Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zefyros ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1841
Zefyros—Zenger
1842
kierteispolariseerautuneita sillä tavoin, että
juova, joka on punasinervän valon puolella,
lähettää magneettinapojen ympäri kiertävien
sähkövirtojen suuntaisilla värähdyksillä edentyvää
valoa, sekä punaisen värin puoleinen juova valoa,
jonka värähdykset tapahtuvat päinvastaisessa
suunnassa. Triplefssä valo on suoraviivaisesti
polariseerautunutta. Edellyttämällä voimaviivoja
vaakasuoriksi, on keskimäisen juovan
värähdykset vaakasuorat, kahden reunimmaisen juovan
värähdykset pystysuorat. Magneettisessa
doub-let’ssa on juovakomposanttien poikkeaminen
verrannollinen kentän voimakkuuteen. Triplefssä
poikkeaminen on pienempi kuin doublefssa ja
sentähden vaikeampi havaita. — Z. i :tä selitetään
elektroniteorian avulla. Negatiivisten valoa
synnyttävien elektronien värähdykset muuntuvat
näet magneettisessa kentässä kuten
sähkövirratkin. — Z. i. on tärkeä keksintö etenkin siitä
syystä, että se antaa tukea elektroniteorialle ja
sähkömagneettiselle valoteorialle. [A. Cotton, ,,Le
phönomene de Zeeman" (1899).] U. S:n.
Zefyros ks. Z e p h y r o s.
Zeiss ftsciis], Karl (1816-88), saks.
mekaanikko, perusti Jenassa 1846 mikroskooppien
valmistusta varten tehtaan, joka hyvien
tuotteidensa tähden on saanut ansaittua huomiota
osakseen. Tehtaan maine kasvoi etenkin sen jälkeen,
kuin valo-opin tieteellinen tutkija Abbe liittyi
Z:n kanssa yhteistyöhön. Z:n kuoleman jälkeen
Abbe luovutti 1891 tehtaan hänen 1889
perustamallensa ,,Karl Z.-Stiftung" nimiselle sääteelle
(ks. lähemmin Abbe). V. 1890 ruvettiin
tehtaassa valmistamaan valokuvauskoneiden
objektiiveja ja valo-opillisia mittauskojeita, 1894
uus-mallisia kaukoputkia (ks. t.) ja 1897
tähtitieteellisiä koneita. Tehtaan vuotuisen tuotannon arvo
oli ennen suurvaltainsotaa lähes 4 1/2 milj. Smk.
Zeitblom Jtsiiit-], B a r t h o 1 o m e u s (n.
1450-1518), saks. taidemaalari, työskenteli Uimissa
vv. 1484-1518. Hänen monissa
alttarimaalauksis-saan, joista useita on Stuttgartin
muinaistieteel-lisessä museossa ja Stuttgartin, Augsburgin,
Nurnbergin, Berliinin ja Budapestin
taidekokoelmissa, huomaa pyrkimystä vapautua alankoni,
vaikutuksesta ja luoda omintakeinen,
kansallis-saks. tyyli. Hän tyytyy sommitteluissaan
jotenkin yksinkertaisiin muotoihin sekä tavoittelee
värien käytössä syviä, sopusointuisia sävyjä.
Siten hänen maalauksensa saavat usein tyynen
ylevän leiman; voimakas draamallisuus on niille
sitävastoin vierasta. F. L.
Zekiini (it. zeccliini), alkuansa venetsialainen
kultaraha (1280), saanut nimensä rahapajasta
(it. zecca) ; Itävallassa sitä lyötiin v:een 1822;
alkuansa = 8,32 Smk., myöhemmin 12,1 Smk.
Roomalainen ducato d’oro= n. 11 Smk.,
turkkilainen z. fondukli = 9,85 Smk., egyptiläinen z. =
n. 6 Smk.
Zelenski l-le’-], Ladislaus (s. 1837), puol.
säveltäjä, opiskeli Praagissa ja Pariisissa, toimi
teorianopettajana Varsovan musiikkiopistossa ja
siirtyi sitten Krakovaan. Säveltänyt 4
oopperaa. jousikvartetin ja -sekstetin, pianokonserton
sekä uvertyyrejä, messuja, kantaatteja, urku- ja
pianoteoksia. soolo- ja kuorolauluja. Julkaissut
puolankielisiä musiikinteorian oppikirjoja.
I. K.
Zell /tselj. 1. Kaupunki Länsi-Saksassa, Mose-
lin oikealla rannalla; 2,732 as. (1905). Lähellä
entisen nunnaluostarin Marienburgin rauniot.—
2. Kaupunki Etelä-Badenissa, Reinin lisäjoen
Wiesen ja rautatien varrella; 3,628 as. (1905).
— 3. Kaupunki Badenissa Offenburgin piirissä;
1,945 as. (1905). Posliini- ja kiviastiateollisuutta.
— 4. (Z. am S e e) Kauppala Itävallan
Salzburgissa Zeller-järven länsirannalla, rautatien
varrella; 1,561 as. (1900). Paljon käytetty
matkailu- ja kylpypaikka. Suuria hotelleja.
M. E. II.
Zeller [taelsr], Eduard (1814-1908), saks.
tiedemies, synt. Wiirttembergissä, harjoitti
opintoja Tiibingenissä ja Berliinissä, antautui ensiksi
jumaluusoppiin ja tuli 1840 Tiibingenissä
dosentiksi, kutsuttiin 1847 jumaluusopin professoriksi
Berniin ja 1849 Marburgiin. Hän edusti vapaita,
F. Ohr. Bauriin ja D. Fr. Straussiin liittyviä
teologisia mielipiteitä ja siirrettiin sentähden,
vanhoillismielisten vaatimusten johdosta,
yliopiston filosofiseen tiedekuntaan; tuli 1862 filosofian
professoriksi Heidelbergiin, 1872 Berliiniin. Eli
loppuikänsä v:sta 1895 Stuttgartissa. Z:n
pääteos on laaja ja perinpohjainen
muinaiskreikkalaisen filosofian historia „Philosophie der
Griechen" (3 os., 1844-52; uusin laitos, 5:s,
osittain 4:s ja 3:s pain., 6 os., 1879-1909). Julkaisi
sitäpaitsi m. m.: ,,Die Apostelgeschichte kritisch
untersuelit" (1854), ,,Vorträge und
Abhandlun-gen" (3 os., 1865-84), ,,Geschichte der deutschen
Philosophie seit Leibniz" (1873), „D. Fr. Strauss"
(1874), „Grundriss der Geschiehte der
griechi-schen Philosophie" (1883, 8:s pain. 1907),
..Friedrich der Grosse als Philosoph" (1886). Omilta
filosofisilta mielipiteiltään Z. kuului alkuansa
hegeliläisiin, mutta siirtyi sitten
kokemusperäi-semmälle kannalle. A. Gr.
Zelter [ts-J, Karl Friedrich (1758-1832),
saks. kuoronjohtaja ja säveltäjä, Goethen ystävä,
perusti 1807 orkesterikoulun ja 1809 ens. saks.
mieskuoroseuran (Berliner Liedertafel), jota
varten hän myös sävelsi lukuisia lauluja.
Nimitettiin professoriksi ja akatemian jäseneksi 1809.
Perusti kirkkomusiikkiopiston 1819 ja johti sitä
kuolemaansa asti. Z:n oopperat ja kirkolliset
kuorosävellykset jäivät syrjään. Mutta laajalle
levisivät hänen mieskuoronsa sekä soololaulunsa
(etenkin Goethen runoihin). Viimemainittuihin
itse runoilijakin oli erittäin mieltynyt (Goethen
ja Zelterin kirjeenvaihto, 1833-34, I-VI, uusi
painos Reclamin kirjasarjassa). I. K.
Zeltopusik ks. S e 1 t o p u s i k.
Zemun ks. S e m 1 i n.
Zend käytettiin aiemmin sen kielen nimenä,
jolla zoroasterilaisten pyhä kirja Avesta 1.
Zend-avesta oli kirjoitettu. Nykyään sen tavallisena
nimenä on avestan kieli. Joskus näkee myöskin
nimityksen muinaisbaktrian kieli, ks. I r a a n
i-laiset kansat ja kielet.
Zendavesta, zoroasterilaisten pyhä kir ja, sama
kuin Avesta (ks. t.). Nimen Z. toi käytäntöön
ransk. orientalisti Anquetil-Duperron (ks. t.). Se
ei ole kuitenkaan oikea, sillä Avesta 011 itse
tekstin nimi ja Zend (zand = selitys) vain sen
pehlevinkieliuen kommentaari.
Zend-uskonto ks. P a r s i 1 a i 11 e n
uskonto.
Zenger f ts-J, Max (s. 1837), saks. säveltäjä,
autodidakti, tuli 1860 kapellimestariksi Regens-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
