Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virallinen Syyttäjä - Virallinen tilasto, ks. Tilasto - Viraltapano - Viranomainen - Viranosto - Viransijainen - Virantekorahat, ks. Virantoimitusrahat - Virantoimitusero - Virantoimitusrahat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1321
Virallinen tilasto—
Virantoimitusrahat
1322
Vasta silloin asetettiin kaupunkeihin erityiset
v :t s :t, joitten virkanimeksi tuli
kaupunginviskaali.
Inkvisitorista menettelyä rikosasioissa ei ole
ruots.-suom. oikeusjärjestelmän mukaan käytetty
kuten Euroopan mannermaan valtakunnissa,
eikä sillä ole virallista syyttäjistöä syrjäytetty,
vaan on syyttäjälaitos häiritsemättä saanut
kehittyä. 1720 v:n hallitusmuodon mukaan
asetettiin Ruotsin valtakuntaan oikeuskansleri, jolle
kuului ylin syytevalta koko valtakunnassa sekä
alempien syyttäjien viranhoidon valvonta.
Suomen tultua erotetuksi Ruotsista siirtyivät
oikeuskanslerin tehtävät senaatin prokuraattorille,
jonka nimitys nyttemmin taasen on muutettu
valtioneuvoston oikeuskansleriksi. V:ina s:inä
ovat nykyään maalla kruununvoudit ja
kruunun-nimismiehet kukin piirissään sekä kaupungeissa
kaupunginviskaalit. Kruununvoudit eivät
kuitenkaan yleensä puutu rikosten syytteeseen
panemiseen, vaan jää tuo tehtävä nimismiesten
huoleksi. Maaherrojen tulee lääneissään valvoa, että
kruununvoudit ja nimismiehet, syyttäjinä
täyttävät tehtävänsä, ja, ellei jonkun syytteen
ajamista syystä tai toisesta voida uskoa sille
kruununvoudille tai nimismiehelle, jonka
virkatehtäviin se kuuluu, määrää maaherra hänen
sijaansa toisen syyttäjän. Kaupunginviskaalit
taasen ovat välittömästi oikeuskanslerin alaisia
virkamiehiä. Paitsi edellämainittuja syyttäjiä
on Suomessa useita erikoissyyttäjiä. Niissä
rikosasioissa, jotka hovioikeudet tutkivat
ensimäisenä oikeusasteena, esiintyy hovioikeuden
kanne-viskaali syyttäjänä. Tullihallituksen
kannevis-kaalilla, tullinhoitajilla, tullikontrollööreillä ja
muilla tullivirkamiehillä on taasen
kruununvoutien, nimismiesten ja kaupunginviskaalien
rinnalla oikeus ajaa syytettä salakuljetuksesta,
tullikavalluksesta ja muista tullirikoksista.
Sotaoikeuksissa esiintyvät syyttäjinä siihen
määrätyt upseerit ja aliupseerit.
V. s. on oikeutettu omasta aloitteestaan
syytteeseen panemaan kaikki ne hänen piirissään
tehdyt rikokset, joista ei ole laissa ja
asetuksissa nimenomaan säädetty, että ainoastaan
asianomistaja saa nostaa niistä syytteen.
Vii-meksimainitunlaiset, n. s.
asianomistajarikokset, voi v. s. panna syytteeseen, jos
asianomistaja on sitä varten antanut rikoksen ilmi.
V:n s:n syyteoikeutta vastaa velvollisuus nostaa
syyte kaikista syyttäjän tietoon tulleista
rikoksista, jotka ovat yleisen syytevallan alaiset sekä
ilmiannetuista asianomistajarikoksista, mikäli
i ikos on toteensaatettavissa. Jos asianomistaja
on ryhtynyt ajamaan syytettä
ensinmaiuitun-laisesta rikoksesta, on asianomaiselle v:lle s:lle
ennen asian ratkaisemista jätettävä tilaisuus
käyttää puhevaltaa asiassa. [.J. J. Nordström,
..Den svenska samhällsförfattningens historia";
K. J. Stählberg, „Suomen hallinto-oikeus";
R. Hermanson, ,,Inhemsk förvaltningsrätt";
K. Ignatius, „ViraIlisen syyttäjistön
kehittyminen"; O. Hedenskog, „0m" offentlig ätalsrätt".]
E. H-s.
Virallinen tilasto ks. Tilasto.
Viraltapano, varsinaisille virkamiehille ja
niihin rikoslain 2 luvun 12 §:n mukaan
verrattaville henkilöille säädetty erityinen rangaistus,
joka voi seurata sekä rangaistavasta virkavir-
heestä että muusta rikoksesta. Edellisessä
tapauksessa v. käsittää sen viran menettämisen, jossa
rikos tehtiin taikka jonka syyllinen on sen sijaan
saanut. Sen ohessa on virkamies tuomittava
viralta pannuksi, jos hän jostakin rikoksesta on
vikapää kuolemanrangaistukseen tai
kuritushuoneeseen elinkaudeksi taikka on tehnyt rikoksen,
josta pitää tulla kuritushuonetta määräajaksi, vii
-meksimainitussa tapauksessa kuitenkin
ainoastaan, jos asianhaarat eivät ole erittäin
lieventävät, ja tällöin v. käsittää sen viran tai niiden
virkain menettämisen, jotka syyllisellä on. Samaa
tarkoittaa v. silloinkin, kun virkamies v:n ohella
tuomitaan kelvottomaksi maan palvelukseen tai
kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, mitkä
rangaistusseuraamukset sellaisinaankin
käsittävät kaikkien virkain menetyksen. Jos se, joka
virkarikoksesta on vikapää viralta pantavaksi,
on saanut virkaeron taikka ei ole virassa
vakinainen, on hänelle v:n sijasta tuomittava sakkoa
enintään neljätuhatta markkaa tai vankeutta
korkeintaan yksi vuosi (rikoslain 2 luvun 1, 7, 9
ja 10 §). — V:oa käytetään meillä, joskin varsin
rajoitetuissa puitteissa, myöskin
kurinpitorangaistuksena virkamiehiin nähden. Tällaisesta
hallinnollisessa järjestyksessä tapahtuvasta v:sta
on pidettävä erillään eräisiin virkamiesryhmiin
nähden sallittu n. s. virasta
erottaminen, joka ei edellytä virkavirhettä. K. K-a.
Viranomainen on se, jolle on annettu toimeksi
johonkin määrättyyn alaan lukeutuvain julkisten
asiain toimittaminen. V :t jaetaan lainkäyttöä
hoitaviin o i k e u s-v : i i n ja hallintoa varten
asetettuihin h a 1 1 i n t o-v: i i n. On myös tapana
puhua sotilasviranomaisista, siviiliviranomaisista
ja kirkollisviranomaisista. ks. Virkamies.
Viranosto. Useissa maissa ou julkisten
virkain myyminen ja ostaminen aikaisemmin ollut
tavallinen ilmiö. Ruotsissa ja Suomessa tuli
vapauden aikana tavaksi, että virkaan pyrkijä
osti viran sen siihenastiselta haltialta. Tällaisia
V:ja sanottiin akordeiksi. Ne olivat
käytännössä varsinkin upseerinvirkoihin nähden.
Suomessa tämä järjestelmä hävisi 1809
ruotuväen hajotessa, Ruotsissa vasta v:n 1833 jälkeen.
Viransijainen, henkilö, joka viran ollessa
avoinna, virkavapauden, virkaloman tai
viran-toimituseron aikana määräyksen tai sopimuksen
nojalla hoitaa virkaa.
Virantekorahat ks.
Virantoimitus-rahat.
Virantoimitusero, virkamiehelle virkavirheestä
johtuva seuraamus, joka voidaan määrätä joko
rangaistuksena yleisessä tuomioistuimessa taikka
kurinpitorangaistuksena hallinnollisessa
järjestyksessä. Edellisessä tapauksessa tuomitaan v..
jonka ajaksi erotettu menettää palkkaedut
virastaan, määräajaksi, korkeintaan kahdeksi vuodeksi,
ja sen sijasta tuomitaan siinä tapauksessa, että
v:oon tuomittava on saanut virkaeron taikka ei
ole virassa vakinainen, sakkoa enintään
kaksituhatta markkaa (rikoslain 2 luvun 8 ja 9 §).
V:n käyttämisestä kurinpitorangaistuksena on ci i
virkamiesryhmiin nähden olemassa erilaisia
määräyksiä. K. K-a.
Virantoimitusrahat ovat
virantoimituspalk-kioita, joilla on erityisistä virkatehtävistä
tulevan korvauksen luonne ja joista usein kehittyy
elatuksenluontoiseen palkkaukseen kuuluvia, vuosi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
