Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri 330
330
taiteilijan C. Elfströmin maalaama ja saatu
kirkkoon 1833. — Kreik.-katolisista kirkoista
on huomattavin Uspenskin tuomiokirkko Uuden
raatihuoneen torin laidassa (rak. 1787-93).
Aikaisempi kreik.-katolinen Rozdestvenskin kirkko,
joka on kaupungin ent. kuuluisa, monivaiheinen,
keskiajalla rakennettu tuomiokirkko, vihittiin
1918 jälleen luterilaiseksi Viipurin rykmentin
kirkoksi. — Room.-katolinen kirkko,
Vesiportin-kadun 4:ssä, vanha rakennus, muodostettu
kirkoksi 1801. — Metodisti-episkopaalinen
kirkkosali Torkkelinkadun 5:ssä ja rukoushuone
Tiiliruukilla. — Juutalaisten synagoga
Kalevankadun 31:ssä. — Lisäksi lsestadiolaisten,
pelastus-armeian ja muiden uskonnollisten yhdistysten
kokous- ja rukoushuoneita. — Esikaupungeilla on
n. s. Talikkalan kirkko (entinen Koiviston
seurakunnan kirkko), jonka omistaa ja kustantaa
»Viipurin esikaupunkilähetys". — (Kirkoista ks.
myös selostusta asemakaavasta.)
Seurakunnat. Seurakuntana V. on
Suomen vanhimpia ja Itä-Suomen vanhin, sillä
ensi-mäinen seurakunta syntyi luultavasti jo Torgils
Knuutinpojan valloituksen yhteydessä.
1350-luvulla kerrotaan sillä olleen oma „curatus" eli
kirkkoherra ja samoin lienee ollut kirkon laita,
vaikka se varmasti mainitaan ensi kerran 1403.
Sen polttivat venäläiset 1411, jonka jälkeen
rakennettiin. uusi; sekin paloi 1477 ja tällöin
ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoa, joka
vihittiin 1494 ja muodostui sitten tuomiokirkoksi.
— Nykyiset seurakunnat ovat seuraavat:
V :n maaseurakunta, joka on muodostunut
sellaiseksi kuin se nyt on, 1/6 1906, ja johon
kuuluvat esikaupungit. Esikaupungeilla 1/5 1908:sta
lähtien erityinen pappi, jonka palkkaa valtio.
— V:n kaupungin suom.
seurakunta erotettiin 15/3 1881 V:n yhteisestä
seurakunnasta ja muodostettiin 1/6 1906
kirkkoherran ja virallisen apulaisen hoitamaksi
seurakunnaksi. Kappalaisen virka perustettiin
1914. — V:n kaupungin ruots.
seurakunta erotettiin entisestä V :n
seurakunnasta 2/5 1889 ja muodostettiin 1/5 1906
omaksi kirkkoherrakunnaksi, jota hoitaa
kirkkoherra yksin. —V:n saks. seurakunta. Jo
l9/7 1636 ja 1651 saivat saksankieliset
porvarit oikeuden pitää omaa pappia, mutta oman
seurakunnan muodostaminen sillä kertaa raukesi.
Varsinainen seurakunta perustettiin vasta
oikeus-kollegin päätöksen kautta "/s 1743. —
Seurakuntain asioita hoitaa muissa luterilaisissa
seurakunnissa kirkonkokous, mutta kaupungin suom.
seurakunnassa kirkkovaltuusto, johon kuuluu
28 jäsentä ja tarvittaessa 24 varajäsentä. —
Maaseurakunnan kirkonkirjat alkavat v:sta 1646.
Myöhemmin joutui kumminkin tuon tuostakin
kadoksiin kirjoja sotien ja tulipalojen vuoksi.
Täydelliset kirkonkirjat v:sta 1756. —
Kreik.-katolinen seurakunta, jonka johdossa
v:sta 1891 lähtien on hengellinen konsistori koko
Suomen kreik.-katolista hiippakuntaa varten. —
11 o o m.-k atolinen seurakunta, per. 1799
etupäässä V :ssa majailevaa sotaväkeä varten. —
Metodistiseurakunta, jolla on oma
saarnaaja. — Juutalainen seurakunta
v.sta 1872. — Muhamettilaisilla on vain oma
hautausmaa.
H a u t a r s m a a t. Ensimäineu hautausmaa
lienee ollut ensimäisten kirkkojen ympärillä,
vaikka kaikki vähänkin varakkaammat
haudattiin kirkkojen lattian alle. Tuomiokirkkoon
haudatuista on Mikael Agricola kuuluisin.
Sittemmin hautausmaat siirrettiin muurien
ulkopuolelle; niitä oli milloin Neitsytniemellä, milloin
Pietarin esikaupungissa j. n. e. Niiden jätteitä
on löydetty esim. nykyisen Kauppatorin
lähistöllä. — Nykyiset hautausmaat ovat Sorvalissa
ja Ristimäellä n. 1 J/2-2 km kaupungista.
Sorvalissa on lukien pohjoisesta etelään:
saksalais-ruotsalaineu, suomalainen (kaupungin ja
maaseurakunnan), ruotsalainen ja venäläinen
hautausmaa. Suom. kaupunkiseurakunnan
hautausmaahan haudatuista ovat huomattavimpia Adolf
Ivar Arvvidsson, Otto von Fieandt sekä Jaakko
Juteini. Ristimäellä on: maaseurakunnan, suom.
kaupunkiseurakunnan, ruots., saks., ven. ja
juutalaisen seurakunnan sekä muhamettilaisten hau
tausmaa.
Hallinto. Valtuusmiesten lukumäärä 11917)
on 36, lisättyjen valtuusmiesten 18. Valtuuston
kansliaa johtaa sihteeri. V:n kaupungin
maistraatin muodostavat
kunnallispormes-tari ja kaksi kunnallisneuvosmiestä, joista toisen
tulee olla lainoppinut, ja tällä on apuna
maistraa-tinsihteeri, notaari, arkistonhoitaja ja kanslisti.
Sitäpaitsi on maistraatin palveluksessa
toistaiseksi apulaisnotaari ja rekistraattori.
Maistraatin ja raastuvanoikeuden yhteisinä virkamiehillä
toimivat tämän lisäksi kaupunginviskaali,
apu-laiskaupunginviskaali sekä satamaviskaali.
Rahatoimikamariin kuuluu
puheenjohtaja sekä vähintään kuusi jäsentä ja kolme
varajäsentä, jotka kaikki kaupunginvaltuusto
valitsee kolmeksi vuodeksi. Rahatoimikamarin
lähemmän valvonnan ja käskyvallan alaisina ovat
rahatoimikamarin kanslia ja konttori, kaupungin
rakennuskonttori, satama- ja liikeunekonttori
sekä agronomi. Kanslian virkamiehet ovat
sihteeri, aktuaari ja kanslisti, sekä konttorin
kamreeri, rahastonhoitaja, kirjanpitäjä ja
konttori-kirjurit. Rakennuskonttoriin kuuluvat
insinööri-osasto ja arkkitehtiosasto. Insinööriosaston
johtaja on kaupungininsinööri ja arkkitehtiosaston
kaupunginarkkitehti. Insinööriosaston vakituisia
apulaisia ovat rakennusmestari, puutarhuri,
metsänvartija, puhdistustöiden johtaja, putkimestari,
pumppulaitoksen koneenhoitaja ja hänen
apulaisensa. Arkkitehtiosaston vakituisena apulaisena
on rakennusmestari. Molempien osastojen
yhteisiä virkailijoita ovat piirtäjä, varastonhoitaja ja
kirjanpitäjä. Kaupungissa toimiva kaasu- ja
sähköyhtiö on yksityinen yritys, samoin on
puhelinyhtiön laita.
Kunnalliselta veroäyriltä, joka kantovuosina
1912-14 (verotukset W:lta 1911-13) vastasi
300 markan tuloa, sitä ennen 400 markan tuloa
ja 1915 v:n alusta jälleen 400 markan tuloa,
maksettiin v:lta 1913 Smk. 13:60, v:lta 1914
Smk. 20:50, v:lta 1915 Smk. 16:60 sekä
v :lta 1916 Smk. 17:40.
Kaupungin vakautettu velka nousi v:n 1915
lopussa Smk:aan 7,254.165:15 ja v:n 1916
lopussa Smk :aan 12,09S,761: 76.
Kaupungin erinäisiin tarkoituksiin lahjoitetut
ja sen hoidon alaiset rahastot tekivät samaan
aikaan Smk. 2,428,198:38 ja Smk. 2.695.000:97.
Kaupungin osuus V:n kaupungin väkijuomain-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
