Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuojalainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Vuokkiniemi—Vuokra
1552
Vuokkiniemi (ven. Voknarolotskaja), kunta
Vienan-Karjalassa, Kemin piirikuntaa, Suomen
rajalla vasten Suomussalmen kuntaa, 3,525 as.
(1907), kaikki karjalaisia. Huomattavimmat
kylät : Vuokkiniemi, Vuonninen, Kivijärvi,
Veneli-järvi ja Latvajärvi. Laukunkantajain
kotipaikkoja. V:n kunta on Suomussalmen kautta
vanhastaan vilkkaassa liikeyhteydessä Suomen kanssa.
— V:n kunnassa ovat eläneet Vienan-Karjalan
suurimmat runolaulajat, joista mainittakoon
Perttuni Arhippa ja hänen poikansa Arhippaini
Miihkali Latvajärvestä, Malini Ontrei sekä hänen
poikansa Jyrki ja Vassilei, Kielöväini Vaassila ja
Hornani Ohvo Vuonnisesta, Kettusen veljekset
Jyrki ja Petri Tsenanniemestä, Lesoni Outokka.
Lesoni Oksenttei, Hökkä-Petri ja Suolahden
Iknatta Veneli järvestä y. m. — Kunnanhuone V:n
kylässä, joka sijaitsee avaralla tasangolla,
Ylä-Kuitti järven länsirannalla. V. on monessa
suhteessa Vienan-Karjalan kehittyneimpiä kyliä.
Karjalan Sivistysseuran kansakoulu. L. H-nen.
Vuokko ks. A n e m o n e.
Vuokaa (lat. locatio conductio rei) on se
oikeussuhde, joka syntyy kun esine, esineitten
moninaisuus tai esineen osa vastiketta nastaan
sopimuksella luovutetaan loisen henkilön kuin
omista jan käytettäväksi. V :ksi sanotaan
myöskin esineen käyttöoikeudesta omistajalle
suoritettavaa vastiketta eli korvausta. Jos v:lle on
annettu paljous-esineitä, joita ei ole tarkoitettu
samoina yksikköinä palautettaviksi omistajalle,
nimitetään oikeussuhdetta lainaksi ja
v.-vastiketta koroksi.
Suomen samoin kuin ulkomaittenkin
oikeusjärjestelmän mukaan ovat vuokrasuhteet,
v.-esineen laadusta riippuen erilaisten lainsäädösten
alaiset, ja lainopilliselta kannalta katsoen on
toisistaan erotettavissa useita v:n muotoja, joilla
ei ole juuri muuta yhteyttä keskenään kuin
v.-käsite sellaisenaan, toisen omaisuuden hyväksi
nauttiminen vastiketta vastaan. Tärkeimpänä
v.-lajina on maalla olevan maan v. ks.
Maanvuokra.
Maalla olevan rakennuksen ja ympärillä
olevan tonttimaan v. ei ole maanvuokrasta
annettujen säädösten alainen, vaan on siihen
sovellutettava jokseenkin samat säännökset kuin
kaupunkitalon tai kaupunkihuoneiston v :aan.
Muuttopäiväksi kaupungissa säätää laki
31 p:n toukokuuta ja 30 p:n marraskuuta. Ellei
v.-välipuheessa ole toisin sovittu, on v.
lakatak-sensa määrättynä muuttopäivänä irti sanottava
kaksi kuukautta sitä ennen. Muussa tapauksessa
v. lain mukaan jatkuu vielä seuraavaan
muuttopäivään ja siitäkin edelleen riippuen
irtisanomisesta. Jos talo myydään, rikkoo kauppa
v.-sopi-muksen, ellei sen vakuudeksi ole kiinnitystä
vahvistettu. Uusi omistaja on oikeutettu sanomaan
vuokralaisen irti. mutta tämä nauttii
irtisanomisaikaa ja saa jäädä asumaan muuttopäivään asti.
Samanlainen irtisanomisoikeus on
talonomistajalla siinä tapauksessa, että hän itse on jäänyt
asuntoa vaille, vaikka sopimus olisikin tehty
pitemmäksi ajaksi. Vuokralainen taasen on, jos
hän näyttää laillisen esteen, ensi muuttopäivänä
vuokrasta vapaa, ja vuokrakauden kestäessä hän
saa luovuttaa vuokraamansa huoneet toiselle
yhtä hyvälle vuokramiehelle. V.-maksu on lain
säännösten mukaan suoritettava 8 päivää ennen
v.-kauden päättymistä ja vuokralainen, joka
laiminlyö määräpäivänä maksaa v:n, on heti
häädettävissä, jos talonomistaja sen vaatii. Samoin
vuokralainen menettää v.-oikeutensa viettämällä
,pahantapaista ja irstaista elämää, niin että talo
siitä joutuu pahaan huutoon". Huoneita ei saada
käyttää muuhun kuin v.-sopimusta tehtäessä
edellytettyyn tarkoitukseen, ja v.-miehen on
korvausvelvollisuuden uhalla hoidettava v.-esinettä
yhtäläisellä huolella ja varovaisuudella kuin
järkevä mies käyttää omaa taloansa (tamquam
dili-aens pater familias). Talonomistaja puolestaan
on velvollinen asettamaan v:lle antamansa
huoneiston tarkoitustaan vastaavaan kuntoon, uhalla
että v.-mies saa luopua v :sta, ja ellei talonomista ja
teetä lupaamiansa korjauksia, saa vuokralainen,
ilmoitettuaan siitä talonomistajalle, toimituttaa
ne sekä v.-maksusta lyhentää niitten
kustannukset. Tätä säännöstä katsotaan voitavan
sovelluttaa muihinkin välttämättömiin korjauksiin kuin
nimenomaan luvattuihin, mikäli ei niitten
teettäminen vaadi varsin huomattavia kustannuksia.
Erääntyneestä, suorittamattomasta v.-maksusta
saa talonomistaja, v.-miehen muuttaessa,
pidättää hänen tavaransa, ja konkurssissa tai
ulosmittauksessa on talonomistajalla etuoikeus
viimeisen vuoden v.-maksusta. Kaupungissa olevien
huoneitten v :aan nähden myöntää
lainsäädäntömme täydellisen sopimusvapauden ja
v.-välipuheet. yleensä sisältävät lain säännöksistä
poikkeavia määräyksiä. Niinpä muuttopäivänä
tavallisesti pidetään kesäk. 1 p:ää, irtisanomisaika
on kahta kuukautta pitempi, ja v.-maksu
määrätään suoritettavaksi joko kuukausittain tai
neljännesvuosittain.
Irtaimen esineen vuokraaja on
oikeutettu käyttämään esinettä sen tarkoituksen
mukaan, ja saa omikseen esineen tuotteet (esim.
lehmän vasikan ja maidon). V.-esineen
kunnossapitokustannukset ovat v :lle-ottajan kärsittävät,
mutta jos hän sen yli on uhrannut v.-esineeseen
välttämättömiä kustannuksia, tulee omistajan
korvata ne, ennenkuin hän on oikeutettu
saamaan esineensä takaisin. V :lle ottamansa esineen
on haltia velvollinen palauttamaan omistajalle
yhtä hyvässä kunnossa kuin hän sen sai.
Kuitenkaan hän ei ole velvollinen suorittamaan
korvausta luonnonmukaisesta kulumisesta eikä
sellaisesta vahingosta, joka on tullut arvaamatto
masta tapaturmasta, mutta vähäisestäkin
tuottamuksesta (cnlpa levis) hiin on vastuunalainen.
Lainsäädäntömme ei sisällä mitään määräyksiä
irtaimiston v:n irtisanomisesta tai v:n suoritus
ajasta eikä myönnä omistajalle etuoikeutta
v.-maksusta. Ainoastaan siinä tapauksessa, että
maan-v:n yhteydessä on v.-miehelle jätetty
käytettäväksi v:n-antajan irtaimisto kirjallisen ia
todistajilla varustetun luettelon mukaan. o:i
omistajalla etuoikeus v.-maksusta sekä
hävitettyjen esineiden korvauksesta.
Usein tapahtuu, että irtainten tavarain myyjä
v.-sopimukseksi nimitetyllä välipuheella
luovuttaa esineitä toiselle henkilölle ehdolla, että. kun
v.-maksuna on suoritettu vissi esineitten arvoa
vastaava määrä, vuokratut esineet tulevat
v:lle-ottajan omaisuudeksi. On katsottu, että
tuollainen sopimus käsittää kaupan, jossa
omistusoikeus on pidätetty myyjälle kunnes v.-maksuksi
nimitetty hinta on suoritettu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
