Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vinje ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1311
Lawrencen suun pohjoispuolella oleva alue), jossa
tarun mukaan viiniköynnös menestyi ja vehnä
kylvämättä kasvoi (ks. Ameriikka, palsta 322).
Winnebago (Winebago) [u inibe’igou], 1.
Järvi Yhdysvalloissa, Wisconsin-valtiossa, 227 m
yi. merenp., 570 km2, laskee Fox-joen kautta
Michigan-järveen. — 2. Algonkin-ryhmään
kuuluva intiaaniheimo, joka asui ennen W.-järven
ympäristöissä, nyk. reservatsioneissa Nebraskassa
ja Wisconsinissa, harjoittaen metsästystä ja
kalastusta. Kaikkiaan n. 2,000 henkeä. K-o H-n.
Winnipeg [ui’nipeg] (W i n i p e g),
Manitoba-rnaakunnan pääkaupunki Etelä-Kanadassa,
aukealla tasangolla W.-järven eteläpuolella, Red
Rive-rin ja Assiniboinen yhtymäkohdassa, Kanadan
pacificradan varrella; 136,035 as. (1911). —
Asemakaava säännöllinen, kadut leveät.
Julkisista rakennuksista Manitoban yliopiston isotalo
v:lta 1877 huomattavin. Rauta- ja
kutomateolli-suutta, myllyjä. Kauppa (viljaa, puutavaroita)
erittäin vilkas. Kaupunki, jonka asema preeriain
itäreunalla on harvinaisen edullinen, on viime aikoina
nopeasti kasvanut. Se perustettiin Fort Garry
nimisenä 1821 ja sai kaupunginoikeudet 1874.
Winnipeg-järvi [ui’nipeg], Kanadassa,
Manitoban maakunnassa, on alaltaan 22,100 km2,
420 km pitkä, 40-100 km leveä ja korkeintaan
22 m syvä; 216 m yi. merenp. Rannat alavat.
Lukuisista saarista Reindeer (180 km2) ja Big
Island (155 km2) ovat suurimmat.
Huomattavimmat järveen laskevista joista: Red River
etelästä, Winnipeg-joki, Bloodvein, Berens ja Poplar
idästä, Daupliin ja Saskatchewan lännestä. —
W. on hyvin kalaisa. J. G. G-ö.
Winnipegosis [ui’nipegä’sis], järvi Kanadassa,
Winnipeg-järven länsipuolella ja siihen
Mani-loba-järven ja Pienen Saskatchewanin
välityksellä laskeva; 5,020 km2, 200 km pitkä,
korkeintaan 23 km leveä, suurin luodattu syvyys 11,6 m.
Vinnitsa, samannimisen piirikunnan (2,980
km2, 351,800 as. 1915) pääkaupunki Podoliassa,
Bugin rannalla ja radan varrella; 47,841 as.
(1910), joista V» juutalaisia. —
Opettajaseminaari, 3 kymnaasia, kauppakoulu. Myllyjä,
viina-polttimoja, olutpanimoja, tiili-, tulitikku-,
maka-ronitehtaita. rautavalirnoja. Kauppa
(sokerijuurikkaita, viljaa, puutavaroita, hedelmiä y. m.)
vilkas. J. G. G-ö.
Vinogradov /-«’-/, Pavel (s. 1854), ven.
oikeushistorioitsija; oli historian professorina
Moskovassa 1884-1901, lainopin professorina
Oxfordissa v:sta 1903. V. on saavuttanut
suuren maineen varsinkin keskiajan
yhteiskuntahistoriaa käsittelevillä tutkimuksillaan, joita hän on
julkaissut eri kielillä; teoksia: ,,Villainage in
England" (1892), „Tlie growth of the manor"
(1905), ,,English society in the eleventh century"
(1908). V:n johdolla julkaistaan sarjaa „Oxford
studies in social and legal liistory".
Vinohuuli 1. jänis huuli (labium
lepori-num) on sikiöaikaisen kehityshäiriön tulos.
Tällöin joku sikiöllä esiintyvistä n. s.
naamahalkea-mista jää yhteenkasvamatta ja syntyy halkeamia
joko ylä- tai alahuuleen. Alahuulessa tällainen
halkeama säännöllisesti esiintyy keskiviivassa
jakaen silloin alahuulen kahteen yhtäläiseen
puoliskoon. Ylähuulessa voi halkeama niinikään olla
keskellä huulta, mutta yleisimmin se tavataan
toisesta tai molemmista sieraimista alaspäin kul-
1312
kevana saumana, syvennyksenä tai huulta koko
naan halkaisevana rakona. Viimekr. mainitussa
tapauksessa huuli siis voi jakautua kolmeen
osaan, joista pariton keskiosa vastaa nenän väli
seinää. Usein on v:n yhteydessä myös halkeama
suulaessa. Verrattain harvinainen halkeama on
n. s. vino naamahalkeama, joka jatkuu ylähuu
lesta toisen sieraimen kautta samanpuolisen sil
män sisäkulmaan. Y. K.
Vinolehti ks. B e g o n i a.
Winona [uinö’una], kaupunki Yhdysvaltojen
Minnesotassa, Mississipin oik. rannalla, rauta
tien varrella; 20,458 as. (1910). — Suuria myi
lyjä, sahoja, ajoneuvojen ja maanviljelystyökalu
jen valmistusta. Tärkeä viljakaupan keskus. —
llmastoparantola.
Vinoneliö ks. Suunnikas.
Vinopää (caput obstipum). Pään vino asento
(siis oikeastaan vinokaula) on pään synnynnäinen
asentovirhe, jonka oletetaan johtuvan joko syn
nytyksessä tapahtuneesta pään nyökkääjälihaksen
repeytymisestä ja siitä aiheutuvasta kiristyksestä,
sikiön epäedullisesta asennosta emässä tai joko
sikiöaikaisesta tai syntymänjälkeisestä lihastuleh
duksesta, joka johtaa mainitun lihaksen lyhene
miseen. Tämä lyheneminen tapahtuu useimmiten
oik. puolella. Pää kääntyy terveelle puolen sekä
kallistuu sairaalle puolelle; samalla kaartuu
kaulaluuranko terveelle puolen mutta tekee asen
toa korjaavan, vastaisen mutkan rintaosassaan.
Myöhemmin menee myös naama vinoksi: sairas
puoli tulee matalaksi ja leveäksi, terve pitkäksi
ja kapeaksi. Samalla työntyy myös alaleuka
vinoon. Häiriötä voidaan usein ainakin osittaiD
korjata leikkaamalla. — Kouristuksen aiheuttama
v. (caput obstipum spasticum 1. torticollis
spas-tica) on hermohäiriö, jossa päännyökkääjälihasta
hermottava lisähermo (nervus accessorius) joutuu
kiihotustilaan, jolloin sanottu lihas vetää
kouristuksen tavoin pään vinoon. Y. K.
Vinroth [vinrut], Alfred Ossian (1852
1914). ruots. lainoppinut, toimi professorina
v:sta 1880 Lundissa, v:sta 1899 Uppsalassa.
v:sta 1907 Tukholman korkeakoulussa. W:nteok
sista, joissa hän aina tähdensi käytännöllisten
näkökohtien tärkeyttä, mainittakoon: ,,Juridisk
teori och praxis 1892", „Svensk civilrätt I-IV"
(1898-1904). W:n toimesta Tukholman
korkeakoulu sai täydellisen lainopillisen tiedekunnan.
Winschoten fvinshö’tenj, kauppala
Koillis-Hollannissa, Groningenista itä-kaakkoon, lähellä
Saksan raja;» \Vinschoter-Diep-kanavan ja rauta
tien varrella; kuntana 10,958 as. (1905\ —
Sikariteollisuutta. Karja- ja viljamarkkinat. —
Lähistössä olevan Heiligerleen luona hollantilaiset
toukok. 23 p. 1568 voittivat espanjalaiset.
Vinson fvffsö’], Julien (s. 1843), ransk.
filologi, v:sta 1879 hindustanin ja tamulin kielen
professorina „Ecole des langues orientales vivan
tes" opistossa; julkaissut m. m. seuraavat
teokset : ,.Le basque et les langues amöricaines"
(1875), „Le verbe dans les langues dravidiennes"
(1878), „j5tudes de linguistique et d’ethnogra
phie" (1878) ja ,,M61anges de linguistique et d’
anthropologie" (1880, molemmat viimemainitut
yhdessä A. Hovelacquen kanssa), .,Les basques et
ie Pavs basque" (1S82), „Le folk lore du Pays
basque" (1883), ,.Les religions actuelles" (1887).
Vinssi (engl. winch) = vintturi, ks. t.
Winnebago—Vinssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
