Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voimaoppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1451
Voimistelu
1452
vattaja Pestalozzi (ks. t.), Guts Muthsin
vaikutuksen alaisena, antoi v :lle huomattavan
sijan kasvatusopillisessa uudistusohjelmassaan ja
laajensi sitä keksimällä n. s. vapaaharjoitukset.
Edellisiä jonkun verran nuorempi oli saks.
Friedrich Ludwig Jahn (ks. t.), joka
laski perustuksen saks. seura-v:lle. Jalinin
järjestelmä käsitti suuren joukon varsinkin
teline-harjoituksia, joista tanko-, nojapuu- ja
hevoshar-joitukset olivat uutuuksia, V:n avulla Jahn
tahtoi kohottaa Saksan kansan kansallistunnetta ja
taistelukuntoisuutta (siitä v:n saks. nimitys ,,das
Turnen"). Guts-Muthsin ja Jahnin luoma, vielä
verraten sekava saks. v. kiteytyi 19:nnen vuosis.
loppupuolella kahdeksi järjestelmäksi, joista
toinen, Adolf Spiessin (ks. t.) laatima, sisälsi
valtavan määrän metodisessa suhteessa kylläkin
järjestettyjä, mutta suureksi osaksi
epäkäytännöllisiä ja hyödyttömiä järjestys-, vapaa- ja
telineharjoituksia; toinen taas, O. H. Jägerin
keksimä, käsitti rautasauvaliarjoituksia,
sotilaallisia järjestysliarjoituksia, leikkejä ja
muinaiskreikkalaisen viisiottelun eri lajit. — Useista
vieläkin havaittavista paikallisista
eroavaisuuksista huolimatta nämä molemmat suunnat ovat
nykyjään jo siinä määrin yhtyneet, että voidaan
puhua yhdestä saks. v. - järjestelmästä.
Tämän järjestelmän tarkoituksena 011 kasvattaa
ruumiillisesti terveitä, voimakkaita ja kestäviä,
henkisesti valppaita, päättäväisiä ja rohkeita
kansalaisia sekä totuttaa heidät järjestykseen ja
kuriin. Sekä koulu- että seura-v. muodostavat
siten erinomaisen pohjan myöhemmille
sotilasharjoituksille. Harjoitusvarasto on erittäin laaja
ja jakautuu järjestysharjoituksiin (enimmäkseen
sotilaallisia marsseja), vapaaharjoituksiin (näihin
luettuina myöskin sauva-, punnus- ja
nuijaharjoi-tukset) sekä telineharjoituksiin (päätelineinä
tauko [rekki], nojapuut ja hevonen). Saks.
v.-järjestelmän ansioita ovat sen monipuolinen ja
tehokas kasvatuksellinen vaikutus, sen liikkeiden ja
liikeyhdistelmien runsaus ja vaihtelevaisuus, sen
nuorisolle mieluiset telineharjoitukset, sen
luonnollinen, ruumiin- ja sieluntoimintoihin perustuva
systemaattinen jakotapa sekä sen oivallinen
opetusmenetelmä. Heikkouksista mainittakoon
sen enimmäkseen heikko fysiologinen pohja, sen
käytännössä usein ilmenevä välinpitämättömyys
liikkeiden ja asentojen muotopuhtaudesta sekä
raskaiden telineliarjoitusten yksipuolinen suosiminen.
Saksan ulkopuolella v. juurtui aikaisimmin
Tanskaan. Franz N&clitegall avasi
1800 Kööpenhaminassa Euroopan ensimäisen
v.-laitoksen, jossa hän opetti v-.ua Guts Muthsin
ohjeiden mukaan. Hänen oppilaanaan oli m. m.
ruots. Pehr Henrik Ling (ks. t.), joka
myöhemmin laati kuuluisan ruots. v.-j ii r j e
s-t e 1 m ä n. Guts Muhtsilta lainaamiensa
teline-harjoitusten lisäksi Ling itse keksi muutamia
yksinkertaisia vapaaliikkeitä ja ,,elävän tuen"
avulla suoritettavia vastustusliikkeitä. Kaikki
nämä muodostivat huomattavimman osan hänen
vrstaan. Lingillä ei ollut aikaa viimeistellä
pedagogista v:uaan; hänen varsinainen
suurtyönsä olikin sairas-v:n luominen. Hänen
poikansa Hjalmar Ling (ks. t.) jatkoi isänsä
työtä pedagogisen v:n alailla. Hän laajensi tämän
liikevarastoa ja järjesti sen, voimistelijain iästä
ja sukupuolesta välittämättä, kaikille yhtäläisiin
kaavoihin, joissa eri ,,liikesuvut" seuraavat
toisiaan määrätyssä järjestyksessä, joka perustuu
yksinomaan fysiologisiin ja korrektiivisiin
näkökohtiin. Kasvatusopillinen v. sai siten ainoastaan
terveydenhoidollisen merkityksen, mikä ei
suinkaan ollut P. H. Lingin tarkoitus. Kaavojen
kokoonpano on seuraava: 1) tahti- ja
järjestys-liikkeet, 2) valmistavat ja 3) varsinaiset
v.-liikkeet. Viimemainitut jakautuvat 9 sukuun: 1)
,,vertajohtava£" sääriliikkeet, 2)
jä/nnitystaivu-tukset, 3) kolionta-, 4) tasapaino-, 5) selkälihas-,
6) vatsalihas-, 7) sivulihas-, 8) hyppy- ja 9)
hengitysliikkeet. Varsinaisen kaavan ulkopuolella
ovat n. s. ,,sovelletut liikkeet" ja leikit. Hj.
Lingin jälkeen on ruots. v.-järjestelmä ollut erittäin
konservatiivinen; vasta 1905 L. M. Törngr£n
kehitti sitä huomattavammin, m. m. lisäämällä
käynti- ja juoksusuvun. — Ruots. v.-järjestelmän
edut ovat siinä että se 1) valikoi liikkeensä
fysiologisten ja korrektiivisten perusteiden
mukaan, 2) samojen perusteiden mukaan
järjestää ne tuntiohjelmaksi, 3) kiinnittää huomiota
suorituksen muodolliseen tarkkuuteen, 4) panee
suurta painoa rintakehän ja 5) ryhdin
kehittämiselle. Sen suurimmat puutteet ovat 1)
liikesukujen jakoperusteiden noudattamisessa ilmenevä
epämääräisyys ja epäjohdonmukaisuus, 2) juoksu- ja
leikkiharjoitusten laiminlyöminen aina viime
aikoihin saakka, 3) vaihtelevien yhdistettyjen
harjoitusten puuttuminen, 4) telineiden ja
teline-harjoitusten vähälukuisuus (m. m. tanko,
nojapuut ja pukki puuttuvat), 5) järjestelmän
ankarasta kaavamaisuudesta helposti johtuva
opetuksen kaavamaisuus ja koneellisuus. — Lukuisain
ulkomailla toimivain ruots. sairasvoimistelijain
toimesta ja innokkaan, valtionkin kannattaman
propagandan johdosta ruots. järjestelmä on
voittanut alaa maansa rajojen ulkopuolellakin,
esiintyen kuitenkin useimmiten saks. järjestelmän
ohella t. sulautuen tämän kanssa uudeksi
järjestelmäksi.
Tanskassa muodostui viime vuosis. lopulla
„tansk. järjestelmä", joka pääasiallisesti on saks.
ja ruots. järjestelmän sekoitusta, jossa
jälkimäinen aines on voitolla. Norjan kouluissa
noudatetaan ruots. järjestelmää, jotavastoin seuroissa
on saksalaissuuntainen v. vallitsevana. Samoin
Belgiassa. Englannissa harjoitetaan
ruots. v:ua armeiassa ja laivastossa sekä eräissä
naisopistoissa ja kansakouluissa, mutta
vapaaehtoisena saks. v. on tähän saakka ollut yleisempi.
K es k i-E u r o o p a n maissa vallitsee, pieniä
poikkeuksia lukuunottamatta, saks. järjestelmä,
joka m. m. on ollut pohjana Keski-Euroopan
slaavilaisten kansojen S o k o 1-liiton (ks. t.)
järjestelmälle. Sokol-liike on levinnyt myöskin V e 11
ä-j ii 1 1 e ja Balkanin slaavilaisten keskuuteen.
Suom. vapaaharjoituksia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
