Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1719
Yhdysvallat
1724
(jotka eivät ole riippuvaisia ulkovalloista) ovat
kansalaisia (veroamaksamattomia intiaaneja
lukuunottamatta). Siirtolainen saa
kansalaisoikeudet, jos liän 5 v:n kuluttua tekee
kansalais-valan.
Raha-asiat. Liiton tulot tilivuonna heinäk.
lsstä 1916 kesäk. 30:een 1917 nousivat 20,730,2
milj. mk:aan ja menot 16,465,7 milj. mk:aan.
Tuloja saatiin tulleina 1,206,e milj., veroina
(internoi revenue) 4,322,o milj. (tärkeimmät ovat
väki- ja mallasjuomista ja tupakasta saadut),
postilaitoksen tulot 1,760,7 milj., muita tuloja
442,4 milj. ja ylimääräisiä tuloja 12,998,5 milj. mk.
Menoista meni 81,o milj. mk. lakiasäätäville
laitoksille, 67,8 milj. maasotalaitokselle, 1,378,5 milj.
sotalaivastolle, 1,718,5 milj. postilaitokselle,
56,5 milj. oikeuslaitokselle, 856,i milj.
eläkkeisiin, 102,8 milj. Panaman kanavaan ja 3,766,2
milj. mk. valtiovelkaan. —Valtiovelka oli heinäk.
1 :nä 1917 30,532,» milj. mk.
Sotalaitos perustuu värväykseen.
Miehistö värvätään 7 vuodeksi, jotka voidaan
pidentää vielä 7 v:lla. Upseerit, jotka
kuuluvat sivistyneeseen säätyyn (värilliset eivät saa
rauhanaikana toimia upseereina), valmistuvat
tehtäväänsä Westpointin upseerikoulussa.
Tykistö-palvelusta varten on olemassa erikoiskoulu
Mon-roessa ja insinööriupseereille Willetspointissa.
Y:n armeian suuruuden määräävät senaatti ja
edustajahuone määräajaksi. Siihen kuului
syyskuussa 1916 7,107 upseeria ja 124,947 miestä
sekä lisäksi Filippiineillä 182 upseeria ja 5,733
miestä ja sairaalaosasto, johon kuului 6,534
miestä. Tämän lisäksi on järjestetty
kansalliskaarti, miliisi, johon kaikki 18-45 v:n ikäiset
miehet ovat velvolliset kuulumaan ja joka
jakautuu kahteen osaan, järjestettyyn ja
järjestymättömään. Edelliseen kuului 1914 8,972
upseeria ja 119,251 miestä. Armeian muodostaa
(syysk. 1916) : 32 jalkaväkirykmenttiä (näistä
yksi Porto-Ricossa), joista jokaisessa on 3
pataljoonaa, ja näistä kussakin 4 komppaniaa,
17 ratsuväkirykmenttiä (siihen luettuna 2
nee-kerirykmenttiä), joista kussakin 3 osastoa ja
näistä jokaisessa 4 „troop"ia; 9
kenttätykistö-rykmenttiä (joista 4 kevyttä, 2 raskasta, 1
ratsastava ja 2 vuoristopatteria)’, kussakin 6
patteria ja 1 rannikkotykistökomppania; 3
kenttä-insinööripataljoonaa; 1 merkinanto-osasto, jossa
ilmalaiva-osasto ja 12 komppaniaa, 1
sairaalaosasto, 1 ordonanssi-osasto, 1
sotilas-akatemia-osasto. Armeia on (helmik. 15:stä 1913)
jaettu 4 sotilasdepartementtiin, joista kolmessa
on kussakin 1 jalkaväkidivisioona ja yhdessä
1 ratsuväkidivisioona; näiden lisäksi Filippiinein
departementti, jossa 2 piiriä ja
Hawaii-departe-mentti, jossa 1 jalkaväkiprikaati. Joukot, jotka
ovat sijoitetut pieniksi garnisooneiksi
kaupunkeihin ja rajalinnoituksiin, kootaan mikäli
mahdollista kerran vuodessa harjoituksiin
rykmenteiksi tai suuremmiksi joukoiksi. —
Valtakunnan rajat ovat, Ison valtameren rannikkoa
lukuunottamatta, tyydyttävässä määrässä
linnoitetut. Linnoitettuja paikkoja ovat m. m.:
Portland, Portsmouth, Boston, New Bedford,
Narra-gansett bay (Newport), New London (itäinen
kulkutie Long island sound’iin), New York, Dela
\varelahti, Baltimore, Potomac ja Chesapeakevikeu
(Hampton roads), Cap Fear, Charleston, Savan-
nah, Tampaviken, Cay West, Pensacola, Mobile,
New Orleans, Galveston, San Diego, San
Francisco, Columbia river’in suu ja Puget sound.
Y:n ulkopuolella ovat seur. paikat linnoitettuja
laivastoa varten: Guantanamo Cubassa, San
Juan Porto Ricossa, Subic bay ja Manila bay
Filippiineillä, Honolulu Hawaiilla ja Kiskan saari
Aleuteilla sekä liiiliasema Guam Mariaaneilla.
Vielä voidaan laskea Colonin ja Panaman
satamat Y:n laivaston kiinteiksi tukikohdiksi.
Sota-arsenaaleja on Portsmouthissa, Charlestonissa,
Brooklynissä, League islandissa (Philadelphiassa)
ja Washingtonissa. Laivatelakoita ei ole vielä
riittämiin. — Sotalaivasto on sitten 1898
suu-renmoisesti kehittynyt. Sen muodosti heinäk.
l:nä 1916 134 sotalaivaa (36 linjalaivaa, 10
panssariristeilijää, 5 ensi luokan, 4 toisen luokan
ja 16 kolmannen luokan risteilijää sekä 63
tor-peedonhävittäjää), kaikkiaan 926,724 ton.,
2,122,494 indikoitua hevosv., 1,969 tykkiä;
lisäksi 7 monitooria, 18 torpedoalusta, 38
vedenalaista alusta, sekä vielä apupalvelusta varten
28 tykkivenettä, 4 kuljetuslaivaa, 4 tavaralaivaa,
1 sairaalalaiva, 20 hiililaivaa ja 77 muuta alusta.
Kaikkiaan kuului merisotaväkeeu lokak. 25:nä
1916 4,275 upseeria ja 52,743 miestä. V. 1917 oli
suunniteltu sotalaivaston miesluku korotettavaksi
87,000 :een. — Kansallisvärit: punainen,
valkoinen, sininen. Lippu: 7 punaista ja
6 valkoista kaistaletta vuorotellen vaakasuorasti,
vasemmassa yläkulmassa sininen suorakaide, jossa
on niin monta valkoista tähteä kuin liitossa on
valtioita (nyk. 49; ks. liitekuvaa Lippu).
Vaakuna: tummanruskea kotka, vasemmassa
jalassa kimppu nuolia, oikeassa oliivinoksa,
rinnalla kaksijakoinen kilpi, jonka yläosa sininen,
alaosa hopeainen, punaraitainen, nokassaan pään
yli liehuva nauha, jossa kirjoitus E pluribus uniini
(,,monesta tuli yksi") ja jonka yläpuolelle on
ryhmitetty 13 tähteä (alkuperäisten valtioitten
lukumäärä).
Si irtomaat, niiden pinta-alat ja
asukasmäärä :
km» as.
Panamankanavanpiiri . - 1.300 31,048 (1916)
Virgin-saaret...... 368 32,000. (1916)
Filippiinit....... 297,904 8,937.597 il9!6)
5»4 13,491 (1911)
Samoa-soaret..... 199 9,100 (1915)
Yhteensä 300,315 9,023,236
[R. L. Ashley, „The american federal state"
(1902) ; „Karl Andree’s Geograpliie des
Welthan-dels" III (1913); S. E. Baldwin, „The american
judiciarv" (1905); K. St. A. Bille,
„Forfatnings-livet i de Forenede stater" (Nord. tidskr. 1897);
Blum, „Die Entwickelung der Ver. Staaten von
Nordamerika" (1903); J. Bryce, „The american
commomvealth" (1911); W. L. Chancellor,
,,American schools" (1905); E. Mc Clain.
„Constitu-tional law in the United states" (1905);
E. Deckert, »Nordamerika" (1904) ; J. A. Fairlie,
„Municipal administration" (1901); sama, „The
national administration of the United states"
(1905) ; R. Foster, ,,Commentaries on the
consti-tution of the United states" (1896); F. J.
Good-now, ,,Principles of administrative law of the
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
