Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wiedersheim ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1141
VViedersheim—YVieland
1142
määrännyt hänen aikanansa jo melkein
unlio-tuksi in joutuneen n. s. sähköendosmoosin (ks. t.)
lait. Mielenkiintoisia ovat hänen havaintonsa
lämmön sekä mekaanisten vaikutusten kuten
kiertämisen aiheuttamista ilmiöistä magneeteissa.
Vielä on mainittava hänen kokeensa magnetismin
riippuvaisuudesta magnetiseeraavan virran
voimakkuudesta ja magneettisauvan pituudesta,
hänen tutkimuksensa sähköpurkauksista
Geiss-lerin putkessa, mutta etenkin hänen metallien
lämmönjohtokykyä käsittävät havaintotuloksensa.
— W. tuli tiedemiesten keskuudessa hyvin
tunnetuksi senkin kautta, että hän alkaen v:sta 18 77
Poggendorffin jälkeen monena vuonna toimitti
Saksan arvokkainta fysikaalista aikakauskirjaa
„Annalen der Phvsik und Cliemie" (YVieJcmanns
Annalen). Tieteellisen sähköopin silloisesta
kannasta W. antoi teoksessa ,.Die Lelire von der
Elektrizität" (2:nen pain. 1893-98),
seikkaperäisen esityksen.
2. E i 1 h a r d Ernst Gustav W. (s. 1852),
edellisen poika, fyysikko, nimitettiin professoriksi
Darmstadtin teknilliseen korkeakouluun 1886 ja
Erlangenin yliopistoon 1896. — W:n julkaisut
käsittelevät nesteiden taite-eksponentteja,
lumi-nissenssia, sähköpurkausta ohennetuissa
kaasuissa, katodi- ja kanavasäteitä,
vakinaispaineis-ten kaasujen ominaislämpöjä sekä jähmeiden
kappaleiden sisäistä lämmönjohtokykyä. Sen
ohessa hän on kirjoittanut muhamettilaisten
kansojen luonnontieteellisistä, matemaattisista ja
teknillisistä saavutuksista. Toimittanut „Annalen
der Physik"in „Beiblätter"iä yhdessä isänsä
kanssa 1877-99 ja sen jälkeen yksin. Teoksia:
„Physikalisches Praktikum" (yhdessä H. Ebertin
kanssa, 5:s pain. 1904), „Die Naturwissenschaften
bei den Arabern" (1896). U. S:n.
3. Alfred W. (s. 1856), edellisen veli,
egyptologi, v:sta 1892 egyptologian professorina
Bonnissa, julkaissut m. m. useita Egyptin
muinaishistoriaa käsitteleviä teoksia, niinkuin:
„Ge-schichte Ägyptens von Psammetieh I. bis
Alexander d. Gr." "(1880), „Ägyptische Geschichte" (1884,
täydennysosa 1888), „Die Religion der alten
Ägypter"’ (1890), „Geschiclite von Alt-Ägypten"
(1891).
Wiedersheim [vtdarshaim], R o b e r t (s. 1848),
saks. anatomi ja eläintieteilijä, Freiburgin
(Baden) yliopiston anatomian professorina ja
anatomisen laitoksen johtajana v:sta 1883.
Julkaissut suuren joukon teoksia luurankoisten
vertailevan anatomian eri aloilta, m. m. kaloista ja
sammakkoeläimistä. W. on alunpitäen asettunut
polveutumisopin kannalle ja tukenut sitä
teoksillaan suuressa määrin. Kenties eniten W. on
vaikuttanut opettajana ja oppikirjojen laatijana.
Hänen tunnetusta oppikirjastaan: ,,Vergleichende
Anatomie der Wirbelthiere" ilmestyi 1909 7 :s
painos. Muista teoksista mainittakoon „Der Bau des
Menschen als Zeugniss fiir seine Vergangenheit"
(1887, 4:s pain. 1908). W. on ympärilleen
kerännyt suuren oppilaspiirin.
’Viehoff lfi-1, Heinrich (1804-86), saks.
kirjallisuushistorioitsija. Opiskeli Bonnissa, toimi
opettajana Emmerieliissä ja Diisseldorfissa sekä
v:sta 1850 reaalikoulun johtajana Trierissä,
missä kuoli. V:n huomatuimmat teokset ovat
„Goethes Leben, Geistesentwickelung und Werke"
(1847-49, 4 nid.; 5:s pain. 1888), „Goethes
Gedichte erläutert" (3:s pain. 1876,2 nid.),
„Schil-lers Gedichte erläutert" (7:s pain. 1895, 2 nid.),
„Schillers Leben" (3 nid. 1875, 2:nen pain. 1888),
„Handbuch der deutschen Nationalliteratur"
(16:s pain. 1882, 3 nid.), „Vorschule der
Dicht-kunst" (1860). V. on lisäksi julkaissut koko
joukon runokäännöksiä etupäässä ransk. ja
engl. kirjallisuudesta. Hänen kuolemansa jälkeen
ilmestyivät ,,Drei Bucher erzählender Gedichte"
(1888) ja ,,Die Poetik auf der Grundlage der
Erfahrungsseelenlehre" (1888, varustettu Kiy’n
kirjoittamalla elämäkerralla). E. W-s.
Viehtymys ks. Taipu m u s 2.
Wiek, vir. Läänemaa, piirikunta Virossa,
maan lounaisosassa, vastapäätä Saaren- ja
Hiidenmaata; 4,697 km2, 92,300 as. (1912), 19,? km2:llä.
Pääkaupunki Haapsalo.
Vieki. 1. Pielisjärven emäseurakuntaan
kuuluva, sen. päät. 13 p:ltä maalisk. 1907
perustettu, rukoushuonekunta, sai jo 1905
luvan oman kirkon rakentamiseen.
Emäseurakunnan toinen kappalainen on jo v:sta 1895
saarnannut V:ssä juhlapäivinä ja kolmena
sunnuntaina kuussa. Kirkko puusta, rak. 1908-10.
— 2. Rautatiepysäkki Lieksan-Nurmeksen
rataosalla, Kylänlahdeu ja Höljäkän asemien
välillä.
Viekijoki alkaa suoseudusta Nurmeksen
pitäjän itäosista Jongunjoen vesien länsipuolelta,
juoksee etelää ja lounatta kohti erittäin
mutkikkaana ja laskee Viekijärven (pit. 13 km)
läpi Viensuussa Pieliseen.
Wieland ks. V a 1 a n d.
Wieland [vilant], Christoph Martin
(1733-1813), saks. runoilija, s. 5 p:nä syysk. 1733
Oberholzheimissä lähellä
Biberachia, missä hänen
isänsä oli pappina.
Saatuaan huolellisen
kasvatuksen kotonaan ja
Bergenin luostarissa lähellä
Magdeburgia, harjoitti W.
Tiibingenissä
lakitieteellisiä opinnoita ja oleskeli
sitten useita vuosia
Bod-merin (ks. t.) luona
Zii-richissä. W:n saama
kasvatus ja Klopstockiin
kohdistunut harras ihailu
antoivat hänen
maailmankatsomukselleen näinä
aikoina uskonnollisen sävyn.
V. 1760 W. palasi
takaisin Biberachiin toimien siellä kansliapäällikkönä
1760-69. Tänä aikana hän tutustui ransk.
valistus-kirjallisuuteen, mikä antoi kokonaan uuden
suunnan hänen elämänkatsomukselleen, luoden keveän
aistillisen värityksen hänen runouteensa. V. 1769
W. tuli filosofian professoriksi Erfurtiin, ja 1772
hänet kutsuttiin perintöprinssi Karl Augustin
kasvattajaksi Weimariin, missä hän joutui
läheisiin suhteisiin Goethen, Herderin ja Schillerin
kanssa. Täällä hänen runoutensa kääntyy pois
aikaisemmasta kevytmielisestä suunnastaan ja
saa taas vakavamman sävyn. — YV:ii kirjallinen
tuotanto on äärettömän runsas ja monipuolinen,
käsittäen paljon vähäpätöistä ja ala-arvoista,
mutta myöskin muutamia teoksia, jotka ovat
saavuttaneet pysyvän sijan Saksan kirjallisuudessa.
C. M. ■\Vieland.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
