Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Volgan bolgaarit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1481
Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus
1506
on mitattu ja tutkittu 237 (yhteenlaskettu pituus
42,500 km). Suurimmat näistä: Vazuza, Sosa,
Oka, Sura, Svijaga, Ussa ja Syzranj oik.,
Seliza-rovka, Tvertsa, Mologa, Seksua, lvostroma, Unza,
Vetluga, Kama, Tseremsan, Samara ja Irgiz vas.
V: n vuosittain kuljettama vesimäärä 011
Syzranj in kohdalla („Samaran mutkan" tyvessä)
:!12,180 miij. m3, josta kokonaista 132,612 milj. m3
tulee kevättulvan ajan (69 vuorokauden) osalle.
Uoma, jonka keskimääräinen kaltevuus on
ainoastaan O.oi- °/oo (läluleosassa 0,o8? °/oo- suistomaassa
ii.ooi4 "/oo*. muuttaa usein muotoansa, samoin
alavat lietesaaret, jotka tulvavesi keväisin peittää,
ja hiekkaiset matalikot. Jäähän menee joki
latvaosassaan marrask. 23-26 p., keskiosassaan
mar-ra.sk. 29 p.-jouluk. 10 p., suupuolessaan jouluk.
20-23 p.; jäänlähtö tapahtuu latva- ja suuosassa
huhtik. 10-13 p. (Astrakaanin kohdalla kuitenkin
jo maalisk:n puolivälissä), keskiosassa viikkoa
myöhemmin. Purjehduskausi 011 näin ollen lyhin
(193-200 p. v:ssa) viimemainitussa osassa;
Tverin-Rybinskin tienoilla kestää sitä 198-210 p.
ja suuosassa 210-240 p. (Astrakaanissa 260 p.)
v:ssa. — Vesiteitä V:n alueella on 59,050 km,
josta säännöllisesti höyryaluksilla kuljettava
14,470 km. Viimemainitusta määrästä tulee
pää-joen osalle (Tveristä suuhun) 3,250 km.
Liikenteen helpottamiseksi ja ylläpitämiseksi
toimitetaan ruoppauksia matalimmissa väylänosissa.
pidetään särkkien vaellusta tarkasti silmällä ja
tuetaan monella tavalla virran alaisia, helposti
luhistuvia rantajvrkänteitä. Matalikkojen
alapuolella on monessa kohden sulkulaitteita, joiden
avulla vedenpinta pysytetään kuivana
vuodenaikana riittävän korkealla. V:u yhdistää
Vienanjokeen Wurttembergin herttuan Aleksanterin
kanava, Äänisjärveen Marian kanava.
Laatokkaan ja Nevaan Tihvinan ja Vysnij-Volotsekin
kanavatiet. Liikenne on erittäin vilkas; 1905
kulki Y:lla 33,360 alusta, joista 3,700 höyryllä
käyvää. V:n osalle tulee 54% Venäjän
sisävesi-teillä kuljetetusta tavaramäärästä; 1909 lastattiin
sen satamissa 11,s milj. ton. (1,407 milj. mk:n
arvosta) ja purettiin 14,i milj. ton. (1,195
milj. mk:n arvosta) tavaroita (viljaa, vuoriöljyä,
puutavaroita, suolaa y. m.). Suuri on myös
matkustajaliikenne mukavasti sisustetuilla,
ameriik-kalaismallisilla rataslaivoilla. Matkailijain
suosima on erikoisesti Niznij-Novgorodin ja
Samaran väli (matka kestää 3 päivää), missä
rantojen vaihteleva rakenne, tuuheat metsät ja
omena-p.uu-istiitukset, kylien kirjavat rakennusryhmät,
koreakattoiset kirkot ja valkoiset luostarit
tekevät kesäisen jokimaiseman erittäin viehättäväksi.
Huomattavia satamia on kaikkiaan 371. Niistä
tärkeimmät: Rybinsk, Jaroslavlj, Niznij
Novgorod, Kasaani, Samara. Saratov, Tsaritsvn,
Astra-kaani. Kaupunkeja 011 V:n rannoilla 41,
kauppaloita ja kyliä tuhatkunta. — V. on erittäin
kalaisa; 1910 saatiin Saratovin alapuolella
sampi-kaloja (sterlettejä, ossetereja. husoja. sevrugoja)
170.600 kpl., sillejä (Clupea Kessleri ja Cl.
ca-s-pica) 70,n milj. kpl., belorybitsoja (Luciotrutta
leucichthys) 2,100 kpl., lohia 1.000 kpl., runsain
määrin muuta kalaa (säkiöitä, kuhia, haukia,
ahvenia, särkikalo:a y. m.) sekä sampikaloista
kaviaaria 18,000 kg ja muista kaloista mätiä
197.200 kg. Saratovin yläpuolella saatiin sam. v.
m. m. sterlettejä 1.756.400 kpl.
V. 011 vanhastaan saanut rantojensa
asujaimistolta erikoista kunnioitusta osakseen. Siitä 011
tavallaan tullut venäläisten, erittäinkin
isovenäläisten, kansallisjoki, mihin myös nimitys
„V.-äiti" (matuska V.) viittaa. — Aluksi V:n
alue oli urali-altailaisten (latvaosa
suomensukuisten, suupuoli altailaisten) kansojen asuma.
Venäläiset ilmaantuivat ensin, ehkä jo ennen 9:tä
vuosis., joiston luoteisosaan, mistä sitten
laajensivat valtaansa helposti kuljettavia vesiteitä itään
ja kaakkoon. Jaroslavlj syntyi ll:nnen vuosis.
alussa, Tver mainitaan 1100-luvuti alkupuolella.
Niznij-Novgorod perustettiin 1221, Samara 1586.
Astrtikaanin tataarilainen kaanikunta
valloitettiin 1556. j. g. g-<i.
Volgan bolgaarit ks. B o 1 g a a r i t.
Volgan kansat ks. S 11 o 111 a 1 a i s-u g r i 1 a
i-s e t kansat (palstat 286-7).
Volgan tataarit (K a s a a 11 i n t.,
Venäjän t. tahi vain tataarit, t a t a r i t), se
turkkilaistataarilaisiin k a n s o
i-hi 11 (ks. t.) kuuluva kansa (v. 1915 11. 4 milj.),
joka asuu Volgan seuduilla, pääasiallisesti
Kasaa-nin kuvernementissa (jossa heitä 011 n. 1,080,000 h.)
ja sitä lähinnä olevissa seuduissa (Penzan,
Sim-birskin, Samaran, Saratovin ja Astrakaanin, kuin
myös Vjatkan, Permin, Ufan ja Orenburgin
kuvernementeissa) sekä kauempana tästä
keskustastaan: idässä, sinne myöhemmin siirtyneinä
uutisvil jeli jöinä tahi kauppiaina (Akmolinskin,
Semipalatinskin ja Semiretsenskin provinsseissa
y. m.) ja lännessä (Niznij-Novgorodin kuverne
mentissa ja Kasimovin kaupungin tienoilla
Rja-zanin kuvernementissa) tataarilaisvallan ajoilta
asti maanviljelijöinä. Suurin osa lännenpuolisia
V. t :eja muodostaa erikoisen ryhmän, n. s.
rnisäärit (ks. M es tse ra), joita on levinnyt
muuallekin. V. t. polveutuvat Kultaisen ordan
ja myöhemmän Valkoisen ordan tataareista ja
ovat lähimmin sukua baskiireille, joitten kanssa
he suuresti ovat sekaantuneet ja joiden kanssa
voi katsoa heidän siitä syystä muodostavan yhden
kansallisuuden (yhteensä 6 x/2 milj.). V. t.
harjoittavat menestyksellä maanviljelystä ja
kaupankäyntiä (Niznij-Novgorodin misäärit käyvät
Suomessa kulkukauppaa), ovat säästeliäitä, rehel
lisiä ja ahkeria sekä suuresti innostuneita
kansallisuutensa säilymisestä ja sen sivistystason
kohottamisesta. V. t:lla 011 huomattavan suuri
oma kirjallisuutensa (n. s. Kasaanilainen
sivistyskeskus), tosin enimmäkseen osmanilaisten mallien
mukainen, ja heidän joukostaan kohoaa varakas
ja täysin eurooppalaistunut sivistyneistö. Viime
aikoina sivistyneet ovat ottaneet
kansallisuudelleen nimitykseksi ,,pohjoiset turkkilaiset", mutta
rahvas käyttää yleensä itsestään nimitystä 111
u-s uima n 1. muhammedinuskoinen. g. j. r.
Wolgast [völ-], satamakaupunki Preussissa.
Pommerissa, Peenen suussa, Usedomia
vastapäätä, rautatien varrella; 8,346 as. (1905). —
Tupakka-, rauta- ja kemiallista teollisuutta,
kiven jalostus- ja sementtitehdas. Laivaveistämö.
Wolgemut fvölgemut], Michael (1434-1519),
saks. taidemaalari, työskenteli v:een 1472
opettajansa, niirnbergiläisen maalarimestarin, Hans
Pleydenwurffin, apulaisena sekä jatkoi sitten, nai
tuaan P:n lesken, liikettä omissa nimissään.
Hänen työhuoneessaan ja johdollaan valmistettiin
suuri joukko kirkollisia maalauksia, alttarita ilu ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
