Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Y ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1699
36 inehes (tuumaa). Parlamentissa hyväksyttiin
(1864) y:n (impcrial standard y.) suhde metriin =
914,88318 mm:ksi, tarkemmin määrätty y. on =
914,>8i79 mm. Neliö-y. (square-y.) - 83,«n dm2;
kuutio-y. (cubic-y.) = 764,584 1. Y. of land = 30 acres
= 12,14035 ha. JJ. S:n.
Yarmouth (G r e a t Y. [greit jämsp]),
kaupunki Kaakkois-Englannissa Norfolkin
kreivikunnassa, Pohjanmeren rannalla, Yare-joen
suussa; 55,915 as. (1911). Kaupungin muodostaa
kaksi erilaista osaa: vanhojen muurien vielä
osittain ympäröimä vanha kaupunki, jonka
neljää pääkatua leikkaa 145 kapeata kujaa (Rows)
ja merenrannalla sijaitseva uusi kaupunki.
Vanhassa kaupungissa on Pyhän Nikolain kirkko
v:lta 1119, kaupungintalo, vanha ja uusi
tulli-huone. Uusi kaupunki on paljon käytetty
kylpypaikka. Y. on Englannin tärkeimpiä
kalastus-asemia, sillinkalastuksen pääpaikkoja. N. 600
kalastusalusta (1906). Myös laivanrakennusta,
köysi- ja silkkiteollisuutta. — Kaupungin
oikeudet v:lta 1208. Suurvaltain sodassa kaupunki
kärsi jonkun verran vaurioita zeppeliineistä
pudo-telluista pommeista. M. E. E.
Yass-Canberra, suunniteltu Austraalian uusi
pääkaupunki Uuden Etelä-Walesin eteläosassa,
pienen Malanglojoen varrella, Cotterin laaksossa,
n. 160 km Sidneystä lounaaseen. Kaupunkia
varten on Austraalian hallitus 1909 luovuttanut
2,340 km2:n alueen. Satamaksi tulee Jersey bay.
— Kaupungin asemakaavakilpailussa 1912 sai
arkkitehti Eliel Saarinen toisen palkinnon.
Yaws [jauz], englanninkielinen nimitys
taudille, jota latinisoidulla nimityksellä myös
nimitetään f ramboesiaksi (< ransk. framboise
= vattu). Tauti on todennäköisesti syfiliksen
aiheuttama ja ilmenee punaisina, vattua tai
mansikkaa muistuttavina syylämäisinä ihottumina
(siitä myös sen saksankielinen nimi
Erdbeer-poclcen = mansikkarokko). Y. esiintyy pääasiassa
troopillisissa maissa (framboesia tropica) ja on
luonteeltaan kroonillinen tarttuva tauti. Toiset
tutkijat käsittävät sen syfiliksen aiheuttamaksi,
toiset omintakeiseksi ihotaudiksi. (Y. K.)
t)berweg fyborvehj, Friedrich (1826-71),
saks. filosofi, synt. Leichlingenissä Reinin
maakunnassa, oli v:sta 1862 professorina
Königs-bergissä; julkaisi ansiokkaat, paljon käytetyt
teokset ,,System der Logik" sekä alkuansa 3-,
sittemmin 4-osaisen „Grundriss der Gescliichte der
Philosophie", jota vielä hänen kuolemansa jäi
keen 011 julkaistu yhä uusissa, M. Heinzen ynnä
muiden toimittamissa painoksissa. A. Gr.
Ybl, Miklös (Nikolaus) [ibl miklösj
(1814-91), unk. arkkitehti, Unkarin tuotteliain
ja vaikutusvaltaisin rakentaja 1800-luvulla. Y:r
töistä tunnetuimmat ovat Budapestissa:
Fransin-kaupungin kirkko (goottil.), Leopoldinkaupungin
basilika, tullihuone, ooppera (renes.), linna
basaari sekä suuri joukko komeita
yksityispalat-seja. U-o N.
Ydin, keskeinen, johtojänteiden sisäpuolella
oleva osa kasvin vartta. Y:n solut ovat
perus-solukkoa, tav. ohutseinäisiä ja useilla ruohoilla
ja varsinkin puuvartisilla kasveilla kuolleita,
jolloin y. on väriltään vaikeahko; usein y. on
hävinnyt. Joskus y. on tärkeä kasvin vararavinnon
säilytyspaikkana (saagopalinu). K. L.
Ydinnäivetys ks. Selkäydintaudit.
1700
Ydinsäteet, kasvin varressa johtojänteiden
välissä (ensi-ikäiset y.) t. myöhemmin
paksuus-kasvun alettua niiden sisässäkin sijaitsevia,
jännejällestä syntyviä (toisikäiset y.),
säteittäisessä asennossa olevia, levymäisiä t.
nauhamaisia soluryhmiä, joiden tehtävänä on välittää
nesteiden kuljetusta kasvin sisä- ja ulko-osien
välillä. Y:n solut ovat useimmiten ohutseinäisiä,
säteittäissuunnassa yleensä melko pitkiä
perussoluja; eräissä tapauksissa (useilla havupuilla)
y:ssä on paitsi tylppysoluja myös putkisoluja.
K. L.
Ydinverho, ydintä kehässä ympäröivät
vanhimmat osat kasvien johtojänteen puuosia. K. L.
Yellow-pine [jeloupain], läntisen
Pohjois-Ameriikan yleisimmän mäntylajin,
kelta-männyn (Pinus ponderosa) ja sen puuaineen
nimitys. Keltamänty kasvaa 60-90 m pituiseksi;
neulaset ovat 12-25 cm pitkiä. K. L.
Yellowstone [jeloustounj, Missourin suurin
lisäjoki oik., alkaa samannimisen
kansallispuiston kaakkoispuolella kohoavasta vuoristosta ja
virtaa senjälkeen läpi suuren Y.-j ä r v e n
(2,358 m yi. merenp.). Jätettyään järven joki
pian käy koskiseksi, kapenee vain 30 m
leveäksi ja virtaa 30 km pitkässä cauon
laaksossa (Grand canon), jonka reunat kohoavat
340-450 m:n korkeuteen. Matkallaan koillista
kohti joki Montanan valtiossa vielä muodostaa
kolme pienempää canon-laaksoa. Saatuaan oikealta
Clarke’s Fork-joen Y. laajenee 450-550 111 leveäksi
virraksi ja laskee Fort Unionin luona Missouriin.
Pituus 1,600 km, kuljettava 640 km:n matkalla
pienillä aluksilla. K-o H-n.
Yellowstonen-puisto [jeloustoun-](Yellowstone
National Park), Pohjois-Ameriikassa, Wyomingin
sekä osaksi Montanan ja Idahon valtioissa oleva
alue, joka Yhdysvaltain kongressin päätöksen
mukaan 1872 ikiajoiksi määrättiin ,,yleiseksi
puistoksi kansan huviksi ja hyödyksi" (vrt. K a
n-sallispuisto). Alue käsitti alkujaan (v:een
1890) 9,240 km2, mutta myöhemmin on siihen
Sintteripengermiil Yellowstonen-puistossa.
Yarmouth—Yellovvstonen-puisto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
