Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ånäs ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1885
Änäs—Äström
1886
tieteellisen observatorin että fysikaalisen
laitoksen liavaintokojeet olivat silloin vielä hyvin
alkeellista laatua. Tärkeimmät tuloksensa A. 011
saavuttanut lämpö- ja etenkin valo-opin alalla.
Teoksessaan ,,Optiska undersökningar" (1853) hän
esittää sähkökipinän spektrin tutkimuksista
johtuvat tärkeät saavutuksensa, jotka asettavat
hänet Kirclihoffin ja Bunsenin sittemmin
kehittämän uuden valo-opin haaran n. s.
spektraali-analyysin perustajien joukkoon. Laajakantoinen
011 hänen keksimänsä absorptsionilaki ollut. Se
kuuluu: „kaasu imee sen läpi kulkevista
valosäteistä senpituisia valoaaltoja, joita se itse
hehkuvana säteilee". Sitäpaitsi hän vertailee
sähkö-kipinän spektriä auringonspektriin tummine
juo-vineen ja huomauttaa, että jälkimäinen 011
edellisen käänteisspektri. Hän on siis todellakin
lausunut spektraalianalyysin syntymäsanat. A. on
myös yhdessä Thalönin kanssa piirustanut
täydellisen ja tarkan kuvan auringonvalon
liila-spektrin silmin havaittavasta osasta. Se
sisältää tuhat aallonpituuksiensa (A.-y k s i k k ö j e n)
mukaan määrättyä fraunhoferin juovaa.
Auringon-spektrin koko pituus on alkuperäisissä
taulukoissa yli 3 m. Tulokset mittauksistaan A.
julkaisi kuuluisimmassa teoksessaan „Recherches
sur la speetre solaire" (1868) ynnä siihen
liitetyssä kartastossa, joka sittemmin koko
maailmassa on pantu perustaksi myöhemmissä
aallonpituuksien laskelmissa. — Lämpöopin alalla A.
tutki maankuoren lämpöä eri syvyyksissä sekä
metallien absoluuttista lämmönjohtokykyä, jota
varten hän keksi sittemmin yleisesti käytetyn
uuden havaintokeinon. Teoksia: ,,M6moire sur la
polarisation rectiligne et la double röfraktion des
cristaux ä trois axes obliques" (1850) ; „M6moire
sur la tempörature de la terre ä differentes
pro-fondeurs Upsal" (1851) ; ,,Recherches sur la
conduetibilite des corps pour la ehaleur" (1861) ;
„Ny method att bestämma kroppars
ledningsför-m&ga för värme" (1861) ; ,,Om kopparns och
jernets ledningsförmäga för värme vid olika
temperatur" (1862). U. S:n.
Anäs [ö-ncs], maatila Tikkurilassa (Helsingin
pitäjää), jossa sijaitsee valtion
maanviljelystalou-dellinen koelaitos, ks.
Maanviljelyskoe-toiminta.
Are [öre], pitäjä Ruotsissa, Länsi-Jämtlandissa.
Areskutanin juurella, Are-järven rannalla, on
A:n rautatieasema, jonka lähistöllä on paljon
käytetty matkailu- ja terveydenhoitopaikka,
missä harjoitetaan etenkin mäenlaskua ja muuta
talviurheilua.
Areskutan [öresku-], Areskut-tunturin korkein
huippu Ruotsissa, Länsi-Jämtlandissa. A. kuuluu
Skandinaavian tunturiselänteeseen, mutta kohoaa
melkoisesti ympäristöään ylemmäksi; 1,419 m
yi. merenp. ja 1,046 m läheisen Kallsjön
pinnasta. A. ei kohoa lumirajan yläpuolelle, mutta
sen laen kuruissa säilyy kuitenkin ,,ikuinen
lumi". A:lle on verraten helppo nousta ja
tarjoutuu sen laelta suurenmoinen näköala Kölin
tuntureille, Ängermanlandin vuorille ja Storsjölle
saakka. — A:n pääosa on kiteisiä liuskeita, mutta
juurella on runsaasti fossiileja sisältäviä
siluu-risia kalkkikerroksia. m. e. 77.
Asat ks. Aasat.
Asgärd [ösgörd], aasain (ks. t.) koti (skand.
mytologiassa).
Aström [ös-], Emma Irene (s. 1847),
Suomen ensimäinen naismaisten; yliopp. 1873, f il.
kand. 1882; oli 1886-1912 ruotsin kielen ja
historian lehtorina Tammisaaren seminaarissa.
Aström [ös-]. l.Karl Robert A. (1839-97),
tehtailija, kunnallisneuvos, perusti 1863 Ouluun
nahkatehtaan, joka kehittyi aikaa myöten
Pohjoismaiden alallaan suurimmaksi; oli
porvaris-säädyn jäsenenä v:n 1885 valtiopäivillä; lahjoitti
yhdessä veljensä Hemmingin kanssa Oulun
vastaista vesi- ja likaviemärijohtoa varten 75,000 mk.
— 2. H e 111 m i n g A. (1844-95), tehtailija,
kauppaneuvos, edellisen veli, rupesi 1868 osakkaaksi
veljensä liikkeeseen, jota jatkettiin toiminimellä
„Veljekset Aström". A. harrasti niinkuin
veljen-säkin innokkaasti yleisiä asioita ja varsinkin
Pohjois-Pohjanmaan taloudellista edistystä
toimien m. m. menestyksellä Oulun läänin
tervan-polttoteollisuuden kehittämiseksi järkiperäiselle
kannalle; oli porvarissäädyn jäsenenä valtiopäi
villa 1891.
Aström. 1. Veljekset Aström o.-y..
Oulu, osakepääoma 4 milj. mk.; omistaa
pohjoismaiden suurimman nahkatehtaan Oulussa,
käsittäen nahkatehtaan pohja- ja
päällysnahka-osastoineen ynnä karvahuovanvalmistusosaston.
päällysnahkatehtaan, hihnatehtaan
satulasepän-työpajoiueen, salkkutehtaan, konehihnatehtaan,
liimakeittiön, sahan (2-raaminen),
puusepäntehtaan, konepajan ja metallivalimon. V. A. o.-y:n
tehtaat valmistavat nahkaa ja nahkatavaraa
etupäässä kotimaisista raaka-aineista, mutta
tuotetaan niitä lisäksi ulkoa, Kiinasta,
Etelä-Amerii-kasta, Intiasta y. m.; tammenparkki saadaan
Ruotsista ja Unkarista, muut tarveaineet
Argentiinasta, Brasiliasta, Vähästä-Aasiasta ja Nata
lista. Työväkeä on n. 800 henkeä.
Valmistusarvo 11,078,600 mk. (1910). —• V. A. o.-y:n
tehtaat ovat saaneet alkunsa K. 11. Aströmin
1863 Oulun lähelle Merikosken rannalle
perustamasta nahkurinliikkeestä, joka jo 1866 kehitti
57,700 ralc:n tuotannon, työmiesten lukumäärän
ollessa 10. V. 1868 yhtyi liikkeeseen perustajan
veli Hemming Äström ja liikettä harjoitettiin
siitä lähtien toiminimellä „Veljekset Aström".
V. 1873 sattuneen tulipalon jälkeen uusittiin
tehdas, laajennettiin huomattavasti, ja 011 se nyt
vuosi vuodelta yhä laajentuen kehittynyt
alallaan kaikkein suurimmaksi Suomessa ja Skandi
naaviassa. Jo 1891 teki tuotanto 3,429,300 mk.,
työmiesten lukumäärän ollessa 488. Yhtiön
nykyinen toimitusjohtaja (vuodesta 1912 alkaen)
on Hemming Em. Aström, tehtaan perustajan
poika.
2. Hugo & Hjalmar Aström o.-y.,
Oulussa, osakepääoma 900,000 mk.; omistaa
suuren kenkätehtaan lähellä Oulua Toppilan
tilalla, 2 km kaupungista. Valmistus käsittää
kaikenlaatuisia jalkineita, kuten reunasta
neulottuja (Goodyear-Welt), läpineulottuja (Mc Kay)
kenkiä, käännettyjä 1. Wiener-kenkiä
(tanssikenkiä, kevyitä kävelykenkiä) y. m. Tehtaan
nykyisen johdon muodostavat Hjalmar I. Aström,
Edvin Franck ja Carl Duns. — H. & Hj. A. o.-y :n
teollisuuslaitokset ovat saaneet alkunsa Isak H.
Aströmin 1880-luvun alussa perustamasta
kenkätehtaasta, jonka toimintaa jatkaen ja laajenta.en
hänen poikansa Hugo W. Aström ja Hjalmar I.
Aström 1905 panivat alun nykyisille tehtaille,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
