Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äänteensiirros ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1951
Äänteensiirto
1952
eri tapauksissa y (josta määrätapauksissa g)
tai tv; esim. muin.-int. ärblias ’pieni’: isl. arfi
(isl. f =/}) ’perillinen’, ruots. arvingc; muin.-int.
rudhirdn ’punainen’: isl. raupr (p tässä = <5),
ruots. röd; muin.-int. vähati ’vie’ {li <
prepala-taal. gh) : isl. vega (g-y) ’kantaa’, ruots. väga;
muin.-int. bhärati ’kantaa’: goot. bairan, isl. hera,
ruots. biira; muin.-int. dvä’ras (< *dhvu’ras)
’ovi’: goot. daur, isl. dgrr, ruots. dörr; lat. liostis
(h < gh) ’vihollinen’: goot. gasts ’vieras’, isl.
geslr, ruots. gtist; — indoeur. *sneigliw- ’sataa
lunta’, lat. nix (*snighs) ’lumi’: goot. snaiirs
(tv < ytv). II) „Tenues" p, t, k, qw ovat
muuttuneet (ensinnä „aspiraatoiksi" ph, th, kh, qliw
ja tämän jälkeen mahdollisesti ,,affrikaatoiksi"
pf, tft, k’/., qXw ja vihdoin) puheäänettömiksi
spiranteiksi f, 7. Oh), X/i; O hiv); esim. lat.
pccu: ’karja’: goot. faihu ’omaisuus, raha’,
muin.-ylisaks. f Utu ’karja’; muin.-int. träjas ’kolme’:
goot. prcis; lat cornu ’sarvi’: goot. haurn, saks.,
isl., ruots. horn; lat. quid ’mikä’: goot. hivi-leilcs,
isl. hvi-likr; lat. aqna ’vesi’: goot. alura.
Puhe-äänettömän hankausäänteen sijasta esiintyy
kuitenkin puheäänellinen /J, <5, y (samoin myös s:n
sijasta z, josta myöhemmin enimmiten r), jos
edellinen tavu ei ole ollut
painollinen (tämä on n. s. „V ernerin lak i’’), esim.
muin.-int. pildr- ’isä’: kaiitagerm. *faber-, goot.
fudar (sitä vastoin muin.-int. bhrtVlur-: goot.
bröpar) ; muin.-int. upari ’yli’: isl. yfar (f — ft),
ruots. övcr; kreik. fttxa’- ’kymmenikkö’: goot.
digus (g = y) (esim. «:n käsittelystä: ind. snusiY
’miniä’ < *stitis<i: anglos. snoru,
muinaisylä-saks. suur, saks. nchnur, sitä vastoin muin.-int.
nä’su ’nenä’: saks. nasc); alkuperäisestä
painosuhteiden eroavaisuudesta johtuu sellainen
eroavaisuus kuin on muin.-yläsaks. paradigmassa:
riohan ’vetää’: zöh: ziigum, nykyissaks. ziihen:
zog: zogrn (yksikössä g monikon mukaan): g
(=y) on kuulunut niihin muotoihin, joissa paino
on ollut lopputavulla, h < k niihin, joissa paino
on käynyt edellä (painosuhde sama kuin
muin.-int. paradigmassa bö’dliati ’on hereillä’ /ö<r»/:
perf. hudC/dha /ö <i on) : mon. bubudhimu). III)
,,Tenues aspirata*" ph, lii, kh, qhtc ovat
käsitellyt aivan samoin kuin „tenues" (syystä että
,.tenues", niinkuin äsken mainittiin, lähinnä
muuttuivat aspiraatoiksi ja sitten olivat samojen
kohtalojen alaisina kuin „tenues aspirata;"); esim.
muin.-int. ph tila m ’kvpsi’ (’putoava’) : isl. fnlla
’pudota’, ruots. fallu; indoeur. *threkli-,
*thregh-’juosta’, kreik. rp<’/■», fut Uo^o^ai: goot.
prag-jan. IV) „Media>" b, d, g, g iv ovat muuttuneet
tenuiksi: />, t, k, kir; esim. liett. dtibus ’syvä,
ontelo’: goot. dinps (edellyttää indoeur. *dheub-).
ruots. djup-, muin.-int. dainits ’kesyttävä’: isl.
tarnr, ruots. lain ’kesy’; muin.-int. g’u’nu ’polvi’,
lat. genu: goot. kitin, isl. kne, ruots. knä;
muin.-int jugäm ’ies’, lat. jugum: goot. jnk. isl. ruots
ok (kantagerm. *jnko, josta suom. jnkko) ;
muin.-int. gnä’ ’jumalvaimo’ (indoeur. *gwenu, *girnä) :
goot. qinö (lue: kuinö), isl. (gen. plur.) kuenna,
ruots. kvinna.
Aika, jolloin ä. on suoritettu, on ollut
kiistanalainen; toiset ovat tahtoneet asettaa sen 3:nteen
tai 4 niteen vuosisataan e. Kr., toiset toiselle
vuosituhannelle e. Kr., jotkut vieläkin
kauein-n a’<si taaksepäin. Varmaa on, että ä. on
kanta-germaanilaisena aikana suoritettu (asteisiin
bh, dh, gh> /), <5, y; p, t, k > f, ■&, X ja
painottoman tavun jäljessä /?, 6, y, sekä b, d, g >
p, t, k asti), mutta siltä ei ole sanottu, että liike
on koko germaanilaisalueella — jos alue jo silloin
oli laaja — suoritettu samaan aikaan taikka että
liikkeen eri osat ovat olleet jyrkässä
riippuvaisuudessa toisistaan; päinvastoin pidetään
nykyaikana oletettavana, että liike on tapahtunut eri
»näytöksissä" eri ajanjaksoina, johonkin määrin
siinä järjestyksessä, missä ne yllä ovat esitetyt.
On kuitenkin huomattava, että tämä liike aivan
yhdenmukaisesti käsittää kaikki gerni. kielet; on
siis selvä, että sen alkujuuret ovat yhtefiäiset,
s. o. että liike jo alusta aikain on ollut
suunnattuna koko esigertn. klusiili järjestelmää kohti
ja että liike on ylitä vanha kuin gerin.
kielimuotokin. Ä. se varsinaisesti on tehnyt
indo-eurooppalaiskantakielisestä kielimuodosta
kanta-germaanilaisen; se kielimuoto, joka ou tämän
liikkeen takana, ei ole katsottava
germaanilaiseksi, vaan indoeurooppalaiseksi. —
Kantasuomeen otetut germaanilaiset lainat, jotka osittain
ovat saadut kantagermaanilaisesta kieliimio ’osta,
ovat varmaankin peräisin ä:oa myöhemmistä
muodoista; eräät tutkijat ovat tosin koettaneet
todistaa näissä lainoissa tavattavan gerni. ii-.oa
vanhempiakin, mutta esitetyt todisteet o\at
katsottavat epävarmoiksi.
Niistä syistä, jotka ovat ä:n aiheuttaneet, on
lausuttu monenlaisia arveluja; eriiät niistä, esim.
että ä. on johtunut voimakkaan
henkäystoimin-nan (II. Meyer) tai voimakkaan painon
muo’os-tumisesta germaanil. kantakieleen (II. Ilirt,
P. C. Boer), tai että se on aiheutunut puhetenipon
nopeutumisesta (W. \Vundt), ovat sangen
epä-to lennäköisiä, toiset taas, niinkuin että ä. on
johtunut siitä, että esigermaanil. kieli on
siirtynyt vierasheimoiselle kansalle (S. Feist), ovat
vaikeat todistaa.
On tapana puhua myös toisesta eli (ylä-’
saksalaisesta ään tee n siirrosta
(vastakohtana ylempänä esitetylle, jota syioiu
nimitetään e n s i m ii i s e k s i eli g e r iii a a n
i-1 ai seksi). Tällä tarkoitetaan sitä
muinaisylä-saksassa tapahtunutta ä:oa, jossa ovat olleet
mukana kantagermaanilaiset (l:»en ä:n kautta
syntyneet) umpi- ja hankausäänteet (klusiilit ja
f rikat i i vi t) ja joka on ylilsaksan tärkeimpänä
tunnusmerkkinä. Tiimiinkin ii: n säännöt on
pääasiallisesti selvittänyt J. Grimm. — Ylfisaks. ä.
on ollut eri osissa yliisaks. kielialuetta (johon
kuuluu Keski- ia Etelä-Saksa sekä Sveitsi)
erilaajuinen: etelämpänä ovat useammat äänteet
olleet siinä mukana kuin pohjoisempana. Niissä
(Keski Saksan) murteissa, joihin saksan
nykyinen yleiskieli perustuu, ovat ii :>~a olleet mukana
seuraavat kantagermaanilaiset äänteet : ..tenues"
/), I, k, „media" d (etelämnrt. nyös b. g),
hankausäänteet p. 6 ja i). Omituista on. että
liikkeen suunta tässä vuosisato a myöhemmin
tapahtuneessa ;i:ssa on samanlainen kuin 1:»sä:
„te-nues" (p, t, k) ovat muuttuneet ..affrikiiatoiksi"
Ipf, ts, kT.) ja sitten hatikan*ääntcMksi if, s, 7.),
„media!" (b, d, g) muuttuneet tenuiksi ( p, I, k),
puheäänelliset hankausäänteet ifi, <V meioiksi
(6:ksi, d:ksi, josta sitten I), puheäänetön
han-kausäänne & puheiiänelliseksi (»S :ki. josta
sittemmin d). Esim. saks. ;>>;</’, f, ff: pflrgni ’olla
tapana’: ruots. yliiga; knopf ’nappi’: engl.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
