Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yliopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1783
Yliopistolliset lomakurssit—Yliopiston sairaala
1784
rista ks. Tähtitorni. Muista y:n
kokoelmista tai laitoksista mainittakoon:
veistokuva-kokoelma, piirustussali, eläintieteellinen ja
kasvitieteellinen museo, kasvitieteellinen puutarha,
kemiallinen laboratori, mineraloginen laitos,
fysikaalinen laitos, farmaseuttinen laitos,
anatominen laitos, fysiologinen laitos, odontologinen
laitos, voimistelulaitos, maanviljelyskemiallinen
laitos, kotieläinopillinen laitos, metsätieteellinen
laitos, sekä lukuisat y:n opettajain johdon alaisina
olevat ja käytännöllisen opetuksen antamista
varten käytetyt Helsingin sairashuoneet.
Tieteellisiä opintoja varten tai apurahoina
y:ssa opiskeleville annetaan koko joukko, osaksi
valtion perustamia osaksi yksityisten henkilöiden
lahjoittamia matka- ja apurahoja.
Helsingin y:n tulo- ja menoarvio 1917
näyttää seuraavat summat:
Tuloja: Valtion määrärahoja . . .. 2,542,831:82
Korkorahoja................590,159:04
Lahjoituksia................17,000: —
Yuokratuloja................88,700: —
Maksuja............140,628:15
Leski- ja orpokassa..........205,308: 81
Erilaisia tuloja . . . .... 30,221:18
Yhteensä: 3,614,849: —
Menoja: Palkkoja....................2,091,453:66
Eläkkeitä y. m................115,293: —
Matkarahoja opettajille .... 4,300: —
Apurahoja ylioppilaille .... 81,805: —
Kirjasto ja laitokset..........400,391:64
Rakennuksia ja korjauksia 100,182:14
Puita, valoa y. m..............260,026:03
Painatusapua................16,041:40
Muita menoja . . .... 20,060:26
Yhteensä: 3,089,553:13
Yliopiston rahastojen säästö mainittuna vuonna
oli yhteensä 14,015,398:40, joista leski- ja
orpo-kassa 3,704,801: 44, stipendirahastot 4,130,084: 82
(niistä suurin Rosenbergin rahasto 1,113,045 : 92),
Pippingsköldin lahjoitusrahasto 321,067 : 92, muut
lahjoitusrahastot 480,649: 86.
Vakinaisia professorinvirkoja oli yliopistossa
1914 57, ja läsnä olevia ylioppilaita 2,923.
Viime aikaan asti on Helsingin y. ollut ainoana
laatuaan Suomessa, kunnes, kuten jo on mainittu,
1919 v:n alussa yksityinen ruotsinkielinen y. on
Turussa avattu (kaksi tiedekuntaa:
humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen). Myös
suomenkielistä Turun y :oa varten on
rahankeräykseen ryhdytty ja jo 1919 toukokuussa
saatu kokoon n. 10 milj. mk:n suuruinen
rahasto, joten senkin syntymisestä läheisessä
tulevaisuudessa on toivoa. Myös y:n
aikaansaamiseksi Jyväskylään, jota tarkoitusta varten
jo W. Schildt (Kilpinen) aikoinaan teki
lahjoituksen, on toimiin ryhdytty ja on sinne
ajateltu kasvatusopillisen tiedekunnan perustamista.
— Helsingin Teknillisestä
korkeakoulusta ks. t.
[Bulseus (du Boulay), ,,Historia universitatis
Parisiensis"; Denifle, „Die Universitäten des
Mittelalters"; Kaufmann, „Geschichte der
deut-sehen Universitäten"; Meyer, ,,Deutsche
Univer-sitäts-Entwickelung"; Rashdall, „The
universi-ties of Europe in the middle ages"; Denifle ja
Chatelain, ,,Chartularium Universitatis
Parisiensis"; Budinszky, ,,Die Universität Paris und die
Fremden an derselben im Mittelalter"; „Minerva.
Jahrbuch der Universitäten der Welt" (1891-
1918). — Suomalaisten
opinkäyn-n i s t ä ulkomaan yliopistoissa ks. Yrjö
Koskinen, ,.Olavi Maununpoika Pariisissa"; K.
Grotenfelt, „Suom. ylioppilaat ulkomaan yliopistoissa
ennen v. 1640"; Leinberg, „Finske studerande
vid utrikes universiteter före 1640". —
Suomen yliopistosta: Tengström, „Chronologiska
förteckningar och anteckningar ö. finska
uni-versitetets lärare"; Renvall, ,,Finlands
universi-tet 1828-90"; Renvall, „Förteckning ö.
filosofie-magistrar promoverade vid universitetet i Abo";
Lagus, „Album studiosorum Academioe Aboensis",
I, II ja lisävihko; „Consistorii Academici
Aboensis äldre protokoller" (v:ilta 1640-85), 5 osaa;
v. Bonsdorff, „Universitet.ets förflyttning tili
Helsingfors" (Hist. Arkisto XX); ,,Abo universitets
lärdomshistoria", 10 osaa; Hjelt, „Stadganden
gällande kejs. Alexanders-Universitetet";
,,För-fattningar och beslut rör. kejs.
Alexanders-Universitetet i Finland 1852-98, utg. af V.
Vase-nius", ynnä jatkoja.] K. G.
YliopistoHiset lomakurssit ks. L o m
a-kurssit.
Yliopistolähetys ks. Englannin kirkon
lähetysseurat.
Yliopiston hammasklinikka ks.
Odontologinen laitos.
Yliopiston kansleri (vrt. Kansleri) on
yliopiston ylintä hoitoa ja valvontaa varten
asetettu viranomainen. Hän ratkaisee itse useita
yliopiston asioita ja antaa viime kädessä
lausuntonsa niistä, jotka ovat korkeimman vallan
ratkaistavina. Kysymys y. k:n asettamistavasta
ynnä hänen virkavaltuuksistansa on muuten,
tapahtuneiden valtiollisten muutosten johdosta,
paraikaa (1919) käsittelyn alaisena. — Y. k. on
Ruotsin yliopistoissa (Upsalassa) asetettu v :sta
1622. Kun Turun akatemia perustettiin, tuli
siellä samalla lailla P. Brahe kansleriksi
(varsinainen nimitjrs tapahtui 1646). Virkaan
nimitettiin tavallisesti konsistorin vaalin mukaan
joku valtakunnan ylimmistä virkamiehistä,
säännöllisesti joku valtaneuvos. M. m. ovat
kanslereina olleet A. B. Horn (1723-35), K. G. Tessin
(1745-61), K. Ekeblad (1761-65, 1769-71), Ulrik
Scheffer (1772-83). Suomen jouduttua Venäjän
valtakunnan yhteyteen pyysi yliopiston
konsistori 1816 saada kanslerikseen silloisen
perintö-ruhtinaan Nikolai Pavlovitsin, johon keisari
Aleksanteri suostui, ja toimivat sen jälkeen
perintöruhtinaat Suomen yliopiston kanslereina
Nikolai II :n valtaistuimelle-nousuun saakka.
[W. Lagus, „Nägra blad ur Finska högskolans
kanslersbok". | K. G.
Yliopiston sairaala on yliopiston lääketieteet
lisen tiedekunnan valvonnan alla toimiva
sairashuone, jossa lääketiedettä opiskelevat
kandidaatit saavat käytännöllistä opetusta. Nykyiset
y. s :t meillä ovat samalla Uudenmaan läänin
lääninsairaalan eri osastoja, mutta paraillaan
suunnitellut ja jo osittain rakennuksen alaisina
olevat y. s:t tulevat olemaan yksinomaan y. s :oita.
Y. s:t, joiden yhteinen virallinen nimi meillä on
„Yleinen sairashuone Helsingissä", ovat erikoisen
sairashuonehallituksen alaisia. Sen jäseniä ovat
seuraavain eri osastojen esimiehet: lastentautien
osaston, kirurgisen osaston, korvatautiosaston,
sisätautiosaston, propedeuttisen osaston,
silmä-tautiosaston, patologis-anatomisen osaston, lap-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
