Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vreta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1533
Vreta—Wright
1535
kin ahkerasti varsinaista taidetta piirtäen
varsinkin maisemia. Hänen työtään 011 m. m. suuri
osa niistä kivipainoskuvista., jotka liittyvät
Topeliuksen y. m. 1845 julkaisemaan teokseen
..Finland framställdt i teckningar". Alkuaikoina
hän käytti yksinomaan vesiväriä, mutta
1840-luvulta lähtien hän alkoi käsitellä myöskin
öljyvärejä. Niinikään hän alkoi harrastaa
maisemamaalausta, vaikkakaan hän ei enemmän tällä
kuin lintumaalauksenkaan alalla koskaan
saavuttanut oikeata taiteellista vapautta ja
kypsyyttä. Hänen maisemistaan puuttuu ennen
muuta ehyt kokonaisvaikutus, värit eivät sulaudu
yhteen ja ilmaperspektiivin puute tekee ne
koviksi ja kaavamaisiksi. Samaten vaikuttavat
hänen lintunsa aina enemmän tai vähemmän
täytetyiltä ja elottomilta. Sitävastoin ne ovat
yksityiskohtia myöten luonnontieteellisen
tarkkoja. W. oli sangen tuottelias; vv. 1860-68 hän
maalasi hyvän joukon toista sataa taulua, joista
monia senaikuinen arvostelu piti taiteellisesti
hyvinkin arvokkaina. Hänen
maisemamaalauksistaan mainittakoon onnistuneimpina ,,Näköala
Haminanlahdelta" (1855), ,,Someronjoelta" (1859)
ia ,,Metsäseutu Haminanlahdelta" (1860).
Muutamat maisemat Helsingistä ja sen ympäristöstä
ovat ennen muuta historiallisesti
mielenkiintoisia. Muutamia hänen lintukuviaan. m. 111. hänen
ensimäinen öljymaalauksensa „Tilhiä" (1839), on
Ateneumin kokoelmissa. Suomen taideyhdistys,
joka perustettiin 1846, sai W:stä innokkaan
kannattajan; kuolemaansa asti hän kuului sen
johtokuntaan. Myöskin ulkomailla hänen nimensä
oli tullut tunnetuksi; niinpä tarjottiin hänelle
1850 Venäjän aateliston vaakunanmaalaajan toimi,
mutta hän ei voinut sitä heikontuneen näkönsä
vuoksi ottaa vastaan. V. 1866 hänet valittiin
Tukholmassa toimeenpannun pohjoismaisen
taidenäyttelyn palkintolautakuntaan.
2. Wilhelm von W. (1810-87), edellisen
veli, eläinmaalari, osoitti hänkin jo nuorena
taiteellisia taipumuksia. Siirryttyään 1828
Magnus-veljensä kehoituksesta Ruotsiin
avustamaan häntä teoksen ,,Svenska foglar"
kuvittamisessa hän jäi kokonaan sinne. V. 1830 hän
maalasi kuvat kreivi Nils Bonden kolmiosaiseen
teokseen ,,Skandinaviens fjärilar" sekä 1835-37
prof. S. Lovönin teokseen „Nu lefvande snäckor",
jotka molemmat teokset jäivät kumminkin
painosta ilmestymättä. Sitävastoin julkaistiin
kivi-painoksina kuvasarjat ,,Fossila snäckor" j.i
..Uluminerade figurer tili Skandinaviens fauna".
Hänen pääteoksensa on vv. 1836-38 kymmenenä
vihkona ilmestynyt, 60 kuvalehteä sisältävä
,,Skandinaviens fiskar", jolla tieteelliseen
tarkkuuteen ja erinomaiseen esitystapaan nähden ei
ole vieläkään vertaistaan. — V. 1836 W. muutti
erään sukulaisensa mukana Bohuslääniin, jossa
hän sai kalastuksenkaitsijan toinien ja jonne hän
asettui lopuksi ikäänsä asumaan. — „Ruotsin
lintujen" alkuperäiset kuvat ovat Helsingin
yliopiston kirjastossa. ,.Skandinaaviau kalojen" taas
osaksi ,,Societas pro fauna et flora fennica"
seulan. osaksi Ruotsin tiedeakatemian hallussa.
Varsinaista taidemaalausta W. harjoitti hyvin
vähän; pari hänen maalaamaansa lintu- ja
eläin-taulua 011 Ateneumin kokoelmissa.
f. l.
3. Ferdinand von W. (1822-1906), edel-
F. von Wright: Tappelevia metsoja.
listen nuorin veli, lintu- ja maisemamaalari,
lähti 1837 Wilhelm veljensä luo Ruotsiin
maalaten tämän kanssa kuvia useihin
luonnontieteellisiin teoksiin. Hän harjoitti varsinaisia
taiteellisia opinnoita vain lyhyehkön ajan Tukholman
taideakatemian ,,prinsiippiluokalla" sekä sitten
kotimaahan palattuaan 1844 B. W. Ekmanin
johdolla Turussa. Ulkomailla hän kävi vain yhden
kerran, nim. 1858-59, jolloin hän oleskeli
Berliinissä ja Diisseldorfissa. V. 1850 hän muutti
isänsä kuoleman jälkeen Haminanlahdelle, jossa
hän syrjässä suuresta maailmasta ja sen
taiteellisista virtauksista kehitti omin päin omaa
taidettaan eteenpäin. Etupäässä hänkin maalasi
lintuja ja eläimiä, mutta myöskin joitakuita
maisemia. Näistä on Ateneumin kokoelmiss 1
111. 111. suurikokoinen ,,Näköala
Haminanlahdelta" (1854), jonka Aleksanteri II
perintöruhti-naana ollessaan lahjoitti Suomen
taideyhdistykselle. Se on yksityiskohdiltaan ylen tarkka,
mutta värikäsittelyltään romanttisen ihannoitu
ja kokonaisvaikutukseltaan taiteellisesti
muutenkin heikko teos. Onnistuneempia kuin maisemat
ovat W:n lintumaalaukset, varsinkin komeat
..Merikotka" (1861) ja ,.’Tappelevat metsot"
(1886). Niissä 011 luontaista eloa ja havainnon
välittömyyttä, ja maisema ja eläimet
muodostavat värivaikutukse^taan paljon eheämmän
kokonaisuuden kuin vanhimman veljen tauluissa, jos
kohta hänkään ei ole osannut ilmaista sellaista
elollisen ja elottoman luonnon
yhteenkuuluvaisuutta kuin esim. ruots. eläinmaalari Bruno
F. von Wright: Merikotka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
