Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viritysrauta - Virka - Virka-aateli, ks. Aateli - Virka-alue - Virkaannimittäminen - Virka-apu - Virka-arvo, ks. Virka-arvojärjäestys - Virka-arvojärjestys - Virka-arvoluokka, ks. Virka-arvojärjestys - Virkaehdotus - Virkaero - Virkakieli - Virkakirje - Virkamatka - Virkamies - Virkapuku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1327
Virka—Virkapuku
1328
teoreettinen alkusävel e). V:n keksi engl.
luutun-soittaja John Shore 1711. I. K.
Virka, määrätyillä oikeuksilla ja
velvollisuuksilla varustetun henkilön toimitettaviksi julkisen
yhdyskunnan puolesta uskottujen tehtäväin
kokonaispiiri.
Virka-aateli ks. Aateli.
Virka-alue on se määrätty piiri, jossa
viranomainen on pätevä virkatoimintaansa
harjoittamaan (alueellinen toimivalta 1. kompetenssi).
Keskusvirastojen toiminta ulottuu yli koko maan,
paikallisten viranomaisten taas käsittää
ainoastaan jonkun osan maan aluetta.
Virkaannimittäminen tapahtuu silloin, kun
erityinen virka annetaan virkamieheksi otetun
hoidettavaksi. Nimitys toimitetaan joko ilman
edelläkäynyttä hakemusta, kuten on laita eräiden
ylempien, hallituksen täytettävien n. s.
luottamus-virkain, tai hakemuksen ja virkaehdotuksen sekä
ehdotuksesta ehkä tehdyn valituksen
ratkaisemisen jälkeen taikka ainoastaan hakemuksen ja
siitä tarvittaessa annettavan lausunnon
tapahduttua ilman ehdollepanoa. Nimityksen toimittaa
hallitus luottamusvirkoihin ja muihin ylempiin
virkoihin, kuten keskusvirastojen päällikköjen,
maaherrojen, piispain, esittelijäsihteerien,
valtio-neuvostonkamreerien, oikeus- ja hallintosihteerien,
lääninsihteerien ja liiäninkamreerieu virkoihin
sekä yleensä niihin hallinnollisiin virkoihin, joista
tehdään virkaehdotus; korkein oikeus nimittää,
paitsi eräitä omia virkamiehiään, hovioikeuksien
presidentin, varapresidentin,
hovioikeudenneuvosten, prokuraattorinapulaisen ja -sihteerin
virkoihin sekä niihin oikeuslaitoksen virkoihin, joihin
laaditaan virkaehdotus; korkein hallinto-oikeus,
hovioikeudet, keskusvirastot, yliopiston kansleri
ja konsistori, tuomiokapitulit ja paikalliset
viranomaiset täyttävät eräitä alempia alaisiaan
virkoja. Virkaan nimitetylle annetaan tavallisesti
virkaansa joko valtakirja tai viranvahvistuskirja.
S. 0. P.
Virka-apu on avustus, jota viranomainen
yksityisen pyynnöstä antaa tämän saattamiseksi
oikeuteensa tai suojaamiseksi
oikeudenloukkaukselta. Tällaisia v.-toimia ovat omaisuuden
takavarikko sekä myymis- ja hukkaamiskielto ynnä
matkustuskielto velallista vastaan,
muuttovelvol-lisen kiinteistön tai sen nautintaoikeuden
haltijan häätäminen, omavaltaisesti häirityn
hallinnan tai muun oikeussuhteen ennalleen
palauttaminen, lain suojaamain yksityisten
vesioikeuksien, kuten luvattoman vesistöön rakentamisen,
patoamisen ja vesistön muuttamisen, luvattoman
veden käyttämisen ja luvattoman lauttauksen
estäminen. V:ua on pyydettävä toisinaan
ulosotonhaltijalta, mutta eräissä tapauksissa myöntää
sen muukin ulosotto-, jopa
poliisiviranomainenkin. — V:ksi sanotaan myös sitä avustusta, jota
viranomaiset ovat velvolliset antamaan toisilleen
virka-asioissa.
Virka-arvo ks. V i r k a-a rvojärjestys.
Virka-arvojärjestys. Erityisessä
arvojärjestyksessä 15 p:Itä. heinäk. 1897 ou kaikki virat
jaettu 14 luokkaan. Arvojärjestys ei sisällä
palvelusmiehen toimia ja palkkioviroistakin on
siihen otettu ainoastaan ne, jotka ovat
pysyväisiä ja merkitykseltään tärkeämpiä. Ensimäisen
luokan arvohenkilöitä ei sen mukaan Suomessa
ole olemassa. Toiseen luokkaan kuuluvat ken-
raali, amiraali, todellinen salaneuvos, kolmanteen
kenraaliluutnantti, vara-amiraali,
ministerivaltio-sihteeri, senaatin varapuheenjohtaja, yliopiston
kansleri, hovioikeuden presidentti, salaneuvos.
neljännessä luokassa on m. m. senaattori,
yliopiston sijaiskansleri, kuvernööri, viidennessä
m. m. hovioikeudenneuvos, senaatin
esittelijäsih-teeri ja kamreeri, keskusvirastojen päälliköt,
yliopiston rehtori, kuudennessa m. m.
hovioikeuden asessori, lääninsihteeri, lääninkamreeri,
keskusvirastojen ylempiarvoiset jäsenet, yliopiston
professorit. — Paraikaa (1919) on uusi v. tekeillä.
Virka-arvoluokka ks. V i r k a-a rvojär
j e s t y s.
Virkaehdotus 1. ehdollepano tehdään eräisiin
hakemuksesta täytettäviin oikeudellisiin ja
hallinnollisiin virkoihin niiden virkaan pyrkivien
yleiset kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijain
suhteen, jotka etusijassa tulevat kysymykseen
viran saamisessa siten, että kolme — jos niin
monta hakijaa on, muussa tapauksessa kaksi tai
yksi — asetetaan virkaan ehdolle
virkaylennys-perusteiden mukaisessa järjestyksessä. V:n teke
vät hovioikeudet oikeusvirkoihin sekä
keskusvirastot ja maaherrat hallintovirkoihin. Sellaisia
hakemuksesta täytettäviä virkoja, joihin ei tehdä
v:ta, ovat m. m. nuorempien oikeus- ja
hallintosihteerien virat, lääninsihteerin- ja
lääninkam-reerinvirat sekä ne muut virat, joihin virat
haettaviksi julistanut viranomainen nimittää. V:sta
saa itsensä syrjäytetyksi katsova hakija
määräajassa valittaa. V:u merkitys on se, että
lopulliseen ehdotukseen jäävistä henkilöistä joku.
mutta ei muu hakija, ou virkaan nimitettävä.
S. 0. P.
Virkaero on toimenpide, jolla julkisessa
toimessa oleva henkilö, niin pian kuin
hankaluudetta käyr laatuun, vapautetaan toimestaan, jota
ennen hän ei saa omavaltaisesti siitä erota eikä
jättää virkavelvollisuuksiaan täyttämättä.
Virkakieli, laki- ja virkakieli (myös:
kanslia-1. kuriaalikieli) tarkoittaa muotonsa puolesta
virastoille ominaista kirjallista esitystapaa. Sen
tunnusmerkkinä on varsinkin aikaisemmin ollut
eräänlainen jäykkyys ja juhl&muotoisuus.
Virkakirje on viranomaisen virkaan kuuluvaa
asiaa käsittelevä kirjallinen tiedonanto toiselle
viranomaiselle, ks. V a p a a k i r j e.
Virkamatka. Ylimääräisestä toimituksesta
valtion asioissa tulee, ellei toisin ole määrätty,
sellaisen tehtävän suorittaneen saada siitä
matka-ja päivärahakorvausta säädettyjen perusteiden
mukaan. Nykyään voimassaoleva Suomen
matkustussääntö on annettu ’20 päivänä joulukuuta
1917.
Virkamies on henkilö, joka suostumuksensa
nojalla on otettu toimittamaan julkisen
yhdyskunnan määräämiä tehtäviä yhdyskunnan
puolesta. V:llä on yleensä erityinen virka, siis
määrätyt tehtävät, mutta on v:iä ilmankin
määrättyä virkaa. Vakinaisia v:iä ovat ne, joilla
on valtion vuosirahasäännössä oleva palkka.
palkkio-v:iä taas ne, joilla on ainoastaan palkkio
tai muita sen tapaisia palkkaetuja. V:istä
erotetaan palvelusmiehet 1. alemmissa julkisissa toi
missä olevat henkilöt, kuten vahtimestarit,
poliisit, rautatie-, posti-, tulli- ja kanavapalvelijat.
vanginvartijat j. n. e.
Virkapuku on erityinen vaatetus, jota viran-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
