Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesiraot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1063
Vesi rinta—Vesittäjä
1064
Vesirinta (hydrotliorax) ks. Hydrotoraksi.
Vesiiokko (varicellce), lapsissa esiintyvä,
yleensä hyvänlaatuinen tarttuva kuumetauti,
jossa ilmenee ihoon noin linssiherneen kokoisia,
punertavan kehän ympäröimiä, heramaista .
nestettä sisältäviä rakkuloita. Nämä rokot
kuivavat muutaman päivän kuluessa, jättäen jälkeensä
pieniä rupia, joitten lähdettyä ei ihoon jää
mitään arpia. Tauti kuuluu lievempiin
lasten-tauteihin. Siihen katsoen, että se kuitenkin on
tarttuvainen, tulee siihen sairastuneen
koululapsen kuitenkin pysyä noin viikon päivät koulusta
poissa. M. O-B.
Vesiruukki = sementti (ks. t.).
Vesiruuvi 1. Arkhimedeen ruuvi (vrt.
A r k h i >n e d e s), vedennostolaitos, akselinsa
ympäri pyöritettävä
silinteri, jonka sisään vaipan
ja akselin väliin on
sommiteltu yksi tai
useampia ruuvipinnanmuotoisia
kiehkuroita (ks. kuvaa).
V:n veteen osaksi
upotettu alapää siemaisee
joka kierroksella vettä,
joka vähitellen kohoaa v:ia pyöritettäessä
kierteitä myöten laitteen yläpäähän ja virtaa siitä
"los. * (JJ. S:n.)
Vesisaari (norj. V a d s o, lap.
Tsatse-suollo), Ruijan (Finmarkeniu) amtin
pääkaupunki Varanginvuonon pohjoisrannalla (70° 04’
pohj. lev.), Ruijan suomalais-asutuksen
tärkeimpiä keskuspaikkoja; asukasmäärä v. 1910 1,988
henkeä, joista suomalaisia 898 ja lappalaisia 24.
loput suomalais-lappalais-norjalaista sekakansaa,
tai norjalaisia; V:n asukkaat ovat pääasiallisesti
kalastajia tai kauppiaita. — Satama verrattain
hyvä; sitä suojaa eteläpuolelta pitkähkö saari
Vadsö (1. Vande), jolla aikoinaan sijaitsi V:n
kirkko. Kaupungin keskuksen muodostaa tori,
jonka varrella kirkko, apteekki, keskikoulu,
kansakoulu, piirivankila, lukuisa joukko
kauppapuoteja y. m.; kaupungin keskuksessa, joka
muuten enimmäkseen on norjalaisten asuma, sijaitsee
myös maaherran vira.^o. Suomalais-asutus
käsittää V:n länsipään (,,Indre kvtenby") ja itäpään
(,,Ytre kvasnby"). — V. oli aikoinaan vähäinen
kalastuspaikka (,,fiskevser"), jossa 1567 asui
7 veronmaksuvelvollista, 1800 12 ja 1825 240.
18:*3 nmo lostettiin V. kaupungiksi. V:ssa alkoi
kuuluisa valaanpyytäjä Sven Foyn ensimäisen
valaanpyyntiliikkeensä ja tehtaansa. V. on
nykyjään muodostunut vilkkaaksi kauppapaikaksi,
josta vuosittain viedään runsaat määrät kalaa
ja kalantuotteita, traania, guanoa, metsänriistaa,
poronlihaa ja -nahkoja. — Kouluja (ylempänä
mainittujen lisäksi) : kunnallinen ylempi
kansakoulu. amtikoulu ja teknillinen iltakoulu.
Sähkö-lennätin- ja puhelinlaitos. Säästöpankki. V. on
Ruijan siviili- ja sotilashallinnon keskuspaikka;
siellä asuu m. m. maaherra, Itä-Ruijan
kruunun-vouti, Varangin henkikirjuri, Ruijan pataljoonan
päällikkö, Itä-Ruijan piirikomppauian päällikkö.
Sanomalehtiä ilmestyy kaksi, molemmat
norjalaisia. Jo v. 1877 perustettiin suomalainen
sanomalehti ,.Ruijan Suomalainen Lehti"
(päätoimittajana yliopp. J. G. Cajan), mutta sen täytyi
puoli vuotta ilmestyttyään lakata, norjalaisten
suvaitsemattomuuden ja suoranaisen vainon
vuoksi. — A’, valitsee yhdessä Vuoreijan ja
Hammerfestin kanssa yhden edustajan Norjan
suurkäräjille. — V:n satamasta (joka pysyy läpi
vuodet sulana) on vilkas paikallislaivaliikenne
Varanginvuonon ympäristöihin, sekä
pikalaiva-yhteys („hurtigruteforbindelse") Keski- ja
Etelä-Norjan liikepaikkoihin (kesäisin 5-6 kertaa
viikossa Narvikiin, Trondlijemiin j. n. e., talvisin
1-2 kertaa) ; kesäisin on säännöllinen
laivaliikenne myös Venäjälle (Arkangeliin, kerran
viikossa). Hyvä maantie Vuoreijaan ja
Tenovuo-nolle Tanaan. — vrt. Ruija ja
Varangin-vuono. L. U nen.
Vesisiippa ks. Siipij aikaiset.
Vesisini ks. Aniliinisini.
Vesiskorpioni (Nepa cinerea), vedessä elävä
Nepidcc-heimoon kuuluva nivelkärsäinen
hyönteinen, jonka ruumis on lehtimäisen litteä, leveä,
harmaanruskea. Takaruumiin yläpinta, joka tav.
on siipien peitossa, on kauniin ruusunpunainen.
Eturaajat ovat muodostuneet tarttumaelimiksi
siten, että sääri voidaan painaa lujasti reidessä
olevaa uurretta vastaan, liikkuen
vaakasuorassa asennossa. Molemmat takimaiset jalkaparit
kävelyjalkoja. V. ui sangen huonosti.
Takaruumis päättyy pitkään hengitystorveen, joka on
muodostunut kahdesta vastatusten painetusta
uurteisesta lisäkkeestä. Tämän kärki kohotetaan
vedenpinnan yläpuolelle eläimen ottaessa ilmaa
ilmaputkilostoonsa. Suu pisto- ja imusuu.
Suomessa verraten harvinainen. Kuva ks.
Vesi-malluaiset. — Läheistä sukua v:lie on,
meilläkin muutaman kerran tavattu, erinomaisen
kapea, sauvanmuotoineu Ilanatra lincaris, joka
hengitystorviueen on n. 7 cm pitkä. U.S-s.
Vesisolu, t r a k e i d i, ks. Johtojanne.
Vesisolukko, ne kasvisolukot, joiden
erikoistehtävänä on vesivaraston säilyttäminen kasville
kuivien aikojen tarpeeksi. V. on tav. jokseenkin
suurisoluista, ohutseinäistä tylppysolukkoa joko
päällysketossa t. tav. muutamina solukerroksina
sen alla. Vettä enemmälti menettäessään v:n
soluseinät useinkin laskeutuvat poimuille. V.
tavataan kuivien paikkojen kasveilla, joihin
epifyy-titkin yleensä ovat luettavat (<iloe, Agave,
Brome-/iaceee-kasvit, useat kämmekkäiset y. m.), vrt.
M e h u k a s v i t. K. L.
Vesistö 1. j o i s t o on kaikkien samalla
jokialueella (ks. t.) olevieu ja saman keskusjoen
välityksellä laskevien vesien yhteisnimitys.
Vesisyöpä ks. N o m a.
Vesitauti ks. Hydrops.
Vesitorni, tavallisesti tiilestä rakennettu joko
veturitallin yhteydessä tai vesiasemilla oleva
torni, jonka yläosassa on rautalevystä tehty
ympyrä- tai suunnikaspohjainen vesisäiliö.
Säiliöiden tilavuus on 25-96 m3 ja vedenpinnan
korkeus kiskosta n. 10-16 m. E. E. S.
Vesittäjä, h y d a t o d i, useiden kasvien
lehdissä oleva erityselin, jonka kautta liikanainen
vesi kasvista nesteen muodossa poistuu
(varsinkin yöllä, jolloin haihtuminen on pieni). Tav.
v:n muodostaa kahden vierekkäisen,
liikkumiskykyä vailla olevan, kookkaan päällyskettosolun
(muuttuneita ilmaraon huulisoluja) välinen
aukko, vesi rako, joka useinkin sijaitsee
lehtisuonen päätekolidassa lehden kärjessä t. reunalla,
ja tämän alla oleva suuri soluväli ja siihen
rajoittuva, pienisoluinen, runsaasti soluvälejä
Vesiruuvi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
