Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdistyslauta ... - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1709
nut olla epätietoisuutta siitä, että se todella on
ollut Ruotsissa, ja sittemmin Suomessa,
perustuslakina voimassa.
Y.- ja v:n johdannossa sanotaan, että sen
kautta tahdotaan kerta kaikkiaan määrätä
„iial-htuslakien perusteet’’ sekä vastaisuuteen nähden
poistaa kaikki epämääräisyys ja yksipuoliset
lisäykset. Todellisuudessa se vaikutti melkoisia
muutoksia 1772 v:n hallitusmuotoon. Kuningas
sai vallan säätyjen suostumuksetta aloittaa sodan.
Sen säännöksiä voitiin tulkita ja tosiasiallisesti
tulkittiinkin niin, että kuningas saattoi hallita
ilman valtakunnanneuvostoa. Valtiosäädyiltä
kiellettiin oikeus käsitellä muita kuin kuninkaan
niille esittämiä asioita. Säätyjen verotusoikeus
jäi koskematta, vaikka siitä 5:nnessä kohdassa
puhutaan tahallisesti epämääräisin sanoin. ■—
Aatelittomatkin saivat oikeuden omistaa
rälssitiloja, lukuunottamatta säteri- ja eräitä muita
samanveroisia tiloja. Talonpojille vakuutettiin
oikeus kruununtilojen perinnöksi-ostamiseen; sitä
koskevalle .samalla kertaa säädetylle asetukselle
annettiin sama lainvoima kuin itse Y.- ja v:lla
on. R. E.
Yhdistyslauta, sähkölaitoksissa käytetty taulu,
jonka etupuolella on kytkentä-, mittaus-,
sääntely- ja varmuuslaitteet; taulun takana ovat
sitävastoin kaikki sähkövirran johdot.
Yhdistysrata 1. yhdysrata, ks.
Rautatie ja Suomen rautatiet.
Yhdysesitys ks. Ensemble.
Yhdysjohtoinen kone ks.
Kompoundi-k o n e.
Yhdyskone ks. Kompoundikone.
Yhdyskunta (ruots. samfund, korporation)
on määrättyjen tarkoitusperien toteuttamiseksi
muodostunut henkilöyhtymä, jolle valtio
tunnustaa määrätyt oikeudet. Esim. uskonnollinen
yhdyskunta, kunta, laillinen yhdistys y. m. —
J u-1 k i n e n y. on sellainen, joka käyttää
julkisoikeudellista valtaa, esim. valtio, kunta, yliopisto,
Suomen evankelis-luterinen kirkko y. m. (vrt.
Juridinen henkilö).
Yhdysmerkki, eräs kirjoitusmerkki (-).
Suomen kielen oikeinkirjoituksessa sitä
käytetään: 1) kun sana jaetaan kahdelle riville;
2) kun yhdyssanasta jätetään toistamatta se osa,
joka sillä on yhteinen edellisen tai seuraavan
yhdyssanan kanssa (esim. luku- ja kirjoitustaito,
syntymäpaikka ja -aika) ; 3) yhdyssanan
yhdysosien välillä: a) jos nämä ovat keskenään
yhdenveroiset (Itävalta-Unkari)-, b) samojen
vokaalimerkkien välillä (raha-asia); c) jos edellinen
yhdyssana on merkitty lopusta lyhentäen tai
numeroilla (palovak.-yhtiö, T-vuotias); d)
yleis-nimissä, joiden edellinen yhdysosa on erisnimi
(Helsingin-kirje); e) erisnimissä, joiden ainakin
jälkimäinen osa on erisnimi (etelä-Suomi)-,
f) joskus muutenkin, erittäin jos yhdistys on
harvinainen tai satunnainen tai jos muuten
selvyys sitä vaatii (a-loppuinen, maa-ilma).
A. K.
Yhdysomaisuus on olemassa jonkun
varallisuusoikeuden kuuluessa useammille; joskus
saattavat yhdysomistajat ainoastaan yhteisesti
käyttää yhdysomaisuutta hyväkseen, toisinaan voi
yhdellä yhdysomistajalla olla oikeus edustaa
toista, kuten aviomiehellä yhteistä pesää, tai
kukin olla oikeutettu toimimaan toisten puolesta,
1710
kuten avoimen yhtiön osakas muiden
yhtiökumppanien puolesta, edelleen saattaa kullekin kuulua
määrätty valta murto-osaan yhdysomaisuudesta
tai käyttöoikeus siihen olla järjestelty paikan,
ajan tahi kotitarpeen mukaan. S. O. P.
Yhdyspankki ks. Pankki, palsta 180.
Yhdysperäinen sana, yhdyssana (ks. t.).
Yhdysrata ks. Rautatie ja Suomen
rautatiet.
Yhdyssana, yhdysperäinen sana,
sana, joka voidaan jaoittaa kahteen tai
useampaan osaan, jotka ovat itsenäisiä sanoja tai
sanavartalolta. Y:n osat, yhdysosat,
saattavat olla keskenään yhdenveroiset
(Itävalta-Unkari, suomalais-ruotsalais-saJcsalainen
sanakirja), tai myös siinä suhteessa toisiinsa, että
toista, tavallisesti jälkiosaa, perusosaa,
määrää toinen, määräysosa (kivijalka,
pappis-mies, maantie). A. K.
Yhdyssävellys ks. Ensemble.
Yhdysvallat (myös P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvallat, oikeammin A m e r i i k a n
Yhdysvallat, engl. United states of
America, ly h. U. S. A., saks. Vereinigte S taaten von
"Nordamerika tai N ordamerikanische Union,
ransk. Amerique, Btats-Unis, ruots.
Nord-Ameri-ka$ Förenta Stater), liittotasavalta
Pohjois-Ameriikassa, käsittää maanosan eteläisen
puoliskon koko leveydeltään Kanadan ja Meksikon
sekä Ison valtameren ja Atlantin valtameren
välissä; 7,839,064 km2 (kolmasosa
Pohjois-Ame-riikan pinta-alasta), 102,017,312 as., 13 km2:llä,
jonka lisäksi territorit Alaska 1,530,327 km2,
64,834 as. ja Hawaii 16,702 km2, 215,741 as. ja
Porto Rico 9,314 km2, 1,216,083 as., yhteensä
siis 9,395,407 km2 (miltei Euroopan kokoinen),
103,513,970 as. (1916). Y. ovat pinta-alaltaan
maapallon alueellisesti yhtenäisistä valtakunnista
neljäs (ent. Venäjän, Kiinan ja Brasilian
jälkeen), asukasmäärältään kolmas (Kiinan ja ent.
Venäjän jälkeen). — Y. ulottuvat 66°59’:sta
länt. pit. (itäisin kärki Quoddyhead), 124° 45’ :lle
länt. pit. Greenw. (läntisin niemi Kap Flattery)
ja 25° 10’ :sta pohj. lev., 49° :lle pohj. lev.
(eteläisin kärki Kap Sable Floridassa; pohjoisraja
seuraa pitkälti mainittua leveyspiiriä) ; suurin
välimatka pohjoisesta etelään on 2,650 km,
idästä länteen 4,625 km. Merirajain pituus
(Alaskaa lukuunottamatta) 7,064 km, josta
3,036 km Atlantin, 2,162 km Meksikon-lahden ja
1,866 km Ison valtameren rannikkoa (manner
rajoja yhteensä 16,200 km). Pinta-alaan
verrattuna rantaviivan pituus on pieni (noin
Euroopan rannikoista), mutta hyviä satamia on
suhteellisesti paljon. — Y. käsittävät 49 valtiota
(liittopiirikunta Columbia mukaan luettuna),
jotka asemansa mukaan ryhmitetään kuten seur.
palstalla olevasta taulukosta käy selville
(pinta-alat, asukasmäärät ja asukastiheydet 1910).
Rannikosta, geolog. rakenteesta
ja pinnanmuodostuksesta,
vesistöistä, ilmastosta,
kasvillisuudesta ja eläinkunnasta ks.
Pohjois-Ameriikka.
Väestö ja asutus. Asukkaita 1910 oli
91,972,266, niistä ulkomaalaisia (ulkomailla
syntyneitä ja näiden lapsia) 32,243,382 (Saksasta
tulleita 8,282,618, Irlannista 4,504,360,
Kanadasta 2,754,615, Venäjältä 2,541,649, Englan-
Yhdistyslauta—Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
