Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhteiskuntahygienia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1745
Yhteiskuntahygienia
1746
rannollisesti voidaan myös puhua eläin-y:sta,
joista jotkut (esim. muurahaisten tai
mehiläisten y.) ovat hyvinkin monimutkaisiksi
kehittyneitä (ks. Yhteiskunnat, eläinten).
Vielä pitemmälle kehitetään tätä verrantoa, jos
sanotaan, että esim. ihmisruumiin solut
muodostavat y:n. Sopivampaa on kuitenkin puhua
soluyhteisöstä kuin solu-y:sta. Vaikkapa sanaa
käytettäisiin ainoastaan kaikkien inhimillisten
y:in vastineena, on sen merkitys sittenkin
varsin laaja ja epämääräinen. Usein y:lla
tarkoitetaankin paljon ahtaampaa käsitettä. Niinpä
y. usein erotetaan valtiosta sen puolesta, ettei se,
kuten viimemainittu, ole mikään pakko- ja
valta-järjestö, vaan perustuu siihen kuuluvain
ihmisyksilöjen vapaisiin yhteisharrastuksiin,
varsinkin sivistysharrastuksiin. Nimenomaan voidaan
y :11a tarkoittaa joitakin määrättyjä
vaikutus-kykyisiä kansalaispiirejä, esim. kun
tsaarinaikuisessa Venäjässä tämän maan
vallankumouksen edellä puhuttiin y:sta eli älyllistön
(intelli-geussin) johtamista, vapautta harrastavista
kansalaispiireistä valtiovaltaa edustavan järjestön
vastakohtana.
Y:lla tarkoitetaan myöskin usein jonkun
kansan tai väestöpiirin järjestäytymistä yhteen
taloudellisia toimintoja varten. Tällöinkin
käsitetään y. valtiojärjestön vastakohdaksi, sillä
taloudellinen y. ei, kuten valtio, pyri
esiintymään torjuvana tai valloittavana kokonaisuutena
muihin y:iin eikä myöskään tullirajoin
sulkemaan niiltä omaa aluettaan, vaan antautuu
kauppa- ja liikennesuhteisiin niiden kanssa ja
osoittaa taipumusta yhdistämään eri kansat
vuorosuhteisiin toistensa kanssa. Marxilainen
sosialismi puhuu tuotantovälineiden ottamisesta
y:n eikä valtion haltuun, koska edellisellä
sanalla helpommin herätetään se, jonkun verran
utopinen käsitys, että tulevaisuuden ihanne-y:ssa
taloudelliset yhteisharrastukset voivat kokonaan
syrjäyttää valtakeinoihin nojautuvan
valtiojärjestyksen, jolle «luokkataistelu" on ominaista.
Jos y. otetaan laajassa merkityksessä, niin
valtio on eräs yhteiskuntamuoto monien muiden
rinnalla (perhe, klaani, heimokunta, kansa ja
kansakunta, seurakunta, kansalaisyhteiskunta
y. m.). Yleiseltä kannalta on jaettu y:t
luonnollisiin ja k u 111 u u r i-y :iin. Edellinen
perustuu sellaisiin tekijöihin kuin
heimolaisuu-teen ja yhtenäiseen kansanhenkeen, joka ilmenee
tapoina ja perintäuskona eikä itsetietoisesti
muodostettuina säädöksinä. Kulttuuri-y. kehittyy
edellisestä ja riippuu muodostuksessaan monista
ulkonaisistakin seikoista, esim. maantieteellisistä
oloista, mutta sen varsinaisena tunnusmerkkinä
on y:n pyrkimys yhdistää jäsenensä yhtenäisten
tarkoitusperien itsetietoiseen harrastamiseen.
Kehittyneessä y:ssa jäsenten tekemillä
sopimuksilla on tärkeä merkitys. Taloudellisten,
uskonnollisten, taiteellisten, tieteellisten y. m.
yhteisetujen saavuttamista varten yksilöt
ryhmittyvät sopimusten nojalla yhteen, muodostavat
yhteisjärjestöjä, yhdistyksiä y. m. Tämä
sopimuksen laaja soveltuminen kehittyneen y:n
oloihin on herättänyt sen käsityksen, että
alkuperäinenkin y. perustuisi sopimukseen,
yhteis-ku ntasopimukseen. Juurensa on tällä
käsityksellä jo kreik. filosofiassa, mutta
varsinkin 17:nnellä ja 18:nnella vuosis. se sai eteviä
kannattajia (Grotius, Hobbes, Spinoza, Kant ja
varsinkin Rousseau, jonka ,,contract social" on
hänen kansanvaltaisen valtio-oppinsa
peruskäsitteenä). Tämä oppi on kuitenkin aivan
teennäinen olettamus; y. ei alkuaan perustu
harkittuun sopimukseen, vaan alkuperäiseen
yhteisyydenviettiin, jonka olemassaolosta jo
Aristoteles oli huomauttanut lauseellaan, että
ihminen on luonnostaan yhteiskunnallinen olento.
Y:n luontaista alkuperää ovat 19:nnen vuosis.
ajattelijat (Spencer y. m.) tehostaneet
erittäinkin väittämällä, että y. on, samoin kuin
yksityinen kasvi tai eläin, elimistö (organismi),
jonka eri osat suorittavat työnjaon periaatteen
mukaan eri tehtäviä, mutta liittyvät toisiinsa
elimelliseksi yhteydeksi. Y:n vertaaminen
elimistöön on osoittautunut hedelmälliseksi ja y:n
olemusta valaisevaksi näkökohdaksi, mutta on
myöskin antanut aihetta monenlaisiin hämäriin
käsityksiin. Niiden mukaan y. käsitetään esim.
aivan naturalistisesti luonnollisten viettien ja
tarpeiden voimasta välttämättömästi kehittyväksi
ilmiöksi, johon ei inhimillinen harkitseva tahto
ollenkaan vaikuta korkeammillakaan
kehitysasteilla, tahi jonkun mystillisen
«yhteispersoo-nallisuuden" historialliseksi kehkeytymiseksi,
jossa yksilöt sulautuvat yleisiä tarkoitusperiä
itsetiedottomasti palveleviksi välikappaleiksi.
Tosin on huomattava, että yhteiskunnallinen
elämä on riippuvainen luonnollisista ja
historiallisesti kehittyvistä tekijöistä, mutta
yhteiskunnallisen kehityksen tekijöihin kuuluvat
myöskin ihmisolemuksen sisäiset toimintavoimat
Y:n korkeimmaksi ihanteeksi on katsottava
sellainen yleinen kulttuuriyhteys, joka on mitä
rik-kaimmin jäsennelty erikoiskeskuksiin ja
piireihin, mutta jossa nämä kaikki ovat elimellisessä
vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä
«ihmisyys-liitossa", joksi Chr. Krause on sitä nimittänyt
(Menschheitsbund), kansatkaan eivät menettäisi
ominaista olemustaan, vaan kukin kansa,
kansalaispiiri ja eri yksilökin tyydyttäisi ja kehittäisi
syvimmät ja ominaisimmat voimansa
sopusointuisen kokonaisuuden rikastuttamiseksi. Z. C.
Yhteiskuntahygienia. Yleisestä
hyvinvoinnista huolehtiminen ja taistelu tauteja vastaan
ei voi milloinkaan olla tarpeeksi vaikuttava jos
se on ainoastaan kunkin yksilön yksityisasia.
Löytyyhän kehittyneessä yhteiskunnassa suuri
joukko olosuhteita, jotka vaativat
yhteiskunnallista järjestelyä lääketieteenkin kannalta
katsottuna, ja taistelu tarttuvia tauteja vastaan voi
tulla menestykselliseksi vasta laajan
yhteiskunnallisen toiminnan kautta. Senvuoksi onkin kai
kissa sivistysmaissa kehittynyt erikoinen
yhteiskunnallinen terveyden- ja sairaanhoito,
yhteiskuntahygienia. Y:aan nojautuen järjestetään
lakiluontoisilla määräyksillä asunto-olot,
estämällä asuntoja rakennettaessa epäterveellisten
huoneistojen (kellariasuntojen, liian pimeäin tai
kosteiden suojien) synty, huolehditaan, ettei
kehity asunnoissa, työhuoneissa ja kouluissa
liika-asutusta sekä järjestetään asuntojen ja
niiden lähistöjen puhtaanapito. Suurissa
kaupunki-yhteiskunnissa etenkin on tällä y:n osalla erit
täin tärkeä tehtävänsä, ja laajat likaviemäri
verkot sekä erilaiset likavesien
puhdistuslaitokset todistavat, miten suuria vaatimuksia y. tässä
suhteessa taajaan asutuille yhdyskunnille aset-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
