Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vertatur ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1017
Vertatur—Vesainen
1018
Vertatur /-»’-/ t. verte (lat.), käännä (s. o.
lebti).
Vertaus, stilistinen (esitystavallinen)
kuvauskeino esityksen havainnollistuttamiseksi.
Milloin v. välittömästi on lähtöisin kuvattavasta
tilanteesta ja luovasta näkemyksestä, antaa se
esitykselle sen olennaisen tunnelman. V. voi
paisua lyhyeksi kertomukseksi, parabeliksi (ks. t.),
jollaisia useat Jeesuksen v:t ovat.
Vertauskuva ks. Allegoria ja
Symboli.
Vertausluku ks. Suhteelliset vaalit,
palsta 137.
Verte ks. Vertatur.
Vertebra [-e’-] (lat.), nikama, ks. Luusto
ja Selkäranka.
Vertebrata (lat. vertebrä’tus = nikamallinen <
verte’bra = nikama, siis v. oikeastaan =
nikamal-liset), luurankoiset 1. selkärankaiset (ks. t.).
Vertesi /vertasi], Arnold (s. 1836), unk.
kirjailija ja sanomalehtimies, otti 1849,
13-vuo-tiaana, osaa vapaussotaan; julkaissut suuren
joukon historiallisia ja yhteiskunnallisia novelleja
ja romaaneja, joiden luonteenomaisena piirteenä
on katkera pessimismi. V:n muodollisesti heikot
romaanit eivät vedä vertoja hänen novelleilleen.
Alkoi 1888 julka;sta novelliensa kokoelmaa „Ezer
elbeszölös" („Tuhat novellia"). Toinen kokoelma
on: „Kisvärosi törtenetek"
(„Pikkukaupunki-juttuja". 1898).
Werth, Johann von (n. 1600-52), saks.
ratsupäällikkö 30-vuotisessa sodassa, tunnettu
urhoollisuudestaan ja seikkailuhalustaan, palveli
ensin liigan (Tillyn), sitten keisarin sotajoukossa,
taisteli 1633 :n jälkeen Etelä-Saksassa Hornia ja
Bernhard VVeimarilaista vastaan, m. m.
huomattavalla tavalla myötävaikuttaen Nördlingenin
voittoon, jonka johdosta hänet tehtiin
sotamar-salkkaluutnantiksi ja vapaaherraksi, joutui 1638
ransk. vankeuteen, mutta vaihdettiin 1642
Kustaa Hornin asemesta vapaaksi. W. meni silloin
Baierin palvelukseen, voitti Tuttlingenin ja
Mergentheirnin taisteluissa, mutta joutui
Janko-vitzin luona tappiolle. Luopui sitten Baierista ja
pakeni keisarin tykö, joka teki hänet kreiviksi
ja ratsuväen kenraaliksi, jona hän Böömissä
taisteli ruotsalaisia vastaan. Teicher on
julkaissut hänen elämäkertansa (Augsburgissa 1876).
K. G.
Vertigo ks. Pyörtyminen.
Vertikaali (lat. vertex ~ käännepiste, napa,
päälaki, huippu < vertere - kääntää, kiertää),
ks. Pystysuora.
Vertikaali-intensiteetti (ks. Vertikaali
ja Intensiteetti), maamagnetismin
kenttä-voimakkuuden pystysuora komponentti ks. M a
a-magnetismi.
Wertmiiller, Adolf Ulrik (1751-1812),
ruots.-ameriikk. taidemaalari, opiskeli ensin
Tukholman taideakatemiassa ja sitten v:sta 1772
Pariisissa ja muualla ulkomailla. Oleskeltuaan
1797-99 Ruotsissa hän muutti 1800
Pohjois-Ameriikkaan. Tyylillisesti hänen teoksensa
kuuluvat rokokon ja uusklassillisuuden välille;
aiheiltaan ne ovat osaksi mytologisia, kuten „Ariadne"
(1783) ja ,,Tanssiva amoriini" (1784), osaksi
historiallisia, kuten Marie Antoinette lapsineen
(1785). Hän on myöskin tunnettu etevänä
muoto-kuvamaalaajana; hänen tälle alalle kuuluvista
teoksistaan mainittakoon K. M. Armfeltin ja
Yrjö Wasliingtonin muotokuvat. F. L.
Vertot d’Auboeuf [verteV dobö’f], Renö
Aubert de (1655-1735), ransk.
historiankirjoittaja. V. rupesi ensin munkiksi ja toimi
sittemmin pappina. Tultuaan 1703 Acadömie des
inscriptions’in jäseneksi hän asettui Pariisiin,
missä oli Orl6ans’in herttuattaren käeikirjurina;
teoksia: „Histoire des rövolutions de Suöde"
(1695), ,,IIistoire des rövolutions de la republique
romaine" (1719), „Histoire des chevaliers de
Saint-Jean de Jerusalem" (1726) y. m. J. F.
Vertumnalia-juhla [nä’-] ks. V e r t u m n u s.
Vertumnus ]-tu’-] 1. Vortumnus,
muinais-it. vuodenajan jumala, jota myös pidettiin
kaupan ja elinkeinojen suojelijana. V:n kunniaksi
vietettiin V e r t u m n a 1 i a-juhlaa. K. J. H.
Verus /-e-], Lucius Aurelius, Rooman
keisarina 161-169 j. Kr., Antoninus Piuksen
ottopoika sekä Marcus Aureliuksen kanssahallitsija.
V., joka oli luonteeltaan pintapuolinen ja
kevytmielinen, taisteli ilman menestystä parthialaisia
ja germaaneja vastaan. E. J. H.
Verviers [-vie’], arrondissementin pääkaupunki
Itä-Belgiassa, Liögeu provinssissa, lähellä Saksan
rajaa, Ourtheen laskevan Vesdren molemmilla
rannoilla, Aachenin-Liögen-radan varrella; 45,964
as. (1912). — Kaunis kirkko, kaupungintalo,
teatteri. Käsiteollisuusopisto, opettajaseminaari,
taulu-kokoelina, kirjasto; tribunaalituDmioistuin.
Suuria verka- ja kasmirikutomoja,
kampalaukakeh-räämöjä, automobiilitehtaita, nahka- ja
metalliteollisuutta, olutpanimoja. Ympäristössä
kivihiilikaivoksia. — Viulutaiteilija Vieuxtempsin
syntymäpaikka. J. G. G-ö.
Werving, Jonas (n. 1640-97), ruots.
historiantutkija, tuli 1662 kansliakollegin kanslistiksi,
1066 Uplannin lääninsihteeriksi, 1669
reduktsioui-kollegin esittelijäksi ja 1674 sihteeriksi.
Aateloitiin 1677 ja nimitettiin antikviteettikollegin
asessoriksi 1685. Kuninkaan käskystä hän
säilyneiden asiakirjain ja muiden lähteiden
perustuksella ryhtyi kirjoittamaan laajaa teostaan
„Konung Sigismunds och Konung Carl IX :s
his-torier", jonka vasta A. v. Stiernman julkaisi
painosta 1745-47. E. G.
Vervins ]-vä’], arrondissementin pääkaupunki
Koillis-Ranskassa, Aisnen departementissa,
Vil-pionin laaksossa, pohjoisradan varrella, 37 km
Laonista koilliseen;. 3,062 as. (1906). Pellava-,
hamppu- ja juuttiteollisuutta. — V:ssä tehtiin
2 p. toukok. 1598 rauha Ranskan ja Espanjan
välillä.
Veräjä, vaakasuoraan kiinnitettävillä puilla
suljettava aidan aukko. U. T. S.
Vesainen, Pietari (Juhana lienee
erehdys) (k. 1590), suom. talonpoikaispäällikkö, oli
kotoisin Alavesan talosta Ylikiimingistä.
Niinkuin moni muukin Pohjanmaan talonpoika
(Krankka, Nykyri, Talvikauppinen), hän
Juhana III :n Venäjän sodan aikana johti
puolustustoimia ja partioretkiä venäläisiä vastaan.
Keväällä 1589 V. iiläisten johtajana teki retken
Vienanmeren rannalle valloittaen Kannanlalulen
kaupungin Pietarinpäiväu jälkeisenä yönä, kun
asukkaat lepäsivät juhlanviettonsa jälkeen.
Seur. v:n syksynä hän lähti uudelle retkelle
Jäämeren seuduille, ja hänen kerrotaan
hävittäneen Petsingin monasterin, mutta hyökätessään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
