Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vilhelm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1257
Vilhelm
1258
Vilhelm III.
ja ankarasti, llänen veljensä Robert panttautti
V:lle Normandien saadakseen varoja ristiretkeä
varten. V. kaatui metsästysretkellä
tuntematto-man ampumasta nuolesta.
3. V. III (1650-1702), Oranian prinssi, v:sta
1689 Englannin kuningas, Vilhelm II
Oranialai-sen ja Henrietta Maria Stuartin, Englannin
Kaarle I:n tyttären, poika, syntyi vasta isänsä
kuoleman jälkeen. Hänen nuoruutensa aikana
vallitsivat hänen vihollisensa, Hollannin
tasavaltalaisten 1. kauppaylimysten puolue de Witt
veljesten johdolla. V. 1672 Ranskaa vastaan
alkaneen sodan aikana puhjenneen kansanliikkeen
johdosta V. korotettiin perinnölliseksi
maaherraksi sekä nimitettiin kenraalikapteeniksi
(maa-sotajoukon ylipäälliköksi) ja suuramiraaliksi.
Omalla tarmollaan sekä
liittolaisvaltioiden avulla
V. pelasti Hollannin,
vaikkei hän itse sodassa
suuresti menestynyt (kärsi
m. m. Mont Casselin
tappion 1677).
Rauhantekoa 1678 hän vastusti
voimatta kuitenkaan sitä
estää. Edelleenkin hän
horjumatta vastusti
Liul-vik XIV:n
valloituspoli-tiikkaa koettaen
ylläpitää Euroopan
valtiollista tasapainoa. V. 1677
hän nai serkkunsa Marian,
Englannin Jaakko II :n
tyttären. Kun Jaakko
koetti Englannista hävittää protestanttista uskoa
:-ekä loukkasi parlamentin oikeuksia, saapui V.,
englantilaisten itsensä kutsumana, tähän maalian
1688; melkein koko kansa yhtyi nyt häneen ja
Jaakko pakeni Ranskaan. V. 1689 korotettiin
V. sekä hänen puolisonsa Maria yhdessä Englan
uin valtaistuimelle. Ennen sitä heidän kuitenkin
oli vahvistettava „Declaration of riglits" 1.
kan->an ia parlamentin oikeuksien selitys.
Skotlantikin tunnusti heidät hallitsijoiksi. Jaakko II
tosin nousi Ranskan avulla maihin Irlannissa,
inutta V. voitti hänet 1690 Boyne-joen tappelussa
ja Irlannin kapina kukistettiin. Mannermaalla
V. sen sijaan ei nytkään menestynyt sodassa
Ranskaa vastaan. V. 1697 Ludvik XTV
Rijs-wijkin rauhassa tunnusti V:n Englannin
kuninkaaksi. Vaikka V. tunnollisesti noudattikin
perustuslakia, eivät englantilaiset rakastaneet
häntä, koska hän oli umpimielinen ja liiaksi
suosi alankomaalaisia maanmiehiään; itse hän
kyllästyneenä puolueriitoihin monesti aikoi
luopua kruunusta. Espanjan perintökysymyksessä V.
jälleen vastusti Ludvik XIV:n aikeita; kun
Lud-vikin pojanpoika Filip nousi Espanjan
valtaistuimelle ja Ranskan kuningas lisäksi loukkasi
englantilaisia tunnustamalla Jaakko II:n pojan
Englannin kuninkaaksi, sai V. alkuaan
vastahakoisen parlamentin julistamaan sodan
Ranskalle sekä teki liiton keisarin kanssa. V. kuoli
keskellä sotapuuhia. — V. oli aikansa
huomattavimpia valtiomiehiä: hän pelasti isänmaansa
itsenäisyyden sekä Euroopan vapauden vastustamalla
Ranskan ylivoimaa, ;a hänen aikanansa alkoi
myös parlamentaarinen hallitustapa vakaantua
Englannissa.
4. V. IV Henrik (1765-1837), kuningas
Yrjö III : n kolmas poika, meni meri väkeen ja
otti osaa sotiin Ranskaa ja Espanjaa vastaan.
Korotettiin Clarencen ja St. Andrewsin
herttuaksi sekä Munsterin jaarliksi; "oli 1827-28
meri-asiain ministerinä valtakunnan suuramiraalin
arvoniinellä. Veljensä Yrjö IV:n jälkeen V. 1830
nousi valtaistuimelle ja antoi hallituksen johdon
whig-puolueelle, joka 1832 toimeenpani n. s.
parlamentin parannuksen. Hänen aikanaan
suoritettiin muitakin uudistuksia kuten
kaupunkilaitoksen reformi, neekeriorjain vapautus y. m.
G. R.
Vilhelm, Hessen-Kasselin hallitsijoita. l.V. IV
(1532-92), maakreivi, Filip Jalomielisen poika,
hallitsi v:sta 1567; tunnettu tähtitieteen
tutkijana; rakennutti tähtitornin, jossa tehtyjen
havaintojen perusteella ryhdyttiin laatimaan
suurta tähtien luetteloa, jonka käsikirjoitus 011
Kasselissa; se on myöskin painettuna Flainsteeilin
teoksessa: ,,Historia Coelestis". Osan havaintoja
011 W. Snellius julkaissut: „,Coeli et siderum 111
eo errantium observationes hassiacae" (1618).
llänen poikansa V. V (1602-37) oli Kustaa II.n
Aadolfin kannattajia.
2. V. I (1743.-1821), Hessenin vaaliruhtinas,
hallitsi v:sta 1785; perimänsä Hanatm kreivinä
hän oli niinkuin isälisäkin myynyt Englannille
alamaisiansa sotamiehiksi Polijois-Ameriikan
vapaussotaan; sai 1803 vaaliruhtinaan arvon,
mutta menetti, kun ei yhtynyt Reinin liittoon.
Jenan taistelun jälkeen 1806 maansa, jonka »ai
takaisin 1813; hallitsi sitten tyrannillisesti.
3. V. II (1777-1847), Hessenin vaaliruhtinas,
edellisen poika, hallitsi v:sta 1821; oli 1830 pako
tettu myöntämään vapaan valtiosäännön; luovutti
sen jälkeen hallituksen pojalleen Fredrik Villiel
mille.
Vilhelm (lioll. Willem), Oranian prinssejä,
Alankomaiden maaherroja.
1. V. I Vähäpuheinen (1533-84),
Alankomaiden itsenäisyyden perustaja, synt.
Dillen-burgin linnassa, Nassaun
kreivin Vilhelmin vanhin
poika, peri 1544 eräältä |
sukulaiseltaan Orangen
(Oranian) ruhtinaskunnan !
Provencessa. V. tuli
nuorena Kaarle V:n hoviin,
ja keisari häntä suuresti
suosi; Filip II nimitti
hänet sittemmin
Brysselissä olevan
valtioneuvoston jäseneksi sekä llol- |
lännin, Seelannin,
Ut-rechtin ja
Franche-Coni-ten maaherraksi. Kuiten-’
kin Filip epäili V:iii, joka
puolestaan rupesi
vastustamaan kuninkaan
sorto-valtaista hallitusta. V. sekil kreivit Egmond ja
Iloorn tekivät keskenään liiton 1563 ja
kirjoittivat kuninkaalle saadakseen vihatun kardinaali
Granvellan erotetuksi; seur. vuonna Granvella
kutsuttiinkin pois Alankomaista. Kompromissiin
(ks. Alankomaat, historia) ei V. julkisesti
ottanut osaa, ja kuvai n raastamisen jälkeen (1566)
hän varsinkin koetti uudistaa järjestystä.
Kuultuaan. että Alba oli määrätty maaherraksi, N’, luo-
Vilhelm Vähäpuheinen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
