Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viaporin kapina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1125
Viaporin kapina—Viborg
1126
Kunlnkaanportti Gustafssvärdissii.
r e 1 1 a, jotka sijaitsevat edellisestä länteen, on
bastionit Scheffer, Strömberg, Löwenliielm,
Stiern-roos, v. Lövven, Tessin ja Gyllenborg sekä
kasarmi- ja varastorakennuksia.
Susisaa-r e 11 a, jossa ennen oli linnoituksen pääosa, ovat
säilyneet bastionit Hamilton, Höpken, v. Fersen,
Bloracreutz, Wrede, Dygd, Ähra, Palmstierna,
Horleman, Polheim, Seth ja Hjärne sekä osaksi
Taube ja Cedercreutz ynnä linnake „Godt
Sam-vete" (= hyvä omatunto). Susisaaren
linnanpihalla, ruotsinaikuisen komentajatalon edustalla,
on Ehrensvärdin erittäin kaunis, Sergelin
muovailema hautapatsas. Tällä saarella on vielä
ruotsinaikuinen kuivatelakka, jonka venäläiset
1915-17 ovat uudistaneet. Susisaaren ja Ison
Mustasaaren välinen salmi oli aikoinaan
sotalaivaston satamana. Mereltä johtavan laivaväylän
varrella, Susisaaresta kaakkoon sijaitsevalla
Gustafssvärdillä ovat säilyneet bastionit
Carpelan, jonka harjalla on linnoituksen lippu,
Gyllenborg, Zander, Hoppe, Bethim, Boije, Delvig
ja Lantingshausen sekä linnake Cojett, jotka
maanalaisilla käytävillä ovat yhdistetyt
toisiinsa, ynnä kaunis n. s. Kuninkaanportti, jonka
nostosilta yhdistää merenrannasta nouseviin
kivi-portaisiin. Useiden edellälueteltujen bastionien
ja linnakkeiden muureilla on säilynyt niiden
nimiä kantavat graniittipaadet, joihin toisinaan
on myöskin uurrettu linnoituksen
rakennushistoriaa koskevia, Ehrensvärdin allekirjoituksella
varustettuja muistolauseita, jotka ovat omistetut
milloin rakennustöitä suorittaneille rykmenteille
milloin niitä johtaneille ansiokkaimmille
upseereille. — Kauniin saaristoluontonsa ja mahtavien
muinaismuistojensa takia kuuluu V. maamme
mai-nittavimpiin nähtävyyksiin. II. T-lt.
Viaporin kapina alkoi 30 p. heinäk. 1906
Viaporin ven. varusväen keskuudessa. Sen
johtajia olivat kapteenit Cyon ja Emeljanov sekä
luutnantti Kahanskij. Hallussaan olevista saarista
kapinalliset ampuivat linnan pääsaaria.
Elokuun 1 p:nä saapuivat linnan avuksi sotalaivat
Tsesarevits ja Bogatyr ampuen mereltä
kapinallisten asemia. Elokuun 2 p:nä kapinalliset
antautuivat ja heidän mukanaan 100 Helsingin
punakaartilaista, joista osa tuomittiin vankeuteen
suomalaisessa oikeudessa. Kapinallisten kanssa
yksissä neuvoin toimiva punakaartin päällikkö
J. Kock oli heinäk. 31 p:nä julistanut
suurlakon, jota ei kuitenkaan kannatettu. Elokuun
2 p-.nä ammuttiin Hakasalmen torilla
vapaaehtoista suojeluskaartia; tässä tilaisuudessa sai
surmansa 7 suojeluskaartilaista ja 2
punakaartilaista. Kapinan johtajista ammuttiin Emeljanov
ja Kahanskij, Cyon pelastui pakenemalla,
samaten Kock, joka karkasi Ameriikkaan.
Viardot-Garcia [do’- -sia’J, Pauli n e
(1821-1910), esp. laulajatar, Manuel Garcian tytär
ja oppilas. Opiskeli Pariisissa Lisztin johdolla
myös pianonsoittoa ja sävellystä. Esiintyi 1837
Brysselissä, 1839 Lontoon oopperassa, tuli 1841
Pariisin it. oopperan johtajan, Viardofn,
puolisoksi. Tehtyään konserttimatkoja j-mpäri
Euroopan, hän tuli Pariisin „suuren oopperan"
primadonnaksi (1849-59). Sävelsi lauluja ja operetteja,
sovitti Chopinin masurkkoja lauluäänelle ja
julkaisi valikoiman klassillisia lauluja. I. K.
Viaticum [-0/-], matkaraha, eväs; katolisessa
kirkossa kuolevalle annettu ehtoollinen; ennen
vanhaan oikeus kerätä teinirahoja ja avustusta
kulkemalla ympäri pitäjissä.
Viaud /viö’], Julien ks. L o t i, P.
Wibelius [-?-], Olavi (1752-1823), maaherra.
Suoritettuaan oikeusopillisen tutkinnon
syntymämaassaan Ruotsissa W. tuli 1776 auskultantiksi
Turun hovioikeuteen, määrättiin 1783 Turun
läänin lääninsihteeriksi ja 1794 Karjalan
laamanniksi, hoiti viimemainitun virkansa ohella 1795-98
myös Uudenmaan-Hämeen laamannin tehtäviä ja
toimi 1801-02 Turun läänin varamaaherrana.
Virkatehtäviensä suorittamisessa hän osoitti
oikeudellisuutta, tarmoa ja kykyä. W. otti
tarmokkaasti osaa Suomen talousseuran toimintaan,
oli 1797-1800 seuran sihteerinä ja sittemmin
esimiehenä. Taloudellisissa kysymyksissä hän edusti
vapaamielistä kantaa puoltaen elinkeinoelämää
koskevien säädösten lieventämistä ja
ammattikuntalaitoksen lakkauttamista. Oli v:sta 1799
koskenperkausjohtokunnan jäsenenä sekä
puheenjohtajana 1800 asetetussa, säätyjen valtuutetuista
kokoonpannussa komissionissa, jonka tehtävänä
oli omaisuuden arvioiminen Turun läänissä.
Nimitettiin 1803 Savon ja Karjalan maaherraksi.
Sotavuonna 1808 hän oli vaikeassa asemassa
hänen lääninsä ollessa vuoroin ruotsalaisten,
vuoroin venäläisten hallussa. Sen johdosta, että
ven. ylipäällikön Buxhoevdenin huhtikuun alussa
1808 antaman julistuksen mukaan piti niiltä
upseereilta, jotka jatkoivat palvelustaan Ruotsin
armeiassa, otettaman virkatalot ja omaisuus,
huomautti W. ylipäällikölle lähettämässään
kirjelmässä, että oli vastoin maan lakeja, joiden
voimassapitämisestä Venäjän hallitsija oli
antanut lupauksen, riistää sotilaiden perheiltä
heidän toimeentulonsa, vaikka upseerit itse
menet-täisivätkin oikeutensa heille ennen
tuntemattomasta rikoksesta. Tätä tapausta on Runeberg
tarkoittanut ylistäessään W:n miehuullisuutta
runoelmassa »Maaherra". W. seurasi kesäkuussa
peräytyvää ruots. armeiaa ja siirtyi sittemmin
Ruotsiin. Määrättiin 1809 Vermlannin
maaherraksi, otti eron virasta 1813. V. 1812 hänet
kutsuttiin Ruotsin tiede- ja maanviljelysakatemian
jäseneksi. K. W. R.
Viborg ks. Viipuri.
Viborg [vi-]. 1. Amti Tanskassa, Jyllannin
niemimaan pohjoisosassa; 3,058 km2, 120,727 as.
(1911). — 2. Edellämain. amtin pääkaupunki,
Jyllannin keskiosassa, Viborg-järven länsirannalla,
rautateiden risteyksessä; 10,885 as. (1911). —
V. on osaksi säilyttänyt keskiaikaisen leimansa,
ollen hyvin epäsäännöllisesti rakennettu; kapeita,
jyrkkiä katuja ja kujia on etelä- ja itäosassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
