Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri - Viipurilaisrattaat - Viipurin julistus, ks. Venäjä, historia, palsta 901 - Viipurinlahti - Viipurinlinna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1231
ja Savolaisen sikuritehtaat; Viipurin
terveys-kahvitehdas ja Halosen terveyskalivitehdas;
Jäppisen myllynkivitehdas (Karisalmella); Narisen,
Mäkelän ja O.-y. Salmisen nahkatehtaat; 9
rin-kelitehdasta; Viipurin karamellitehdas o.-y:n ja
,,Koiton" karamellitehtaat, sekä Grigorjeffin
rinkeli- ja karamellitehdas; säilyketehdas „Sveden";
Sergejeffin saippuatehdas (Säiniöllä); Koistisen
ja Heikkisen harjatehtaat; Wolkoffin
koteloteh-das; Tienhaaran puuseppätehdas (om. T.
Väisänen) ; Teknokemiallinen tehdas (Nuopponen &
Kröger); Säiniön sähkölaitos o.-y:n sähköliike;
Viipurin höyryvene o.-y:n, Hackmanin ja
Virolaisen laivatelakat. — Historiallisia muistoja: ks.
Viipuri (kaupunki, historia) ja Monrepos.
— Vanhoja kartanoita: Monrepos, Tervajoki,
Posselinna, Kiiskilä, Piispansaari, Haga,
Meri-joki, Ykspää, Hietala, Herttuala, Lavola,
Juus-tila, Ventelä, Ylivesi (Strömsnäs), Saarela, Tali,
Uusikartano, Lyykylä, Häyry, Liimatta,
Vitsa-taipale y. m. — Luonnonnähtävyyksiä: Monrepos,
Juustila, Lavola, Huusniemi, Papulan puisto
y. m. [J. W. Ruuth, »Viipurin historia".]
L. H-nen.
3. V:n luterilaiset seurakunnat. —
V. on Etelä-Karjalan vanhin seurakunta,
muodostunut todennäköisesti 1300-luvun puolivälissä;
V :n linna, kaupunki ja linnassa oleva kirkko
muodostivat tämän seurakunnan keskuksen.
1500-luvulla Siikaniemelle (nyk. Neitsytniemelle)
syntynyt asutus muodostettiin n. 1570 V:n
seurakunnan kanssa yhdeksi »Viipurin linnan ja
Siikaniemen seurakunnaksi", joka 1581 sai oman
kiiransa ja jolla 1500-luvulla todennäköisesti oli
kirkko myöskin Siikaniemellä. Keskiajalla
syntyi V:n alueelle myös kaksi luostariseurakuntaa,
nimittäin »Dominikaanein 1. Mu-stainveljesten
munkkikunta" (1392) ja »Fransiskaanein 1.
Har-maitten veljesten munkkikunta" (n. 1400"). V. 1743
perustettiin erikoinen saksalainen seurakunta.
V:een 1906 muodostivat V:n kaupunki ja
maalaiskunta yhteisen „V:n maa- ja
kaupunkiseurakunnan", joka silloin jaettiin neljään eri
seurakuntaan: 1) V:n maaseurakunta, 2) V:n
kaupungin suom. seurakunta, 3) V:n kaupungin
ruots. seurakunta ja 4) Nuijamaa (ks. t.). V:iin
ovat aikaisemmin kuuluneet seuraavat nyk.
itsenäiset seurakunnat: Säkkijärvi (erotettu 1572),
Koivisto (er. n. 1575), Seiskari, Suursaari, Tytär-,
saari, Lavansaari, Johannes (er. 1859), Nuijamaa
(er. 1906). — V:n maaseurakunta,
konsis-torillinen, Savonlinnan hiippak., Viipurin
rovastik.; yhteisestä V:n maa- ja
kaupunkiseurakunnasta määrättiin erotettavaksi erilliseksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 2 p:ltä toukok.
1889, mikä toteutui 1 p! toukok. 1906.
Seurakuntaa hoitaa khra ja kaksi kappalaista, sekä
erikoinen esikaupunkipappi. Kirkko harmaasta
kivestä (sijaitsee kaupungissa), rak. alkujaan
»Mustain veljesten" luostarikirkoksi 1481, oli
uskonpuhdistuksen jälkeen jonkun aikaa valtion
viljamakasiinina, kunnes 1600-luvulla taas
sisustettiin kirkoksi V:n suomalaista väestöä varten.
Vv. 1720-1812 tämä kirkko oli V:n hiippakunnan
tuomiokirkkona; uudistettiin perinpohjin ja
laajennettiin vv. 1828-33, viimeksi korjattu 1903.
— Seurakunnan alueella on »Ravansaaren
rukous-huoneyhdistyksellä" oma rukoushuone (rak.
1908-09), jossa seurakunnan papisto pitää juma-
1232
lanpalveluksia ja hartaushetkiä. — V:n
kaupungin suomalainen seurakunta,
konsistorillinen, Savonlinnan hiippak., Viipurin
rovastik.; yhteisestä V:n maa- ja
kaupunkiseurakunnasta määrättiin erotettavaksi erilliseksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 15 p:ltä maalisk.
1881, mikä toteutui 1 p. toukok. 1906.
Seurakuntaa hoitaa khra ja kappalainen. Kirkko tiilestä,
rak. 1892-93. — V:n kaupungin
ruotsalainen seurakunta, konsistorillinen,
Savonlinnan hiippak., Viipurin rovastik.; yhteisestä
V:n maa- ja kaupunkiseurakunnasta määrättiin
erotettavaksi erilliseksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 2 p:ltä toukok. 1889, mikä toteutui 1 p.
toukok. 1906. Kirkko yhteinen V:n saks.
seurakunnan kanssa, rak. 1793-99, viimeksi korj. 1908.
— V:n saksalainen seurakunta,
konsistorillinen, Savonlinnan hiippak., Viipurin
rovastik.; perustettu keisarinna Elisabetille
tehdyn erikoisanomuksen johdosta, oikeuskollegin
päätöksellä 27 p:ltä toukok. 1743. Kirktto
yhteinen V:rf ruots. seurakunnan kanssa (vrt. ed.).
[K. G. Leinberg, »Finlands territoriala
försam-lingars namn, älder" j. n. e., sivv. 113-117;
O. I. Colliander, »Suomen kirkon Paimenmuisto",
I sivv. 798-811.]
4. V:n kreikkalaiskatolinen
seurakunta, kuuluu Suomen kreik.-katolisen
hiippakunnan toiseen rovastikuntaan; seurakuntaa
hoitaa kirkkoherra, 4 pappia, prodiakoni ja 2
diakonia. »Kristuksen kirkastuksen pääkirkko" V:n
kaupungissa. L. H-nen.
Viipurilaisrattaat, nelipyöräiset korilliset
kärryt, n. s. rospuskat (ks. Ajoneuvot,
kuvaliite I). V. T.
S.Viipurin Julistus ks. V e n ä j ä, historia,
palsta 901.
Viipurinlahti, Suomenlahden itäosasta
koilliseen pistävä 25 km pitkä lahti, jatkuu kapeiden
salmien kautta vielä Viipurin kaupungin ohi
Suomenvedenpohja nimiseksi pohjukaksi, jonka
pohjoisimpaan perukkaan tulee Saimaan kanavan
eteläpää. V:n suuna pidetään Tuppuransaaren
seutuja. Veden syvyys vaihtelee 1-20 m. V. on
kauttaaltaan saarien ja pitkien niemien
pirstomaa; rannikot tiheään asuttuja, hyvin viljeltyjä
seutuja. V:n suupuolessa sijaitsee Uuraan
(ks. t.) tärkeä ulkosatama ja lastauspaikka, ks.
Viipuri ja Suomi (historia, palsta 601
»Viipurin kujanjuoksu"); vrt. myös
Suomenlahti.
Viipurinlinna (vrt. Viipuri, historia)
sijaitsee pienellä kalliosaarella ahtaassa salmessa,
joka yhdistää Suomenvedenpohjan Viipurin
lahteen. Sen nyk. ulkomuoto on suureksi osaksi
venäläisten antama, ja vasta seikkaperäinen
tutkimus, jonka esineeksi linna toivottavasti pian
joutuu, voinee siitä erittää sen vanhemmat
hahmopiirteet, ellei sen asu eri aikoina olekkaan
yksityiskohtia myöten enää selvitettävissä.
Linnassa erotamme päälinnan, nelikulmaisen
yhtenäisen rakennusryhmän saaren itäosassa, sen
"korkeimmalla kalliolla, sekä esilinnan, jonka
muodostavat saaren rantoja seuraavat ja
pää-linnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset.
Päälinnan sydämenä, johonka sen voima ja
puo-lustuskunto on keskittynyt, on vankka, alaosal
taan nelikulmainen, yläosaltaan
kahdeksankulmainen torni, johonka itäpuolelta linnan muut
Viipurilaisrattaat—Viipurinlinna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
