Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wien, Itävallan pääkaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1147
Wien
1148
tiheästi asuttu, reunaosissa paljon aukeita aloja.
Ainoastaan 10,5% W:n pinta-alasta on
rakennettu. Luoteessa ja lännessä, vallitsevien tuulten
suunnalla, on kaupungin ulkopuolella asuttamatta
jätetty leveä kehys metsää ja niittyä, jotta yäestö
saisi riittävästi puhdasta ilmaa.
Kaupunginosat, kadut, torit,
muistopatsaat, sillat. W. jaetaan 21
kaupunginosaan 1. piiriin. Ensimäiuen käsittää
Donaukanalin ja W.-joen kulmauksessa olevan
epämääräisen kuusikulmion muotoisen vanhan 1.
sisäkaupungin (Innere Stadt), jossa useimmat
keskusvirastot ja rakennustaiteelliset
nähtävyydet ovat. Sitä ympäröitsi ennen linnoitettu
valli-vyö, jonka paikalle 1857 muodostettiin kaunis,
5,5 km pitkä ja paikoin 57 m leveä katu,
Ring-strasse. Toinen kaupunginosa (Leopoldstadt),
jossa asuu enimmäkseen juutalaisia, on Tonavan
ja Donaukanalin välisellä saarella,
sisäkaupungin koillispuolella. Ringstrasse erottaa keskustan
n. s. sisemmistä esikaupungeista, jotka 1857
liitettiin kaupunkiin ja joista muodostettiin
kaupunginosat III-IX. Näistä ovat erikoisesti
huomattavat kaakossa ja etelässä olevat,
suureksi osaksi hienoston asumat kolmas ja neljäs
(Landstrasse ja Wieden) sekä sisäkaupungista
pohjoiseen oleva yhdeksäs (Alsergrund), jossa on
suuria yliopistolaitoksia ja sairaaloita.
Sisempää esikaupunkikehää ympäröi 1893 rakennettu,
76 m leveä Gurtelstrasse niminen katu, jonka
kohdalla aikaisemmin oli suojaksi unkarilaisia
vastaan 1704 luotu 4 m korkea valli (Liniemvall).
Ulommat, Giirtelstrassen ulkopuolella olevat
esikaupungit yhdistettiin kaupunkiin 1890,
lukuunottamatta jo 1857 siihen liitettyä etelässä olevaa
X:ttä, Favoriten nimistä, tsekkiläistä
kaupunginosaa. Näin syntyivät kaupunginosat XI-XIX,
joissa on, paitsi laajoja tehdas- ja
työ’äiskortte-leja (erittäinkin etelässä), huvilayhteiskuntia
(luoteessa), tarhamaita ja viiniviljelmiä.
Leopold-stadtin pohjoisosa erotettiin 1900 Brigittenau
nimiseksi XX:ksi kaupunginosaksi ja 1904
liitettiin vihdoin Tonavan vas. rannalla oleva
tehdasalue Floridsdorf XXI:nä kaupunginosana
W:iin. — Kaduista on tärkein
edellämainittu Ringstrasse, joka yhdessä Donaukanalia
reunaavau Frans Josefin rantakadun kanssa
suljettuna kehänä ympäröi sisäkaupungin.
Suu-renmoisine rakennuksineen, muistopatsaineen ia
puuistutuksineen se on komea valtakatu, jonka
veroista tuskin muissa Euroopan
suurkaupungeissa on. Sisäkaupungin enimmäkseen ahtaista
ja mutkitte’evista kaduista on suunnilleen
keskustassa oleva, lyhyt, mutta vilkasliikenteinen
Graben huomattavin, esikaupunkien kaduista
ennen mainittu pitkä Gurtelstrasse, joka kulkee
pääasiallisesti Ringstrassen suunnassa, sekä
sisäkaupungin reunalta säteittäisesti eri suunnille
lähtevät Landstrasser Hauptstrasse, Wiedner
Ilauptstrasse, Schönbrunner Strasse, Mariahilfer
Strasse (tärkeä liikekatu) ja Leopoldstadtissa
oleva Praterstrasse. — Toreista sijaitsevat
useimmat Ringstrassen lähistössä.
Sisäkaupungin lounaisosassa on keis. linnan
länsipuolella Ulompi linnanaukea 1. Sankariaukea
(Heldenplatz), jota Savoijin prinssin Eugöne’in
ja arkkiherttua Kaarlen pronssiset
ratsastajapatsaat (Fernkornin 1860 S5 muovailemat)
kaunistavat, sokä itäpuolella Mikaelinaukea, jolla
Helmerin ja Weyrin veistosryhmät „Valta maalla"
ja ,,Valta merellä". Linnan rakennusten
ympäröimiä ovat Fransinaukea, jolla Frans I:n
pronssinen patsas (v:lta 1846) ja Josefinaukea,
iolla niinikään pronssinen Josef II :n
ratsastajapatsas (1807). Vastapäätä Sankariaukeaa,
Ringstrassen toisella puolen, on Maria Teresian-tori,
jolle on pystytetty suurenmoinen, Hasenauerin ja
Zumbuschin 1888 laatima muistomerkki Maria
Teresian kunniaksi sekä neljä marmoriveistosten
koristamaa kaivolaitetta. Pohjoisempana, samalla
Ringstrassen puolella, Schmerling-aukea, jolla
kirjailija Anzengruberin muistopatsas (1905),
kau-pungintalonaukea sekä, Ringstrassen itäpuolella,
Liebenberginaukea ja sillä pormestari
Liebenber-gin kunniaksi 1890 rakennettu obeliski. Useita
aukeita on myös sisäkaupungin eteläosassa:
linnan rakennusryhmän kaakkoispäässä
vilkasliikenteinen Albrechtintori, jota arkkiherttua
Albrechtin ratsastajapatsas (Zumbuschin käsialaa, v:lta
1898), Mozartin marmoripatsas (1896, Tilgnerin
muovailema) ja Albrechtinkaivo Tonavaa ja sen
lisäjokia esittävine marmorisine veistokuvineen
(Meixnerin 1869 laatimat) kaunistavat; Maria
Teresian-torin kaakkoispuolella oleva
Schillerin-aukea, jolla Schillerin, Lenauu ja Griinin
muistopatsaat (vv :lta 1876 ja 1891); jonkun matkaa
idempänä Schwarzenberginaukea, jota
sotamarsalkka Selnvarzenbergin ratsastajapatsas
(1867) kaunistaa; Ringstrasselta kaakkoon
Beet-hoveninaukea ja sillä säveltäjän kunniaksi 1880
rakennettu muistomerkki. Keskeisin W:n toreista
on Grabenin itäpäässä aukeava Stephansplatz,
Tapaninaukea. Sen reunalla,
Stock-im-Eisen-Platzilla, säilytetään rautaristikon takana
muistona kaupungin kohdalla kasvaneesta metsästä
erään muinoin pyhänä kunnioitetun kuusen
raudoitettua kantoa („Stock im Eisen"). Vähän
pohjoisempana on kapean suorakaiteen muotoinen
Hoher Markt, vanhimman W:n liikekeskus, jolla
p. Marian naitantaa esittävä, Kaarle VI: n
toimesta 1732 pystytetty, Fischer v. Erlachin
piirrosten mukaan laadittu n. s. votiivimuistomerkki,
ja kauempana luoteessa Am Hof niminen, vanhan
kaupungin suurin toriaukea, jonka keskellä
kohoaa Marianpatsas v :lta 1668, sekä sen vieressä
Freiung-aukea, jolla n. s. Austriakaivo (1846).
Albreehtinaukeasta koilliseen on Neuer Markt, jota
kaunistaa ihana, Donnerin 1793 muovailema,
1873 uudelleen pronssiin valettu, Itävallan
arkki-herttuakunnan neljää pääjokea (Emsiä, Ybbsiä,
Traunia ja Marchia) esittävä suihkukaivo.
Esikaupunkialueella olevista toreista mainittakoon:
Kaarlenaukea Schillerinaukeasta kaakkoon,
hiukan etelämpänä Mozartinaukea, jolla
Mozartin-kaivo (1905), laaja Maksimilianinaukea
Ringstras-sesta luoteeseen sekä Leopoldstadtissa oleva,
useiden, säteittäisesti eri suunnille kulkevien
katujen yhtymäkohdassa aukeava Praterstern, jolla
kauas näkyvä, 19,s m korkea, amiraali
Tegett-hoffin kunniaksi 1886 pystytetty, Hasenauerin
ja Kundmannin muovailema muistopatsas. — W:n
lukuisista muistopatsaista ja -merkeistä
ovat useat edellä, torien yhteydessä, luetellut
Mainitsemisen arvoisia ovat edelleen:
valssin-säveltäjäin Lanneriu ja Joh. Strauss vanhemman
yhteinen muistopatsas (Seifertin 1905
valmistama) kaupungintalon edustalla; keisarinna
Elisabetin ja runoilija Grillparzerin (edellinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
