Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yskös ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1821
Yskös—Yucatan
1822
eleissä voi v. esiintyä sivuoireena myös
muutamissa muissa taudeissa, joissa jollain tavalla
ärtyvät ne hermot (n. vagus), jotka aiheuttavat
y.-heijastuksen (joissakuissa tapauksissa kivut
mahalaukussa, sydämessä tai hermostossa
yleensä). Ankara y:n-kohtaus voi synnyttää
verenvuotoja eri osiin ruumista, aiheuttaa
tyrämuodostuksia, tilapäistä tajuttomuutta ja
halvauksiakin (hinku-y.). Y. K.
Yskös (sputum), yskän mukana
hengityselimistä poistuva lima tai märkä, joskus myös
verenpitoinen neste. Y:n laadun mukaan
puhutaan limaisista, märkäisistä j. n. e. y:istä.
Y:iä, etenkin märkäisiä y:iä, nimitetään myös
usein rä’äksi. Puhtaasti limaiset y:t esiintyvät
usein alkavassa keuhkokatarrissa, myös alkavan
tuberkuloosin aikaansaamissa katarreissa; sen
lisäksi ovat kidasta ja nenäontelosta peräisin
olevat y:t usein liinaisia. — Märkäiset y :t
esiintyvät vahvasti märkäisissä katarreissa,
keuhko-mädässä ja märkivässä
keuhkopussintulehduk-sessa sekä keuhkoajoksessa silloin, kun nämä
puhkeavat johonkin ilmatiehyeen. Usein’y:t ovat
märän ja liman sekoitusta, etenkin
keuhkotuberkuloosissa. Toisinaan ovat y:t munanvalkuaista
muistuttavan juoksevan nesteen muodostamat,
tav. vähän punertavan väriset. Tällaisia y:iä
tavataan keuhkojen vesipöhössä. Veriset y:tovat
yleisiä keuhkotuberkuloosissa; harvemmin
esiintyy niitä muissa taudeissa kuten keuhkomädässä,
muutamissa vaikeissa sydänvioissa, jotka
synnyttävät voimakkaan veren tungoksen keuhkoihin
keuhko-infarktissa, aortan sairaalloisessa
laajentumisessa (aneurysmassa) ja harvoin ilmatorven
tai kurkunpään laskimoiden sairaalloisesti
laajetessa. Veri-y. on aina oire, joka todistaa, että
elimistössä (tav. hengityselimissä) on vakava
tauti. " Y. K.
Yssel [aisolj (Ijssel), useiden
hollantilaisten jokien nimi. 1. Uusi 1. Nieuwe Y. erkanee
Reinistä Arnheimin yläpuolella, yhtyy Doesburgin
luona YVestfalenista tulevaan vanhaan 1. Oude
Y:iin ja Y.-nimisenä yhtyneet joet laskevat
Zui-derzeen lahteen. Nieuwe Y:n uoma on roomal.
Drusuksen kaivattama kanava Fossa Drusiana.
— 2. Ala-Y. 1. Hollannin Y. erkanee Vianen
luona Lekistä luoteeseen päin ja yhtyy jälleen
Lekiin vähän Rotterdamin yläpuolella.
m. e. n.
Ystad fystud], kaupunki Ruotsissa, Sk&nen
etelärannalla, Malmöhusin läänissä, rautatien
varrella; 11,869 as. (1917). — Y., joka
mainitaan kaupunkina jo 1240, on vanhanaikainen,
epäsäännöllisesti rakennettu mutkittelevine
katuineen. Pyhän Marian kirkko 1100-luvulta ja
Pyhän Pietarin kirkko 1200-luvulta. Uudemmista
rakennuksista mainittakoon yleisen oppilaitoksen
talo ja teatteri. Teollisuuspaikkoja (1915) 39,
työläisten luku 882 ja teollisuuden tuotantoarvo
n. 28 milj. mk. Tärkein on sokeriteollisuus.
Satama on hyvä. Tulevien ja menevien laivojen
tonniluku on viime vuosina ollut n. 400,000.
Y:lla itsellään on 7 purje- ja 2 höyrylaivaa,
yht. 1,350 ton. — Y. valitsee yhden edustajan
toiseen kamariin. M. E. E.
Ystäväin seura ks. Kveekarit.
Ytimennävertäjät fBlastophagus 1.
Myelo-philus 1. Hylurgus), kaarnakuoriaisiin kuuluvia,
3,s-4,8 mm pitkiä kovakuoriaisia, jotka vahingoit-
tavat mäntyjä tunkeutumalla täysimuotoisina
hyönteisinä vuosikasvaimiin ja kaivamalla
näiden keskustaan lyhyen pituuskäytävän. Tästä on
seurauksena, että vuosikasvaimet helposti
taittuvat tuulessa; ja jos hyönteiset esiintyvät
runsaslukuisina, käyvät latvukset vähitellen vuosieu
kuluessa aivan muodottomiksi. Vihdoin voivat
puut kokonaan kuivuakkin. Y. sikiävät kaarnan
alla, tav. sairastelevissa puissa, tuoreissa hirsissä,
haloissa j. n. e. Suurimpia y:n aiheuttamia
tuhoalueita tavataan kulojen laiteilla tai
suurten halkovarastojen läheisyydessä,- missä on
runsaasti sikiämiseen sopivia puita, esim.
rautatieasemien ympäristössä tai muualla suurissa
liikennepaikoissa. — Sukuun kuuluu 2 lajia,
molemmat Suomessa yleisiä, nim.: B. piniperda, joka
sikiää paksun kaarnan alla, ja jonka kaivamissa
n. s. „syömäkuvioissa" on puun pituussuuntaan
kulkeva emokäytävä ja suuri joukko tästä
kummallekin puolelle lähteviä toukkakäytäviä, sekä
B. minor, joka sikiää ohuen kaarnan alla ja
jonka emokäytävä on 2-haarainen poikkikäytävä,
toukkakäytävät lyhyitä pitkittäiskäytäviä. —
Y:n joukkoesiintymistä ja vahingollisuutta
voidaan vähentää m. m. siten, että vältetään
säilyttämästä tuoreita männynhalkoja ja muita
kuo-rellisia mäntypuutavaroita mäntymetsän
välittömässä läheisyydessä sekä siten, että kuloaloilla
ajoissa kaadetaan ja poistetaan tulen vioittamat
puut tai kuoritaan niiden rungot ja poltetaan
latvukset jo näiden tuoreina ollessa, kesäkuun
aikana, jolloin hyönteiset enimmäkseen meillä
ovat toukka-asteellaan. Samalla tavoin
käsitellään tuulenkaatoja y. m. Keski-Euroopassa
kaadetaan monin paikoin tuhoalueilla erityisiä n. s.
pyyntipuita, joihin kerääntyy suuri joukko
hyönteisiä sikiämään, ja joista ne sittemmin
hävitetään yllämainituilla keinoilla. U. S-s.
Ytterbiumi, kem. alkuaine, harvinainen
maa-metalli. Kem. merkki Yb. At.-paino 172.
Luonnossa on sitä mineraaleissa, gadoliniitissa ja
eukseniitissa. vrt. M a a m e t a 1 1 i t. S. S.
Yttergrund, loistomajakka samannimisellä
saarella Siipyyn niemen edustalla
Porin-Kristiinankaupungin kulkuväylällä, näyttää
vailituma-tonta valkoista valoa; valaisumatka 18,8 engl.
peninkulmaa, valon korkeus vedenpinnasta 43,s m,
perustasta 41,2 m (Bengtskärin jälkeen korkein
Suomen majakoista), valovoima
(Ilefner-yksi-köissä) 20,600. Rak. 1892.
Yttriumi, kem. alkuaine, harvinainen
maa-metalli (ks. t.). Esiintyy muutamissa
harvinaisissa mineraaleissa, esim. gadoliniitissa ja
eukseniitissa. Kem. merkki Y. At.-p. 89.
Harmaata jauhoa, joka loistaen palaa y.-oksidiksi
Y203. Y:n nimi johtuu mineraalin, Ytter-maan,
löytöpaikasta, joka on Ytterby Ruotsissa.
Yttroceriitti, harvinainen kivennäinen, sisältää
kalsium-, yttrium- ja eeriumfluorideja. P. E.
Yucatan [jukalä’n]. 1. Niemi
Keski-Amerii-kassa, Campeche- ja Honduras-lahtien välissä.
Y. kuuluu suurimmaksi osaksi Meksikkoon
(Quin-tan Aroo-, Yucatan- ja Campeche-valtiot), mutta
käsittää myös Brittiläisen Honduraksen ja osan
Guatemalaa; n. 175,000 km2, n. 500,000 as. Y:n
rannikot ovat matalia yhtämittaisine
hiekkasärk-kineen, koralliriuttoineen ja laguuneineen.
Vuori-perusta on tertiääristä kalkkia, joka imee sateen
itseensä, niin että harvassa olevat järvet ja joet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
