Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesityrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107 L
Vesitähti— Vesivaaka
1072
V:n tarkoitus
voi olla
pääasiallisesti’ kolmenlainen : 1.
kostuttava, 2.
lannoittava, 3.
lämmittävä, minkä ohella
v:n avulla
voidaan vastustaa
kasvitauteja,
hävittää tuhohyönteisiä ja -eläimiä y. m. Näistä v.-tarkoituksista
tulee ensinmainittu useimmiten kysymykseen,
varsinkin lämpimissä maissa. Toiset tulevat
käytäntöön varsinaisesti vain lauhkean ilmaston maissa.
3. V:n antama sadon lisäys on
vaihteleva. Lämpimissä ja kuivan ilmaston maissa
on v. välttämätön ehto, ennenkuin mitään
viljelystä voidaan saada toimeen. Mutta" v:n avulla
on näissä- maissa mahdollista saavuttaa satoja,
mitkä vievät voiton vii javimpienkin seutujen
luonnollisista satotuloksista. Kostean ja
lauhkean ilmaston maissa, joihin Suomikin kuuluu,
on kostuttavan v:n vaikutuksen suuruus
suorassa suhteessa sateisuuteen. Mitä enemmän
Kuva 3.
Kuva 4.
sadetta, sitä vähemmän tarvitaan vrtä ja
päinvastoin.
Kuuluisimmat kostuttavan ja lämmittävän v:n
viljelykset lienevät Milanon vesitysalueet
Poh-jois-Italiassa. Täällä korjataan 7 ä 9 satona
vuodessa 120,000 ä 150,000 kg ha:lta
(vihantapai-noa). Vihantarehun saanti läpi vuoden,
vaikkakin tammikuun keskilämpö on vain + 4° C
(kuten meillä huhti-toukokuu) on mahdollista
sen kautta, että v:een käytetään vettä, mikä
saadaan arteesisista kaivoista 8-10° C
lämpöisenä. Mainittujen suurien satojen mahdollisuus
johtuu siitä, että lannoitukseen uhrataan n.
500-800 mk. ha:lle. — Keski-Euroopassa lasketaan
v :n avulla saatavan 10,000-16.000 kg kuivaa
rehua ha:lta 3 ä 4 satona. Vesittämättömien
satojen vastaava suuruus on 4,000-6,000 kg. —
Suomessa v.-kokeet oyat osoittaneet, että
meillä voidaan v:n avulla saada n. 8,000-10,000 kg
kuivaa rehua ha:lta kahtena satona, kun ilman
vesitystä saatu sato jää 4,000-6,000 kg:aan.
Tulokset riippuvat kesän sateisuudesta siten, että
kovin sateisina vuosina näyttää v:u vaikutus
jäävän aivan vähäiseksi, jota vastoin
vähäsateisina vuosina, joita meillä sattuu useammin kuin
edellisiä, on v:n vaikutus erittäin tuntuva.
[Adolf Friedrich, ,.Kulturtechnischer Wasserbau"
1912) ; sama, „Die Entvvicklung des
Cultur-ingenieunvesens" (1900) ; E. Kruger, „Beiträge zur
Kentniss der Wasserwirtschaft in den Vereinigten
Staaten von Amerika" (1916).] I. A. 8-H.
Vesitähti ks. Callitriche.
Vesiumpi (ischuria), vedenheiton täydellinen
estyminen; tämä saattaa aiheutua eri syistä,
esim. kouristuksen sulkiessa virtsatorven (i.
spas-lica), mikä saattaa tapahtua virtsarakon ja
värinkin sen kaulaosan ollessa kovin ärtynyt;
•akkokiven asettuessa rakon kaulaosaan ja
tukkiessa virtsatorven sisäsuun j. n. e.
Vesivaaka 1. 1 i b e 11 i 1. „v a t u p a s s i"
(lat. lile’Ua dim. sanasta libra - vaaka), koje,
jolla voidaan tutkia, onko joku suunta t. pinta
vaakasuora. Tavallisin v. on väkiviiualla tai
eetterillä täytetty lasiputki, joka on
metalli-koteloon niin suljettu, että ainoastaan lasin
keskimäinen osa on päältäpäin näkyvissä (kuva 1).
Metallikotelo on kiinnitetty metallilevyyn, jolle
v. voidaan panna lepäämään. Putken näkyvä osa
on keskeltä hieman ylöspäin taivutettu. Neste,
on putkea sillä täytettäessä kuumaa-, joten
siihen syntyy nesteen jäähdyttyä pieni kaasukupla.
Tämä kohoaa, v:n nojatessa pohjin vaakasuoraa
viivaa vasten, putken korkeimpaan kuperaan
kohtaan kahden lasiin uurretun pykälän väliin.
Pinta on vaakasuora, jos v. asetettuna sen päälle
vuoron perään kahteen eri suuntaan
kummassakin tapauksessa ilmaisee vaakasuoran suunnan.
V. voi myöskin olla pyöreän, taskukellonlasilla
suljetun m e t a 11 i r a s i a n muotoinen (kuva 2).
Vaakasuoralle pinnalle pantuna tällaisen v:n
kaasukupla nousee lasin korkeimmalle, viivalla
merkitvlle keskikohdalle. — V:aa käytetään mo-
Kuva 5.
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva ’2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
