Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vähä-Aasia - Vähä-Ahvenkoski - Vähä-Armeenia, ks. Armeenia - Vähä-Beltti - Vähä-Heikkilä - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1615
Vähä-Ahvenkoski—Vähä-Heikkilä
1616
niin niiniä seikat antavat viittauksen siitä,
mistäpäin V.-A:n vanhin tunnettu väestö on tullut.
Khattien valtakunta joutui perikatoon 12:nnella
vuosis. e. Kr. Syynä oli osaksi seemiläisten
rynnäkkö etelästä päin, osaksi kansainvaellus, joka
Euroopan puolelta tuotti indoeurooppalaisia
heimoja V.-A:aan. Traakiasta tuli salmien yli
heimoja, joihin ovat luettavat fryygialaiset,
myysia-laiset ja bithynialaiset. Samaan aikaan rupesi
kreikkalaisia heimoja asettumaan V.-A:n
länsi-ja etelärannikoille. Tulokkaista pääsivät pian
fryygialaiset (ks. Fryygia) mahtaviksi
jatkaen khattien valtaa ja omintakeisesti
kehittäen heidän sivistystään. Vanhaa heettiläistä eli
esi-indoeurooppalaista kansanainesta näyttävät
V.-A:n länsi-osassa edustaneen kilikialaiset,
lykaonialaiset, isaurialaiset, pisidialaiset.
lyykia-laiset, kaarialaiset ja lyydialaiset (ks. K i 1 i k i a,
Lykaonia, Isauria, Pisidia, Lyykia,
Kaaria, Lyydia). V.-A :n itäisessä osassa
esiintyvät khattien perillisinä m. m. m u s k i t
(luultavasti Raamatun mesek, klassikkojen
moskhoi Kolkhis-maakunnassa), kaski ja tabal
(vrt. Raamatun tubal, klassillisen perintätiedon
tibarenit Pontoksessa) nimiset heimot ja
valtakunnat. N. v:n 1100 tienoissa hyökkäsivät
muskit Pohjois-Mesopotamiaan. Myöhemmin he
esiintyvät Fryygiassa, päättäen siitä, että
700-lopussa Mita nimistä kuningasta, joka näyttää
olleen sama kuin Fryygian tunnettu viimeinen
kuningas Midas, sanotaan muskilaiseksi. Muskit
olivat ehkä sukua kaldilaisille (ks. t.), joiden
Urartu (Ararat) niminen valtakunta,
pääkaupunkina Tuspa lähellä Van-järveä (vrt, sen
klassillista nimeä lacus Thospitis), kukoisti 10-7:nnellä
vuosis. Kaldilaisten vallan heikennyttyä
taistelussa Assyriaa vastaan samosivat k i m m e r i
a-laiset (ks. t.) idästä V.-A :aan tullen
Mustanmeren pohjoispuolisilta seuduilta. Kimmerialaiset
tekivät lopun Fryygian valtakunnasta, voittivat
lyydialaiset, joitten kuningas Gyges kaatui
taistelussa heitä vastaan 648 ja valloittivat Sardeen.
Sittemmin lyydialaiset (ks. Lyydia), ehkä
assyrialaisten avulla, pääsivät voitolle, ja
kimmerialaiset karkoitettiin V.-A:sta. Lyydiaan kuului
6:nnella vuosis. koko länsi-osa V.-A:sta
Halys-jokeen saakka. Lyydian nousu tai
kimmerialais-ten tekemä häiriö ehkä aiheutti, että Fryygiaan
asettuneita indoeurooppalaisia siirtyi itäänpäin
Urartu-valtakunnan alueelle. Tulokkaiden ja
vanhan väestön sekoituksesta syntyivät sitten
vähitellen nyk. armeenialaiset, joitten kieli
kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan
fryygia-lais-traakialaiseen ryhmään (ks. A r m e e n i a
ja Armeenian kieli ja kirjallisuus).
Armeenian nimi esiintyy ensimäisen kerran
Dareioksen Behistun-kirjoituksessa, muinaispers.
muodossa Armina, jota babylonialaisessa
käännöksessä vastaa maan vanha nimi Urastu s. o.
Urartu. Samassa kirjoituksessa mainitaan myös
Kappa, dokia (Katpatuka). Nämä maat ja.
Lyydian kuninkaan Kroisoksen kukistuttua
tappelussa Halys-virran luona 546, koko V.-A.
joutuivat Kyroksen aikana Persialle (ks. t.).
Aleksanteri Suuren ja hänen jälkeläistensä sekä
Rooman (ks. Rooma 3) ja
bysanttilaisten (ks. Itä-Rooman
keisarikunta) yliherruuden alaisena V.-A. kokonaan
kreikkalaistin, ainakin ulkonaisesti, mutta heet-
tiläisten aikakaudelta periytyneet uskontomuodot
ja käsitykset elivät edelleen ja levisivät samaan
aikaan Eurooppaankin. V.-A. saavutti
suuremman vaurauden kuin koskaan, ja sen kauneimmat
muistomerkit ovat tältä ajalta. Sillä välin oli
V.-A: n indoeurooppalainen väestö saanut
huomattavan lisäyksen, kun kelttiläisiä (ks.
Kelttiläiset kansat ja kielet) 3:nnella
vuosis. e. Kr. a,settui Fryygian koilliseen ja
Kappadokian läntiseen osaan. Tämä alue sai
tulokkaista nimen Galatia, samoin Kybele
jumalattaren papit nimen galloi tai galli (ks. K
y-bele), mikä seikka osoittaa, että hallitseva
kansa otti vanhan väestön uskonnon omaksensa.
Bysanttilaisten herruutta V.-A:ssa horjuttivat
7:nnellä vuosis. sassanidit (ks. t.), joista
Kos-roes II valloitti Kappadokian (611), ja
arabialaiset (ks. t.). Ratkaisevan käänteen V.-A: n
oloissa tuotti seldzukkien (ks. t.)
maahantulo 1000-luvulla (Rudi 1. Ikonium niminen
valtakunta, pääkaupunkina Konia), mongolien ja
turkmeenien hyökkäykset ja vihdoin o s m
a-nien (ks. t. ja Turkki) ylivalta v:sta 1326.
Osmanien saavuttua V.-A:aan vanha väestö,
lukuunottamatta kreikkalaisia ja armeenialaisia,
nopeaan turkkilaistui, ottaen omaksensa
hallitsevan kansan kielen ja uskonnon, mutta samalla
turk. kansanaines niin sekoittui vanhaan
väestöön, että V.-A:n nykyistä pääväestöä, osmaneja,
täytyy pitää sekarotuna, jonka kokoonpanossa
vanhalla heettiläisellä aineksella, kaikista
mullistuksista ja sekoituksista huolimatta, on
huomattava osa. Vielä kerran V.-A:n väestö sai
lisä-aineksen, kun sinne viime vuosisadalla siirtyi
parisataa tuhatta tserkessiä (ks. t.). Koska
osmanien toimeeutulo maailmansodan jälkeen
näyttää tulevan entistä suuremmassa määrin
riippumaan V.-A:sta, lienee tällä maalla odo^
tettavissa tarpeellinen taloudellinen ja henkinen
elpyminen Turkin vanhan hallintojärjestelmän
aiheuttamasta rappeutumuksesta. [E. Meyer,
„Reich und Kultur der Clietiter" (1914) ;
C. F. Lehman n-Haupt, ,.Armenien einst und
jetzt" I (1910) ; J. Sundvall, ,,Die einheimischen
Namen der Lykier nebst einem Verzeichnisse
kleiuasiatischer Namenstämme" (1913) ; Hrozny,
„Boghasköi-Studien. Die Sprache der Hethiter";
II. Holma, ,.ll;tudes sur les vooabulaires
sumfriens-accadiens-hittites de Delitzsch" (1916) ; K.
Tallqvist, »Heettiläiset" (Maailmanhistoria. I.).]
K. T-t.
Vähä-Ahvenkoski (ruots. L i 1 1-A b b o r-
fors) kylä Ruotsinpyhtään pitäjässä Kymijoen
läntisimmän suuhaaran varrella, lähellä sen
suuta; oli Uudenkaupungin rauhan jälkeen
rajakylinä Venäjän valtakuntaa vastaan.
Vähä-Armeenia ks. A r m e e n i a.
Vähä-Beltti, Fyenin ja Jyllannin välinen,
läntisin Itämerestä Kattegatiin johtava salmi, 65 km
pitkä, 588 m-23 km leveä, 9,s-26 m syvä.
Mut-kittelevaisuutensa ja väkevävirtaisuutensa
tähden laivakululle vähemmän sovelias kuin muut
Tanskan salmet. Virran vuolauden vuoksi salmi
jäätyy harvoin. Kuuluisa on Kaarle X:n
sotaretki jäätyneen salmen yli 1658. M. E. H.
Vähä-Heikkilä (ruots. L i 1 1-H e i k k i 1 ä),
maatila, ent. kuninkaankartano, 1 km kaakkoon
Turusta, Kaarinan pitäjässä. Sen maalla
sijaitsee Turun sikuritehdas.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
