Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vitikkala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1405
Vitikka la—Witsen
1406
Vitikkala, maatila Kokemäen pitäjässä,
kirkolta itään; ratsnvelvollinen säteri,
pinta-alaltaan 12/3 manttaalia. — V. mainitaan jo
1403, jolloin sen omistajana 011 eräs Henrik
Vitikanpoika. 1600-luvun ja osan seuraavaa
(v:een 1722) hallitsi tilaa Baranoff-suku, jonka
aikana (1610) V. käsitti 19 »/z manttaalia
Kokemäellä, ja jonka onnistui pelastaa se reduktsionin
käsistä: saipa se 1684 kuninkaallisella kirjeellä
vahvistetuksi elinikäisen säterioikeutensa.
Bara-lioffeilta V. siirtyi nimismies Henrik Callialle ja
on senjälkeen ollut m. m. Riickert-, Sundman-,
\Viekberg’- ja Johansson-sukujen hallussa.
Viimemainittu osti V:n verotilaksi. V. 1898 V:n
omistivat valtiopäivämies Vitikkalan perilliset.
E. C-g.
Vitiligo on ihopigmentin häviäminen 1.
atro-fia, joka kehittyy tavallisesti vähitellen henkilön
eläessä ja eroaa sen vuoksi synnynnäisestä
pigmenttikadosta, jota nimitetään a 1 b i n i
s-111 i k s i. V. alkaa tav. vasta myöhemmällä
ikäkaudella ensin pieninä vaaleina täplinä iholla
etenkin käden selkäpuolella, sukupuolielimissä ja
ristiluun seuduissa, mutta voi esiintyä myös
melkein kaikissa ruumiinkohdissa lukuunottamatta
kämmeniä ja jalkapohjia. Alkujaan rajoitetut
pilkut voivat suureta laajoiksi laikumiksi, joiden
reunat aina rajoittuvat terävästi
pigmentinpitoi-seen (tummempaan) ihoon. Nämä rajaviivat eivät
ole suoria, vaan lahdekkeihin ja poukamiin
käyristyviä. V. esiintyy selvemmin kesällä, jolloin
terveessä ihon osassa pigmentinpitoisuus
lisääntyy. Jos v.-täplä esiintyy hiuksien peittämässä
osassa päätä, ovat hiukset tässä kohden valkeat.
V.-täplä ei katoa milloinkaan. Syytä sen
syntyyn ei ole vielä selvitetty vaikka tiedetäänkin,
että v. esiintyy oireena muutamissa taudeissa
(kuten vatsaontelon kasvaimissa, suolitaudeissa
j. n. e.). Y. K.
Vitis ks. Viiniköynnös.
Vitjakuulat, kaksi ketjulla yhdistettyä
kuulaa, jotka ammuttiin samalla tykinlaukauksella.
Ketjun luultiin vahvistavan laukauksen tehoa.
.1/. v. 11.
Vitjat, pienehköt, yhdistämiseen,
kiinnittämiseen sekä koristeeksi käytetyt lyhyehköt
metalli-ja myöskin vitsasketjut, esim. kellonperät,
kar-jankytkyvitjat. V :oja valmistetaan
metalli-langoista taivuttamalla ne renkaiksi; päät
yhdistetään tavallisesti juottamalla. — (ks. myös
Mittavit j at). P-o P-o.
Vitold ks. V i t o v t.
Vitoria [ o’-], provinssin pääkaupunki
Pohjois-Espanjassa, baskilaisten alueella, kummulla
Zadorra-joen aukeassa laaksossa, rautatien
varrella; 32,377 as. (1910). — V:n pääosa, jota
kehä-muuri ympäröi, on vanhanaikaisesti rakennettu;
pienempi uusi kaupunginosa ryhmittyy
pylväskäytävien kaunistaman keskusaukean ympärille.
Kirkoista huomattavin goottilainen Santa Maria
12:nnelta vuosis. Useita ent. luostareita;
pro-vinssieduskunnan palatsi, kaupungintalo.
Seminaari, normaalikoulu, piirustuskoulu y. m.
oppilaitoksia. Nahka-, kynttilä-, saippuateollisuutta.
Kauppa (rauta- ja terästavaroita, viljaa, viiniä)
melkoinen. — V:n luona Wellingtonin johtamat
englantilaiset 21 p. kesäk. 1813 ratkaisevasti
voittivat ranskalaiset. ./. G. G-ö.
Vitovt 1. Vitold (k. 1430), Liettuan suuri-
ruhtinas, murhatun suuriruhtinas Keistutin
poika, nousi Puolan kruunun saavuttanutta
orpanaansa Jagailoa (1. Vladislavia) vastaan
kapinaan ja pakotti 1392 tämän tunnustamaan hänet
Liettuan hallitsijaksi. Hän osoittautui
voimakkaaksi ruhtinaaksi, ja Liettua saavutti nyt
suurimman mahtavuutensa. V. valloitti Podolian ja
Smolenskin, jopa ryhtyi taisteluun itse
mongoleja vastaan, mutta Vorsklan luona Timur hänet
voitti (1399). V. pysyi kuitenkin pystyssä. Hän
kääntyi nyt saksalaista ritarikuntaa vastaan ja
ratkaisi Tannenbergin voiton (1410), yhdistäen
ämudien maan Liettuaan. Horodlon sopimuksessa
1413 päätettiin, että Puolalla ja Liettualla
vastedes olisi yhteiset hallitsijat, jotka puol. ja liett.
herrat yhdessä valitsisivat. Myöskin V., vaikka
vähemmällä onnella, kävi sotaa vävyänsä
Moskovan suuriruhtinasta Vasilij Dimitrjievitsiä
vastaan. V. 1429 hän kävi tapaamassa Saksan
keisaria Sigismundia, joka lupasi hänelle Liettuan
kuninkaan arvon, mutta V. kuoli ennenkuin
tämä ennätti toteutua. K. G.
Vitresseerata (lat. vitrum - lasi), lasittua.
Vitriini (ransk. vitrine < lat. viiruin - lasi),
lasilaatikko tai -kaappi, johon esineitä asetetaan
näytteille.
Vitrioli = vihtrilli (ks. t.).
Vitrofyyri, lasinpitoinen vulkaaninen
vuori-laji, eritoten lasia perusmassassaan sisältävä
lipariitti.
Vitruvius Pollio /-«’-/, Caisarin ja
Augustuksen aikuinen roomal, rakennusmestari, kirjoitti
n. vv. 25-23 e. Kr. 10-kirjaisen teoksen
rakennustaiteesta („De architectura"). Teoksen 7:ssä
kirjassa käsitellään varsinaisesti rakennustaidetta
sekä loppukirjoissa sen yhteydessä olevia asioita.
Ollen ainoa latinankielinen teos alallaan, on se
kaikkina aikoina saanut osakseen melkoista
huomiota ja tuntuvasti vaikuttanut varsinkin
rene-sanssiajan rakennustaiteeseen. [Stock, ,,De
Vitru-vii sermone" (1888).] K. J. II.
Vitry [-tri’], Philippe de (n. 1290-1361).
ransk. säveltäjä, eusimäinen polyfonisen „ars
nova"-tyylin edustaja kotimaassaan. V:n
arvellaan kehittäneen it. mestarien nuottimerkintää
yksinkertaisemmaksi ja siten laskeneen
perustuksen lähimpien vuosisatojen merkintätavalle.
Hänen sävellyksensä ovat valitettavasti kateissa.
Toimi kirkollisella alalla, yleten Meaux’n
piispaksi. 1. K.
Vitsamerta ks. Kalastus.
Vitsataipale (ruots. Albrektsö), Viipurin
pitäjän pappila, 2 km etelään kaupungista.
Witsen, N i e o 1 a e s (1640-1717), holl. oppinut
ja valtiomies, loppniällään Amsterdamin
pormestari, antautui jo nuorella iällä vähän tunnettujen
seutujen oloihin perehtymään. Tärkeimmäksi tuli
se matka, jonka hän yksityishenkilönä 1664
liityttyään Hollannin lähettilään seurueeseen teki
Moskovaan, jossa muutamia vuosia kestäneen
oleskelunsa aikana hankki paljo tietorikkaita ja
vaikutusvaltaisia tuttavia. Näitä suhteita W. sitten
käytti hyväkseen uupumattomasti kerätessään
tietoja Venäjän ja sen eri kansallisuuksien oloista.
Pääsipä hän myös Pietari Suuren tuttavuuteen.
Tällä tutustumisella oli huomattavia valtiollisia
seurauksia. Kun nimittäin Pietari myöhemmin,
1697, saapui opintomatkalle Hollantiin, oli etenkin
luonnontieteisiin hyvin perehtynyt \V. hänen par-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
