Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vol-au-vent ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1471
Wolf enböttelfragmentit—Wolff
1472
sessä; 18,934 as. (1910). — Kolme evank.
kirkkoa, joista huomattavin Mariankirkko (rak.
1608 23, korjattu 1889; ruhtinasten ja
herttuoiden hautakammioita), 1 roomal.-katolinen kirkko,
synagoga; vanha ruhtinaallinen linna, jossa nyk.
opettajatarseminaari, tyttökoulu ja teatteri;
useita oppilaitoksia. Kuuluisa kirjasto, jota
aikoinaan Leibnitz ja Lessing ovat hoitaneet;
sisältää 300,000 nid., 2,956 inkunaabelia, 10,000
käsikirj., 20,000 asiakirjaa y. m.; kirjasto on
1887 siirretty uuteen komeaan,
renesanssityyli-seen rakennukseen. — Kutomo-, rauta-, kone-,
vaski-, säilyke- y. m. teollisuutta. — Perust. 1046.
Vv. 1267-1753 Braunschweig-W :n herttuoiden
asuinkaupunkina. Kolmikymmenvuotisen sodan
aikana ruotsalaiset Wrangelin ja Königsmarckin
johdolla voittivat W:n luona arkkiherttua
Leo-poldin johtaman armeian kesäk. 1641.
Wolfenbiittelfragmentit ks. R e i m a r u s.
Wolff. 1. Carl Gustaf W. (1800-68),
liikemies; toimi v:sta 1825 kirjakauppiaana ja
kirjanpainajana Vaasassa, mutta ryhtyi pian
harjoittamaan laivanvarustusliikettä ja tuli pian Suomen
suurimmaksi laivanvarustajaksi. Omassa
laiva-veistämössään hän rakennutti 48 laivaa,
useimmat omaa liikettänsä varten. W:n laivat
kulkivat ensin Väli- ja Mustallamerellä, sittemmin
Länsi-Intiassa tuoden kotiin palatessaan suolaa,
jolla W. varusti melkein koko Vaasan
seutukunnan. Tällä suurenmoisella kauppaliikkeellään W.
suuresti edisti Vaasan kaupungin vaurastumista:
sai 1851 kauppaneuvoksen arvonimen, valittiin
m. m. tammikuunvaliokuntaan ja oli
porvarissää-dyn jäsenenä vv. 1863-64 ja 1867 valtiopäivillä.
2. Carl Oskar Eugöne (s. 1851),
liikemies, edellisen poika, tuli yliopp. 1869, toimi
1879-98 prokuristina Hackmannin liikkeessä;
Tornator yhtiön perustajia ja v:sta 1899 sen
toimeenpaneva johtaja; Suomen
höyrylaivaosake-yhtiön perustajia ja sen johtokunnan jäsen.
V. 1899 W. oli jäsenenä siinä 500-miehisessä
lähetyskunnassa, jonka tuli helmikuun
julistuskirjan johdosta keisarille antaa "Suomen kansan
adressi, ja valittiin v. t.
ministerivaltiosihtee-rille julkilausumaan lähetyskunnan tunteet sen
johdosta, että adressia ei otettu vastaan, minkä
tehtävän hän suoritti niin, että hänen puheensa
herätti yleistä tyydytystä. Tämän johdosta hän
erotettiin Englannin varakonsulin toimesta.
V. 1900 W. oli porvarissäädyn jäsenenä; huhtik.
1903 hän kenraalikuvernööri Bobrikovin toimesta
karkoitettiin maasta; palasi takaisin v:n 1905
suurlakon jälkeen. Maaliskuusta 1919 Suomen
ehargö d’affaires ad interim Tukholmassa. J. F.
Wolff, Christian (1679-1754), saks.
filosofi, synt. Breslaussa käsityöläisperheestä, tuli
1703 Leipzigissä matematiikan ja filosofian
dosentiksi, 1706 matematiikan ja
luonnontieteiden professoriksi Halleen, missä vähitellen rupesi
kohdistamaan opetustointaan ensi sijassa
filosofiaan. Erotettiin 1723 virastaan ja karkoitettiin
töykeällä tavalla maanpakoon Preussista
järkiperäisten, pietistisille virkaveljille vastenmielisten,
valistusheugen mukaisten mielipiteittensä
johdosta. Oli 1723-40 professorina Marburgissa;
kutsuttiin 1740, Fredrik II :n noustua Preussin
valtaistuimelle, erittäin kunnioittavalla tavalla
takaisin lialleen, missä vaikutti loppuikänsä;
nimitettiin yliopiston sijaiskansleriksi ja sittem-
min kansleriksi, salaneuvokseksi ja
vapaaherraksi y. m. — W. rakensi Leibnizin filosofian
pohjalla loogillisesti selvän tieteellisen oppijärjes
telmän, jossa hän järkiperäisesti todisteli m. m.
yksinkertaisten alkuolioiden olemassaoloa ja
häviämättömyyttä sekä sen nojalla sielun
kuolemattomuutta, Jumalan olemassaoloa ynnä muita
ihanteellissuuntaisen valistusfilosofian
opinkappaleita. Hänellä on suuri ansio siinä, että kehitti
saksan • kieltä taipuvaksi tieteellisten aatteiden
ilmaisukeinoksi. W. käsitteli järjestelmällisesti
filosofian kaikkia eri haaroja ensin useissa
saksankielisissä teoksissa, niinkuin ,,Verniinftige
Gedanken von den Kräften des menschlichen
Verstandes" (1712), „Vern. Ged. v. Gott, der Welt
und der Seele des Menschen, aueh alien Dingen
uberhaupt" (1719), ynnä edelleen „järkeviä
ajatuksia" ihmisen teoista ja toimista,
yhteiskunnallisesta elämästä, luonnosta j. n. e.; sittenhän
esitti samoja asioita hyvin laajasti pitkässä
sarjassa latinaisia teoksia, ,,Philosophia rationalis
sive logica", „Philosophia prima sive ontologia"
y. m. (1728-53). W:n filosofia levisi tavattomasti
ja oli 1700-luvulla pääasiassa vallitsevana
Saksassa, kunnes Kantin esiintyminen syöksi sen
valtaistuimelta. [Ludoviei, „Ausfiihrlicher
Ent-wurf einer vollständigen Historie der Wolffisehen
Philosophie" (3 os., 1737-38).] A. Gr.
Wolff, Emil von (1818-96), saks.
maan-viljelyskemisti, tuli 1851 Saksan ensimäisen
maataloudellisen koelaitoksen (Möckernissä, lähellä
Leipzigiä) johtajaksi, 1854 Hohenheimin
metsä-ja maataloudellisen korkeakoulun professoriksi,
toimien sittemmin samalla 1866 perustetun
koelaitoksen johtajana. W:n laajasta kirjallisesta
tuotannosta mainittakoon: „Die
naturgesetz-lichen Grundlagen des Ackerbaues" (1851-52.
3:s pain. 1856), „Praktisehe Diingerlehre" (1868.
14 :s pain. 1904), „Die rationelle Fiitterung der
land\virtschaftlichen Nutztiere" (1876, 7:s pain.
1899), ,,Grundlagen fiir die rationelle Fiitterung
des Pferdes" (1886-87). [Kellner, „Emil von W."
(1898).]
Wolff [vulf], Henry Drummond, Sir
(1830-1908), engl. diplomaatti; meni 1846
ulkoasiainministeriön palvelukseen, oli 1859-64
Joonian saarten kuvernöörin sihteerinä; valittiin 1874
alihuoneeseen, missä v:sta 1880 yhdessä Balfourin
ja Randolf Churchillin kanssa kuului n. s.
neljänteen puolueeseen: oli 1878 Englannin
komissaarina Itä-Rumiliassa. V. 1885 W. lähetettiin
Konstantinopoliin neuvottelemaan Egyptin
aseman järjestämisestä ja oli sitten komissaarina
Egyptissä v:een 1887; sittemmin lähettiläänä
Persiassa, Romaaniassa ja 1892-1900 Madridissa;
julkaissut m. m. „History of the Suez Canal"
(1876), „Residence of Napoleon in Elba".
Wolff, Julius (1834-1910), saks. runoilija,
harjoitti opinnoita Berliinissä, toimi jonkun
aikaa liikealalla ja alkoi sitten kirjallisen
toimintansa 1869 perustamassaan „Harzzeitung"issa.
Otti osaa vv:n 1870-71 sotaan, jonka jälkeen
julk. runokokoelman „Aus dem Felde" (1871).
Huomattavaa menestystä W. saavutti kertovilla
runoelmillaan „Till Eulenspiegel redivivus"
(1874), „Der Rattenfänger von Hamein" (1875),
„Der \vilde Jäger" (1877). jotka ovat
muotoval-miita, romanttisesti väritettyjä ja raikkaita
luonnonkuvauksia sisältäviä. W:n myöhemmästä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
