Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vähä-Hiisi ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1619
Väinönputki—Väkijuomalainsäädäntö
1620
Väinönputki ks. Angelica.
Väistö (ransk. parade), miekkailijan,
nyrkkeilijän. painijan t. m. s. ottelijan suorittama liike,
iolla hän tekee tyhjäksi vastustajansa
suorittaman hyökkäysliikkeen. Kl. U. S.
Väite (lat. exceptio, saks. Einrede, ruots.
inviindning) 011 oikeudenkäynnissä esitetty
lausuma. jolla puolustaudutaan vastapuolen
vaatimusta vastaan, panematta kiistaan tuon
vaatimuksen perustetta. V:llä painostetaan
vastapuolen vaatimukseen nähden itsenäistä tosiseikkaa,
joka ei sisällä tuon vaatimuksen suoranaista
kieltämistä, mutta 011 omansa riistämään
vastapuolelta oikeudenkäynnillä tarkoitettua
vaatimuksen toteuttamista joko siten, että väitetty
tosiseikka vaikuttaa vaatimuksen hylkäämisen,
tai että se tekee tuomioistuimen ryhtymisen
asian tutkimiseen mahdottomaksi.
Ensinmainittua laatua oleva v. koskee riitakysymyksen
aineellista oikeudenmukaisuutta ja sanotaan
asia-väitteeksi (exceptio materialis, ruots.
sakinvänd-ning). Jos taasen v:llä kiistetään laillisten
oikeudenkäynti-edellytysten olemassaoloa ja sillä
perusteella vaaditaan asian jättämistä
käsittelemättä, 011 v. prosessi- 1. oikeudenkäyntiväite
(exceptio formalis, ruots. processinvändning).
Vielä luetaan prosessioikeudessamme
oikeudenkäyntiväitteisiin sellaiset muistutukset, jotka
eivät tarkoita itse asian sillensä jättämistä
vaan ainoastaan vastapuolen taholta esitetyn
yksityisen oikeudenkäyntitoimenpiteen
ehkäisemistä. Asia- ja oikeudenkäyntiväitteitä
käsittelee tuomioistuin aivan eri tavalla. Edelliset
tutkitaan pääasian yhteydessä ja niistä annetaan
lausunto lopullisessa päätöksessä asian oltua
v:stä huolimatta säännöllisen käyttelyn alaisena.
Oikeudenkäyntiväitteistä antaa tuomioistuin
sitävastoin eri väitepäätöksen, ja jos v. on
hyväksytty sekä asia sen johdosta jätetty sillensä,
saadaan päätökseen hakea muutosta valittamalla.
Muussa tapauksessa, v:n tultua hyljätyksi tai
koskiessa ainoastaan jotakin yksityistä
oikeudeu-käyntitoimenpidettä, jatkuu oikeudenkäynti
enimmäkseen keskeytymättä loppuun asti, ja
väite-päätökseen 011 muutosta haettavissa pääasian
yhteydessä. Ainoastaan poikkeustapauksissa
voidaan hovioikeudessa erikseen valittaa
hylkäävästä väitepäätöksestä, pääasian käsittelyn siksi
aikaa keskeytyessä. Kuten sanottu tuodaan v:llä
esiin itsenäinen tosiseikka, ja tästä seuraa, että
sen, joka tekee v:n, tulee näyttää se toteen ellei
sitä myönnetä oikeaksi.
Lakimme sisältää oikeudenkäyntiväitteistä
säännöksiä O. K: n 16 luvussa, jossa m. m.
määrätään, että tuollaiset. v:t ovat tehtävät
oikeudenkäynnin alussa. Onkin lainkäytössä
yleensä noudatettu sitä periaatetta, että jollei
oikeudenkäyntiväitteellä asian tutkimatta
jättämiseksi esitetty seikka ole tuomioistuimen
ex offieio huomioon otettava, asiallinen
ryhtymällä pääasiasta vastaamaan menettää oikeuden
tuollaisen v: 11 tekoon. Asiaväitteistä ei löydy
lainsäädännöstämme järjestelmällisiä
määräyksiä, vaan ovat asiaväitteisiin sovellutettavat
asiallisten vaatimuksista ja lausumista
oikeusasioissa yleensä voimassa olevat periaatteet.
Enimmät asiaväitteet saadaan tehdä milloin
tahansa jutun vireillä olessa, vieläpä
ylioikeudessakin.
Muutamien ulkomaitten lainsäädännössä
jaetaan v:t, samoin kuin roomalaisessa
oikeudessakin sellaisiin v:siin, jotka tarkoittavat
vastapuolen vaatimuksen kumoamista kerta kaikkiaan
(exceptiones peremtorue, saks. zerstörliche
Einreden, ransk. exceptions peremptoires) ja
sellaisiin, joilla vaaditaan kanteen hylkäämistä
ainoastaan sillä kertaa (exceptiones dilatorice, saks.
verzöyerliclie Einreden, ransk. exceptions
dila-toircs). Mainittuihin väiteryhmiin 011 aliosastona
luettu oikeudenkäyntiväitteet (exceptiones
decli-natorire fori, saks. de n Gerichtsstand ablehnende
oder processhindernde Einreden, ransk.
exceptions peremptoires ou dilatoires da ns la forme).
E. H-s.
Väittely ks. Väitöskirja.
Väittämä, teoreemi 1. teoreema (kreik.
theorr.mn), toteennäytettävän väitöksen sisältävä
lauselma. V:n totuus johdetaan asteittain
päättelemällä aksiomien (ks. t.) ja sellaisten
väittämien avulla, joiden oikeaperäisyys aikaisemmin
on todistettu. U. S:n.
Väitöskirja. Lisensiaattiarvon saavuttamiseksi
yliopiston filosofisessa, jumaluusopillisessa ja
lainopillisessa tiedekunnassa sekä tohtorinarvon
saamiseksi lääkeopillisessa tiedekunnassa
vaaditaan v. eli painosta julkaistu tieteellinen
tutkimus, jota on julkisessa väittelyssä puolustettava.
Sallittuaan alustavan tarkastelun jälkeen v:n
painosta julkaistavaksi tiedekunta valitsee
virallisen vastaväittäjän ja sitäpaitsi jonkun
tiedekunnan jäsenen „kustoksena" ohjaamaan
(avaamaan ja valvomaan) väitöstilaisuutta. V:n tulee
sisältää perusteellinen ja kokonaisuuden
muodostava tutkimus jostakin tieteellisestä aineesta,
joka läheisesti kuuluu kysymyksessä olevaan
oppiarvoon tai opettajanvirkaan. Paitsi
virallista vastaväittäjää voivat muutkin
väitöstilaisuudessa tehdä muistutuksia v:aa vastaan.
Kuultuaan vastaväittäjän v:sta antaman kirjallisen
lausunnon päättää tiedekunta, voidaanko v.
hyväksyä vai eikö. — Pätevyysehtona virkaa
varten 011 erikoinen v. määrätty
jumaluusopillisen ja lainopillisen tiedekunnan
apulaisenvirkoi-hin sekä yliopiston kirjaston hoitajan ja
vara-hoitajan virkoihin nähden. — V:ksi sanotaan
myös pastoraali väitöskirjaa, vähäistä
jumaluusopillista tutkielmaa, jota ei tarvitse painosta
julkaista eikä julkisesti puolustaa (ks.
Pastoraalitutkinto).
Väkijuomalainsäädäntö. Väki- 1.
alkoholijuomani synnyttämä turmelus on jo vanhimpina
tunnettuina aikoina aiheuttanut sitä ehkäiseviä
lainsäädännöllisiä suojelu srtoi m e n p i tei t ä.
Sitäpaitsi nämä aineet jo varhain on havaittu
sopiviksi veroesineiksi, mistä on johtunut niitten
valmistamista ja kauppaa koskevia
lainsäädännöllisiä määräyksiä.
Suomen vanhin tunnettu alkoholijuoma 011 olut.
jota tarkoittavia lakimääräyksiä tavataan jo
keskiajalla ja erittäin runsaasti
uskonpuhdistuksen aikakautena. Ruotsin valtakunnan
mahtavuuden aikuiset lainsäätäjät koettivat tämän aineen
valmistamista ja myyntiä järjestää taloudelli
se.ssa lainsäädännössä siihen aikaan yleisesti
noudatetun ammattikuntaperiaatteen mukaisesti.
Laajalle levinnyt kotitarveoluenpano olisi siten
tullut lakkaamaan. Yleisön ankaran vastarinnan
vuoksi mainittu lainsäätäjän tarkoitusperä jäi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
