Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viilakone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1187
Viinanmyyntijärjestelmät—Viini
1188
Viinanmyyntijärjestelmät. V:ksi nimitetään
erinäisiä Ruotsissa syntyneitä paranneltuja
muotoja Gööteporin järjestelmästä (ks. t.). Niiden
tarkoituksena 011 estää tunnettuja alkoholisteja
saamasta väkijuomia. Ensinnä esitti tällaisen
järjestelmän ruots. lääkäri I. Bratt 1909. Hänen
järjestelmänsä mukaan saa jokainen, joka on
viinanostajaksi hyväksytty, numerolla varustetun
vastakirjan. Viinaa ostaessaan ostajan tulee
joka kerta irroittaa vastakirjasta tilauskaavake,
täyttää ja allekirjoittaa se. Tätä
järjestelmää, jota usein sanotaan Tukholman
järjestelmäksi, noudatettaessa kukaan ei saa ilman
erikoista lupaa ostaa kerrallaan enempää kuin
edeltäpäin määrätyn määrän. V. 1912 Gööteporin
viinayhtiön johtaja E. Andrö esitti
viinanmyynti-järjestelmän, jonka mukaan ostajaksi
ilmoittautunut saa numerolla ja nimellä mainitun kortin,
joka hänen viinaa ostaessaan aina on näytettävä.
Yhtiön kirjoihin merkitään, miten paljon ostaja
on ostanut väkijuomia. Jokaisen kuukauden
lopussa tarkastetaan, onko joku ostanut
enemmän, kuin on kohtuulliseksi katsottava. Jos näin
on käynyt, eikä ostaja voi antaa tyydyttävää
selitystä, minkä vuoksi hän on mennyt sopivaksi
katsotun rajan yli, harkitsee viinayhtiö, onko
ostajan osto-oikeutta rajoitettava tai se
pahimmassa tapauksessa toistaiseksi lakkautettava.
Tammik. 1 p. 1916 voimaanastuneiden
lakimääräysten mukaan on paloviinan
vähittäismyynnin lähempi järjestely ja tarkastelu Ruotsissa
uskottu erityiselle valtionvirastolle, n. s.
kont-rollihallitukselle, joka on koettanut aikaansaada
jonkunlaista yhdenmukaisuutta eri yhtiöiden
pää-menettelyjen välillä. Kontrollihallitus on
antamissaan ohjeissa, AndrSen järjestelmän
pääperiaatteen hyläten, asettunut etupäässä Brattin
järjestelmän kannalle. Ruotsissa on näiden
järjestelmien avulla saatu vähittäiskaupassa
myydyn viinan määrä jonkun verran alenemaan,
joskin tämän vähennyksen vastapainona ovat
muilta paikkakunnilta tuodut juovutusjuomat.
V:o H :ncn.
Viinanpoltto, viinan, etenkin paloviinan
valmistaminen kuumentamalla alkoholinpitoista
nestettä ja jäähdyttämällä syntynyt höyry
takaisin nesteeksi. Nimitystä käytetään etupäässä
kotitarvepoltosta ja pienteollisuudesta.
Nykyisestä valmistustavasta ks. V äk i v i i n a; vrt.
V ä k i j u o m a 1 a i n s ä ä d ä n t ö. N. J. T.
Viinanpolttovero ks. Paloviinävero,
V i i n a v e r o ja V ä k i j u o m a 1 a i n s ä
ä-d ä n t ö.
Viinapannu, astia, tav. vaskinen, jossa
käynyttä mäskiä keitetään alkoholin
höyrystyttämi-seksi. Vanhanaikaiseen v:uun kuului vielä hattu
1. kypäri, josta vaskiset tai puiset putket johtivat
viinaliöyryt vedellä täytetyn jäähdytysastian,
piipputynnyrin, läpi kokoomisastiaan, n. s.
sikuna-astiaan. N. J. T.
Viinapolttimo ks. V ä k i v i i n a.
Viinapolttimoiden ja väkiviinatehtaiden
ylikontrollöörit ovat kauppa- ja
teollisuusministeriön alaisia virkamiehiä, joiden
tehtävänä on valvoa paloviinan valmistamisesta
annettujen säännösten noudattamista; niitä on
kaikkiaan 6; Mikkelin ja Kuopion läänejä
varten yksi, samaten Vaasan ja Oulun läänejä
varten yksi yhteinen, muissa lääneissä yksi kussa-
kin. Ylikontrollöörien alaisia ovat eri tehtaita
varten asetetut kontrollöörit.
Viinasakko, kansanomainen nimitys sakolle,
joka tuomitaan luvattomasta paloviinan
valmistamisesta tai myymisestä.
Viinavero on kulutusvero, jolla verotetaan
viinan valmistusta ja kauppaa. Tämän
verotuksen eri muotoja ovat: 1) Valmiin tavaran
verotus. Vero otetaan viinanpolttajalta
alkoholimäärän mukaan joko silmällä pitäen koko
valmistustoimintaa (tuotantovero) tai mittaamalla
tavaraa säiliössä (varastovero). Myöskin on
käytännössä sellaisia verotustapoja, että vero otetaan
viinan vastaanottajalta silloin kun viina pääsee
liikkeeseen (nautintovero) tai anniskellun viinan
todellisen paljouden mukaan (anniskeluvero).
2) Polttimoiden tuotantokyvyn mukainen vero.
Määräämisperustuksena ovat tällöin joko
mäski-astiain suuruus tai viinapannujen todenmukainen
tuotantokyky (viinapannuvero) tai lasketaan
veron suuruus sen mukaan, mitä tehdaslaitoksen
yleensä otaksutaan määrätyn ajan kuluessa
voivan tuottaa. 3) Raaka-aineista tai puolivalmiista
tavarasta otettu vero. Tämä verotusmuoto on
joko viinanpolttoon käytettyjen ainesten mitan
tai painon mukaan otettu ainesvero tai ennen
tislausta vierteen käydessä selville otetun
sokerin-pitoisuuden ja säännöllisen alkoliolinsaannin
mukaan otettu vierrevero. — Paitsi varsinaisten
verojen avulla verotetaan viinan kulutusta
toisinaan myöskin viinamonopolin avulla (ks. V ä k
i-juomalainsäädäntö). Tämä järjestelmä
on nykyään voimassa Sveitsissä ja Serbiassa.
Tunnettu on myöskin Venäjän valtion vanha
viinamonopoli. V:ja on nykyään pääasiallisesti
valmiin tavaran veroina voimassa Saksan
valtakunnassa, Itävalta-Unkarissa, Isossa-Britanniassa,
Italiassa, Belgiassa, Alankomaissa ja
Yhdysvalloissa. Suomen v:sta ks. Gööteporin
järjestelmä, Paloviinavero.
Viini, alkoholikäymisen kautta viinirypäleiden
mehusta valmistettu juoma. Muiden hedelmien
mehusta valmistetusta v:stä ks.
Hedelmäviini. Vanhin kaikista käyneistä juomista,
suosittu sekä alkoholinpitoisuutensa että
virkistävän makunsa ja osaksi myös
ravintoaineen-pitoisuutensa vuoksi.
Viinirypäleiden korjuu v:n valmistusta varten
toimitetaan niiden kypsyttyä, joka ajankohta
paljon riippuu vallinneista olosuhteista; eri
mieltä ollaan myös siitä, mikä kypsyysaste on
sopivin. Raa’at rypäleet sisältävät etupäässä
vapaata viinihappoa ja vähän sokeria; kypsyessä
sckerinpitoisuus kasvaa ja happamuus vähenee,
viinihapon muuttuessa happamaksi
kaliumisuolak-seen, viinikiveksi (ks. t.). Suhde sokerin ja
viinihapon välillä vaihtelee eri vuosina; parhaina se
on 29 : 1, huonoina 10 : 1. Jos rypäleet saavat
olla puussa ohi n. s. jalokypsyyden, tapahtuu
niissä erään homesienen vaikutuksesta muutoksia,
n. s. jalomätä: marjat tulevat keltaisiksi, sitten
ruskeiksi, sokeri-, munanvalkuais- mutta etenkin
happomäärä pienenee, mikä tietenkin on
edullista valmistettavan v:n laadulle. Parhaiden
v:ien valmistusta varten (ks. Ausbrucli)
valitaan rypäleistä kauneimmat marjat ennen yleistä
v :n-korjuuta. Yleensä annetaan rypäleiden olla
pensaassa niin kauan kuin mahdollista.
Annetaanpa niiden riippua pensaassa taitetuin var-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
