Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuonninen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1565
Vuonninen—Vuorentaka
1566
Vuonninen, kylä Vienan-Karjalassa,
Vuokkiniemen kunnassa. Ylä-Kuittijärven pohjoispään
länsirannalla; vanhan runolaulannan tyyssijoja,
ks. Vuokkiniem i.
Vuono on kapea, pitkä, yhdensuuntaisten
kalliojyrkänteiden reunaama. verraten syvä, usein
haarautuva merenlahti. V:t eivät ole suoranai-
Norjalainen vuono.
sesti riippuvaisia rannikon pinnanrakenteesta,
mutta ovat kuitenkin suurenmoisimmiksi
kehittyneet ylävuoristorannikoilla. Ne esiintyvät aina
ryhmittäin (v.-rannikot) ja yksinomaan niissä
maapallon osissa, jotka jääkaudella olivat
jääti-köittyneet. Pohjoisella pallonpuoliskolla niiden
ekvatoriaaliraja on 44°, eteläisellä 41°;
mannerten länsirannikoilla jatkuu niitä lähemmäs
päiväntasaajaa kuin itärannikoilla.
Selväpiirteisim-inät ovat Grönlannin, Norjan, British Columbian,
Patagonian ja Uuden Seelannin v.-rannikot.
Norjan vuonoista on Sognefjord 180 km pitkä,
n. 4 km leveä ja 1,244 m syvä, Hardangerfjord
n. 100 km pitkä ja 800 m syvä; Jervis inlet
liritish Columbiassa on 70 km pitkä, harvoin
yli 3 km leveä ja enemmän kuin 1,000 m syvä.
Suurin syvyys ei ole suussa, vaan jonkun
matkaa siitä. V.-allas on useimmiten meren puolella
selvän kalliokynnyksen reunaama; pohja on,
kuten jääkautisissa ruuhilaaksoissa, jotenkin
tasainen. — V:jen muodostumistavasta ei vielä
olla selvillä. Varmaa lienee, että ne ovat ent.
jokilaaksoja ja että. jääkaudella näihin
laaksoihin soljuneet jäätiköt määräävällä tavalla
(irtaimista muodostumista puhdistaen, syventäen,
leventäen) ovat niiden syntyyn vaikuttaneet.
G. G-ö.
Vuoraus, rakcnnust., rakennuksen seinien
(sisältä tai ulkoa) verhoaminen jollakin
suojaavalla tai koristavalla aineella, kuten
laudoituksella. panelilla (ks. t.) tai kivilaatoilla y. m. s.
ks. I n k r u s t a t s i o n i. K. S. K.
Vuoreija (norj. Varde; vanha nimi V a r
g-ey [= Susisaari]), suurkalastusta ja vilkasta
kalakauppaa harjoittava kaupunki Ruijassa
(70° 22’ pohj. lev., 30° 07’ it. pit. Gr.).
Asukasmäärä v. 1910 3,111 henkeä, joista suomalaisia
250, lappalaisia 12. V. sijaitsee Varanginniemen
itäpäässä o’evalla Vardttn saarella; tämän saaren
jakavat pohjoisesta ja etelästä tunkevat lahdet
kahteen melkein erilliseen osaan (Vastoen ja
Ostoen), joita ainoastaan kapea ja matalahko
kannas yhdistää toisiinsa. — Kaupungilla on
näissä lahdissa hyvät satamat, varsinkin
pohjoispuolisessa, joka on suojattu vahvoilla
aallonmurtajilla. Lahtien väliselUi kannaksella sijaitsee
kaupungin kauppatori, itäsaarella kirkko,
länsisaarella V a r d e h u s i n linnoitus, jonka
vaiheisiin kaupungin omat vaiheet läheisesti liittyvät.
V. 011 vanha kalastuspaikka ja sellaisena
vieläkin koko Ruijan huomattavimpia; ensikerran
mainitaan siitä asiakirjoissa 1307. Samaan aikaan
mainitaan myös jo V:n linnoituksesta (joka sil
loin sijaitsi itäsaarella). V. 1738 valmistui V:n
nykyinen linnoitus; 1793 se kuitenkin hylättiin,
kunnes taas v. 1800 määrättiin tämä maailman
pohjoisin linnoitus jälleen kuntoon laitettavaksi.
— 1600-luvulla asui V:ssa 60 perhettä;
1700-luvulla väestö väheni (kuten kaikissa muissakin
Ruijan kylissä), huolimatta siitä että V:u kylälle
annettiin kauppakaupunkioikeudet 1787.
1850-luvulla alkoi kaupungin asukasluku jälleen
kasvaa, tehden 1865 830 henkeä ja 1900 jo 2,543. —
V :sta viedään kalaa, traania, guanoa ja muita
jäämeren tuotteita. V. 1910 saatiin 26,219,230 kg
turskaa ja valmistettiin 5,089 hl traania
(vuosivaihto sain. v. 1,587,915 kruunua) ; kalastukseen
otti osaa silloin 682 venettä, 772 purjealusta,
271 moottorialusta ja 12 höyrylaivaa, sekä 8,177
ihmistä. V :n oma kalastus- ja kauppalaivasto
käsitti v. 1911 3 höyrylaivaa, 4 purjealusta,
2 moottorialusta (yIit. 622 rek.-ton. netto). —
V:n sivistyslaitoksista mainittakoon ylempi
kunnallinen kansakoulu, alempi kansakoulu ja
teknillinen iltakoulu. 2 sanomalehteä (,,Finmarken"
ja „Varduposten"). Säästöpankki ja Norjan pan
kin haarakonttori. V. valitsee yhdessä Vesisaaren
ja Hammerfestiu kanssa yhden edustajan Norjan
suurkäräjille. — V:sta on vilkas
paikallislaiva-liikenne Varangiuvuonon ja Varanginniemen
ympäristöihin, sekä pikalaivaliikeune (5-6
keltaa viikossa) Keski- ja Etelä-Norjan
liikekeskuksiin. Kesäisin myös kerran viikossa laivayhteys
Arkangeliin. — V:sta lähti Nansen
Fram-laival-laan pohjoisnaparet.kelle 21 p. heinäk. 1893,
palaten V :n satamaan takaisin 13 p. elok. 1896.
L. H-nen.
Vuorelan kasvatuslaitos pahantapaisia
tyttöjä varten (60 oppilasta), valtion omistama;
sijaitsee Hiidenveden rannalla Vihdin pitäjässä,
muutamia kni:ejä Nummelan asemalta.
Vuorenheimo, Erik Ossian (alkuansa
Bergbom) (1845-1917), insinööri; tuli 1867
ylim. insinööriksi Suomen tie- ja
vesirakeunus-insinöörikuntaan, 1890 yli-insinööriksi tie- ja
vesirakennusten ylihallitukseen ja 1892 tämän
viraston päälliköksi; oli 1896-1905 senaattorina
ja kulkulaitostoimituskuunan päällikkönä; v:n
1888 valtiopäivillä porvarissäädyn jäsenenä ja
tultuaan 1903 aateloiduksi vv. 1904-05
valtiopäivillä maamarsalkkana.
Vuorenpoimuttuminen ks. Poimuvuoret.
Vuorentaka 1. Vuorentaus, 1 manttaalin
suuruinen allodisäteri Halikon pitäjässä. Se on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
