Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Whitworth ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1121
YVhitvvorth—Viapori
11-22
mainittakoon esikoisteokset „Legends of New
England" (1831) ja ..Molly Pitcher" (1832) sekä
myöhemmistä runokokoelmista ..Voices of
free-dom" (1849), „Tlie panorama" (1856), „Home
ballads" (1860), ..National lyries" (1805), ..Among
the hills" (1868), ,,Miriam and other poems"
(1870), „Hazel blossoms" (1875), „Tlie king^
missive" (1881), „Poems of nature" (1885), „At
sundo\vn" (1890) y. m. m. W:u suorasanaisista
teoksista mainittakoon „The stranger in Lovvell"
(1845), „Leaves from Margaret Smith’s journal"
(1849), „01d portraits and modern sketches"
(1850), „Literary recollections" (1854), „John
Woolman’s journal" (1873), „The letters of
Lydia Maria Child" (1882). VV. on kveekari ja
yksinkertaisen rahvaan lapsena hän kuvailee sen
elämää. — W:n kootut teokset ilm. 1889 (7 nid.),
kootut runot 1894 (4 nid.). [Pickard; ,,Life of
J. G. W." (1894); elämäkertoja ovat julk.
myöskin Carpenter (1903) ja Perry (1907).]
E. W-s.
Whitworth [(h)ui’tuSp], Sir Joseph
(1803-87), engl. mekanikko ja keksijä, työskenteli
14-vuotiaasta lähtien tehtaissa ja perusti 1833
Manchesteriin pienen työkalukonetehtaan, joka
pian tuli kuuluisaksi alallaan. W. valmisti m. m.
kaikenlaisia presisionityökaluja ja mittauskojeita,
tuli tunnetuksi hänen mukaansa nimitetyn
yhtenäisen metalliruuvisysteemin luojana j. n. e.
Krimin sodan jälkeen hän alkoi harrastaa
ampuma-asetekniikkaa saavuttaen pian mainetta
tälläkin alalla. Hän valmisti sekä oman
kivääri-tyypin että aikanaan Armstrongin tuotteiden
kanssa kilpailleita lykkejä. Myös teräksen
valmistuksen alalla W. saavutti huomattavia
tuloksia. Julkaisuja : ,,Miscellaneous papers on
meeha-nical subjects" (1858), „Papers on practical
sub-jects: guns and steel" (1873), y. m.
Whymper [(h)ui’mpa], Edward (s. 1840),
engl. matkailija, tunnettu rohkeana
vuoriretkeili-jänä. Nousi ensimäisenä 1861 Mont Pelv6ux’lle
ja seur. vuosien kuUiessa toisille,
vaikeapääsyi-sille huipuille. Näistä retkistä tunnetuin
Matter-horuille nousu (1865), joka päättyi onnettomasti
muutamille retkikunnan jäsenille. Vv. 1867 ja
1872 \V. teki matkoja Grönlannin luoteisosissa,
1879-80 hän retkeili Etelä-Ameriikan
vuori-seuduissa, nousten mantereen korkeimmille
huipuille (Chimborazo, Cotopaxi, Antisana y. m.).
V. 1901 W. matkusti Kanadassa. Julkaissut
m: m.: „Scrambles amongst the Alps in the years
1860-69" (1871), „Trave!s amongst the Great
Andes of the Ecuador" (1891-92). „Zermatt and
the Matterhorn" (1897). Ä-o H-n.
Via (lat.), tie.
Via Appia, censori Appius Claudius Caecuksen
312 e. Kr. rakennuttama, Roomasta Capuaan
johtava mainio valtatie, joka myöhemmin jatkettiin
Brundisiumiin (nyk. Brindisi) saakka. Tie oli
erinomaisen hyvästi rakennettu ja on osaksi
säilynyt nykypäiviin. Rooman ulkopuolella osa
V. A:aa on myös viime vuosisadalla kaivettu
esiin. [Ashbv, „V. A." (1909).] Kuva ks. Tie.
K. J. 77.
Via dolorosa [-r<V-] (lat.), „tuskan tie",
Kristuksen tie Golgatalle (ks. Jerusalem).
Viadukti (lat. via = tie, ja ducere = johtaa),
1 a a k s o s i 1 t a, on puinen, kivinen tai
rautainen silta, joka rakennetaan rauta- ja
maantie-36. X. Painettu 6/3 19.
liikenteen johtamiseksi laaksojen y. m. maan
pinnalla olevien syvennysten yli. V:eja ei rakenneta,
kuten siltoja yleensä, pääasiallisesti alla olevan
tilavuuden jättämiseksi vapaaksi veden kulkua,
keskusliikettä y. m. varten, vaan penkereen
rakentamisen välttämiseksi sen kalleuden sekä ajan ja
pinta-alan säästämisen tähden j. n. e. Yleensä
otaksutaan jo 18-20 m :n korkeudesta alkaen
kannattavan penkereen asemesta käyttää v:eja, mutta
niitä voidaan rakentaa jo matalammillekin
korkeuksille maalihinnan ollessa kallista,
perustuksen huonoa, kauueussyistä j. n. e. Hyvää ja
huokeaa täytemaata saataessa voidaan taas
penkereet tehdä sanottua määrää korkeammiksi. V:eja
on rakennettu yli 100 m korkeiksi, ja syvien
rotkojen yli tehdyissä v reissä voi pääjänneväli olla
200-300 m.
Puuta käytetään rakennusaineena yleensä
tilapäisissä rakenteissa tai kun puunhinta on
huokea, kuten Länsi-Ameriikassa, niissä käytetään
korkeita puisia v:eja (trestleivorks). Kiviset vrt
holvataan yleensä puoliympyrä- tai
segmenttikaa-ren muotoon kivisille patsaille, joista esim. joka
kolmas tai viides rakennetaan ottamaan
sivu-sysäykset ja välipatsaat lasketaan vain
kohtisuoralle kuormalle. Nykyisin ei rakenneta kivisiä
v :eja enää kerroksittain. Rautaisissa v reissä on
päällysrakennus raudasta, mutta patsaat voivat
olla joko kivestä tai raudasta. E. •]. K.
Via Flaminia /flämi’-/ (lat.), Flaminiuksen
tie, Gaius Flaminiuksen (ks. t.) Roomasta
Arimi-ntimiin v. 220 e. Kr. rakennuttama valtatie,
jonka alkuosa Capitoliumista pohjoiseen päin
nykyaikaan saakka on ollut Rooman pääkatuna
(nyk. Corso Umberto I). K. J. 77.
Via mala (lat., = „paha tie"), rotkolaakso,
jonka liipi Taka-Rein (Hinterrhein) virtaa
Schams-laaksosta pohjoisempaan Domleschg-laaksoon,
Graubundenin kanttonissa Sveitsissä. Laakson
kummallakin puolella kohoovat 400-500 m korkeat,
äkkijyrkät liuskekiviseinämätj. Roomatfaä saäkui
nen Spliigen-solalta Reinille vievä tie, joka
keski-ajallakin välitti liikennettä, seurasi
alppilakeuk-sia Schanis-laakson ja V. mm länsipuolella,
kunnes se Thusis-kaupungiu luona kääntyi alas
Dom-lesclig-laaksoon. Tätä tietä nimitettiin „hyväksi
tieksi", vastakohdaksi sille, joka kulki itse
rotkolaaksossa ja joka lumivyöryjen tähden oli
vaarallinen. V. 1470 tehtiin polku V. mraa pitkin, 1740
sitä laajennettiin ja vihdoin 1818-24 rakennettiin
kallionseinämiin nykyinen 7 m leveä ajotie.
" K-o n-n.
Viapori (ruots. Sveaborg), vrsta 1918
S u o m e n 1 i n n a, alkuaan seitsemälle, n. 1-3 km
Helsingistä kaakkoon sijaitsevalle saarelle
(joiden yhteinen nimi ennen oli Susisaaret)
rakennettu linnoitus, jota 1700-luvulla pidettiin
Gibraltarin jälkeen maailman vahvimpana ja
jonka strateginen tarkoitus oli estää venäläistä
saaristolaivastoa tunkeutumasta länteen sekä
ylläpitää laivayhteyttä Ruotsin kanssa senkin
jälkeen, kuin mannermaa mahdollisesti oli
joutunut vihollisen valtaan. Jälkeen vrn 1756 kuului
linnoitukseen noin 80-90 alusta käsittävä
laivasto, jota, kun se oli Suomen armeian
ylipäällikön alainen, sanottiin armeian laivastoksi. Tämän
aikoinaan mallikelpoisen laivaston kuuluisimmat
alukset olivat Chapmanin Viaporissa rakentamat
laivat „Turunmaa", „Uudeumaa", „Hämeenmaa"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
