolle suoritettavista veroista. Alkuaan oli
vapautuksia ruvettu myöntämään palkkiona
suoritetuista palveluksista näiden säätyjen
yksityisille jäsenille, mutta vähitellen ne muodostuivat
koko säädyn erioikeudeksi. Säätvlaitoksen
lakkauttamisen jälkeen ovat tämäntapaiset
verovapaudet myöskin yleisesti kumotut. Jätteenä
puheenaolevilta ajoilta on eräissä valtioissa vielä
valtion virkamiehille myönnetty vapautusta
veroista tai huojennusta niiden suorittamisessa.
Finanssipoliittiselta kannalta on näitäkin v:ia
pidettävä epätarkoituksenmukaisina, koska ne
sotivat erästä nykyaikaisen verotuksen
tärkeimpiä periaatteita, verotuksen yleisyyttä, vastaan
(ks. Verotus). Nykyaikaisiin
yhteiskuntaoloihin soveltuva ja finanssipoliittisesti
hyväksyttävä v. on sitävastoin se, mikä sangen
yleisesti myönnetään toimeentulominimin alla
olevista tuloista. Tämä v. tulee varsinaisesti
kysymykseen tuloverotuksessa (ks. Tulovero),
mutta voidaan sitä myös eräiden tuottoverojeii,
kuten pääomankorkoverojen ja palkkatuloverojen
suorittamisessa myöntää pienempien tulojen
osalta.
Verovelvollisuus ks. Verotus.
Veroyksikkö on se mitta tai paino, luku
taikka muu tarkasti määrätty esineen
tuntomerkki, jonka nojalla vero-objektin suuruus on
määrätty. V. on siten esim. maaverossa hehtaari,
tuloverossa jokin tukimäärä, suolaverossa
hehtolitra j. n. e.
Veroäyri on Suomessa vanhastaan käytetty ja
myöskin kunnallislakien omaksuma nimitys
veroyksikölle kunnallisverotuksessa (ks. K u
n-nallisvero ja Veroyksikkö).
Werra, Weserin (ks. t.) oikeanpuolinen
lähde-joki, alkaa Thiiringerwaldin luoteisrinteillä 780 m
yi. merenp. Pituus 209 km. Liikekelpoinen
pienille aluksille 58,s km suusta. Kalaisa.
Verrannollinen ks. Verranto.
Verranto 1. analogia, kaht’en suMeen
A c ,
(ks. t.) samansunruisuus. V :ssa g- = fj- (lue:
A: n suhde 11. A suhtaantuu] B :hen = C :n suhde
[1. C suhtaantuuj 7>:hen) on A ensimäinen.
B toinen, C kolmas ja D neljäs jäsen
1. termi. V:n jäsenten sanotaan olevan
verrannolliset 1. suhteelliset
keskenään. A ja I) sanotaan v:n äärimäisiksi.
B ja C sen keskimäisiksi jäseniksi. A ja C
ovat homologi-jäseniä (edelliset) ja
samoin B ja D (j ä l.k i m ä i s e t). V :ssa
täytyy aina ensimäisen ja toisen jäsenen
keskenänsä, kolmannen ja neljännen jäsenen
keskenänsä olla samanlaatuisia suureita. V:n neljäs
jäsen I) on A:n, B:n ja C:n neljäs verto
1. neljäs proportsio naali. V :ssa A: B =
B:C sanotaan B :tä A: n ja C: n
keskiverroksi 1. keski proportsioha aliksi.
C on silloin A:n ja B:i\ kolmas verto
(kolmas ]> r o p o r t s i o n a a 1 i) ; A :n, B:n ja C:n
sanotaan olevan jatkuvasti
verrannollisten (jatkuvassa suhteessa). Kahta
suuretta A ja B sanotaan kääntäen
verrannollisiksi kahteen suureeseen C:hen ja
D:hen, jos kahden ensimäisen suhde on = kahden
jälkimäisen suhteen inverssiarvo s. o. jos
A: B = 1): C. — V. pysyy voimassa, vaikka siinä
suoritetaankin erinäisiä muunnoksia 1.
transformatsioneja. Tärkeimmät
muunnokset ovat seuraavat: 1. Kääntämällä
(i n v e r t e e r a a m a 1 1 a) saadaan v :sta A: B
-C:D toinen v. B:A = D:C, 2.
vuorotta-malla(alterneeraamalla) v. A: C = B: D
(.4, B, C ja I) edellytetään olevan kaikki samaa
laatua), 3. yhdistämällä (k o n j u n g e
e-r a am alla) (v:t (A+B): B = (C+ D): D 1.
1 + H)i A = (C+D): C, 4. erottamalla
(d i s j u n g e e r a a m a 11 a) v:t (A—B): B =
(C—D): C 1. (A—B): A = (C—D): C (edellyttäen
että A>B ja C >/)). — V:oa, jossa kaikki
jäsenet ovat puhtaita lukuja, sanotaan 1 u k
u-v: k s i. Sellaisessa v:ssa on äärimäisten
jäsenten tulo = keskimäisten jäsenten tulo. vrt.
Päätös lasku. V. 8:n.
Verranto-oppi, oppi verrannoista (ks. t.).
Verraton kamari ks. C h a m b r e i n t r o
u-v a b 1 e.
Verres, Ci a i u s, roomal. virkamies, oli
pneto-rina 74 e. Kr. sekä Sisilian maaherrana 73-71.
jolloin hän tavattomasti nylki saaren asukkaita.
Kun nämä Roomassa haastoivat V:n oikeuteen
vastaamaan kiristyksistään, esiintyi heidän
asianajajansa Cicero niin tarmokkaasti V:tä
vastaan. että hän vapaaehtoisesti lähti jo
oikeuden-kävnnin alussa maanpakoon, missä hän kuolikin.
IE". Ciccotti, „I1 processo di V." (1895).]
K. J. II.
Verrius Flaccus, Marcus (k. jälkeen v:n 14
j. Kr.), roomal. kielitieteilijä, vapautettu orja.
oli Augustuksen tyttärenlasten opettajana. Hänen
teoksistaan oli tärkein laaja sanakirja »Sanojen
merkityksestä" („De significatu verboruin"), jok i
on osaksi säilynyt’ Festuksen ja Pauluksen supis
telmissa. Sen julkaisijoista mainittakoon C. O.
Miiller ja The\vre\\k de Ponor. [Reitzenatein.
„Verriamsche Forschungen" (1887).] K.J.H.
Verrocchio fverro’kjo], Andrea (1435-881.
it. kuvanveistäjä ja taidemaalari, alkiraan kulta
seppä, on lähinnä saanut vaikutelmia Donatellon
taiteesta. Mutta hänen teoksensa osoittavat kuin
minkin, miten palion hän sekii sielullisen
syvyyden että muodon ilmehikkyyden puolesta on oppi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
