Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - A ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
A
Täydennysartikkelit ovat varustetut tähdellä (*), muut ovat uusia.
*A, kern. — argon (ks. t. I Os.).
*Aa. Kuurinmaan Aajoen varrella oli
suurvaltain sodassa tammikuussa 1917 ankaria
taisteluita, joihin suom. jääkäripataljoonakin otti
osaa. M. E. H.
* Aachen. 156,143 as. (1910), joista 9/io
room.-katolilaisia. — Tuomiokirkon ohella on
Huomattavin rakennus goottilainen raatihuone 14:nneltä
vuosis. — Harjoittaa, paitsi suurenmoista
kutoma-teollisuutta, myös silmäneula- ja koneteollisuutta.
M. E. H.
♦Aalberg, Ida Emilia. Vv. 1909-11 A.
näyttelijänä ja itsenäisen ohjaajan asemassa toimi
Kansallisteatterissa (m. m. esiintyen Luciferina
Linnankosken ,, Ikuisessa taistelussa"), jonka
jälkeen hän seuraaviksi vuosiksi vetäytyi
näyttämöltä syrjään. Tammik. 11 p. 1914 hän vieraili
Kansallisteatterissa Magdana viettäen 40-vtiotisen
taiteilijauransa riemujuhlaa koko maan huomion
esineenä. Syttyneen maailmansodan tehtyä
tyhjäksi ulkomaiset suunnitelmat A. esiintyi
viimeisen kerran näyttämöllä syksyllä 1914 oman
seurueen kera. Kuoli lyhyen sairauden jälkeen
tammik. 17 p. 1915. ks. myös Ida
Aalberg-teatteri, Täyd. T. L.
* Aalborg’. 1. Kaupungin asukasluku 38,102
(1916).— 2. Amti, 2,932 km2, 158,336 as. (1916),
51 km2:llä.
Aall [öl], A n a t h o n August Fredrik
(s 1867), norj. filosofi, tuli 1892 jumaluusopin
kandidaatiksi, 1896 fil. tohtoriksi julkaistuaan
tutkimuksen ,,logos"-aatteen kehityksestä kreik.
filosofiassa. Kilpaili 1898 kirkkohistorian
professorinvirasta Kristiaaniassa, mutta hänen
kantansa arvosteltiin olevan jyrkässä ristiriidassa ,,ei
ainoastaan luterilaisen uskontunnustuksen, vaan
koko kristinuskonkin kanssa". Tuli 1903
dosentiksi Halleen julkaistuaan väitöskirjan „Zur Frage
der Hemmung bei der Auffassung gleicher Reize".
Siirtyi 1908 professoriksi Kristiaaniaan, missä
kokeellinen sielutiede ja filosofian propedeutiikka
ovat olleet hänen erikoisena opetusalanaan.
Julkaissut jatkoa tutkimukseensa logos-aatteesta,
,,Die Geschichte der Logos-idee in der christlichen
Litteratur" (1899), sekä ,,Vort sjælelige og vort
ethiske liv" (1900), „Macht und Pflicht" (1902),
„Filosofiens historie i Norge" (1911, Kristiaanian
yliopiston juhlajulkaisussa), ,,Filosofien i
Norden" (1919, sisältää silmäyksen myöskin
filosofisiin pyrkimyksiin Suomessa). A. Gr.
"Aaltoliike. Isotrooppisessa (ks. t. III Os.)
aineessa pisteestä alkunsa saanut a. leviää yhtä
nopeasti joka suuntaan. A. on siis tietyssä
hetkessä ennättänyt molekyleihin, jotka kaikki
sijaitsevat samalla pallonpinnalla, n. s.
aalto-pinnalla. Tämän keskipiste on a:n alkupiste
Täyd. i. Painettu 18/n 20.
ja säde a:n kulkema matka. Aaltopinnaksi
sanotaan yleensä pintaa, jonka kaikki pisteet ovat
samassa värähdystilassa. Koska jokainen
mole-kyli a:ssä tekee aivan samanlaisen liikkeen kuin
ensimäinenkin, niin muodostuu kunkin molekylin
ympäri samankeskisille aaltopintoineen edentyvä
uusi sarja osittaisaaltoja
(Elementarwellen). Alkupisteestä edentyvä a. on näiden
lukemattomien osittaisaaltojen yhtymä.
Osittais-aaltojen aaltopinnat sivuavat joka hetkessä
alkuperäisen a:n aaltopintaa. Tätä käsitystä
pallonmuotoisten aaltojen edentymisestä sanotaan
H u y g e n s i ti periaatteeksi
(prinsii-p i k s i). Viivaa, jota myöten a. leviää, sanotaan
aaltosäteeksi. Pallonmuotoisessa aallossa
ovat pallon säteet aaltosäteitä; jälkimäiset ovat
siis kohtisuorassa aaltopintaa vastaan. Hyvin
kaukana alkupisteestä aaltosäteet ovat miltei
yhdensuuntaiset, ja pienehköä osaa aaltopinnasta
voidaan pitää taso-osana. U. S:n.
Aaltonen, Emil (s. 1869), tehtailija,
lahjoittaja; aloitti uransa kyläsuutarina; perusti
Hattulaan Suomen ensimäisen koneellisen
kenkätehtaan, joka sittemmin siirrettiin Tampereelle. A.
on tehnyt useita lahjoituksia, joista
huomattavin on 1919 tehty miljoonalahjoitus kirjastotalon
perustamiseksi Tampereelle.
Aaltonen, Väinö Valdemar (s. 1894),
suom. kuvanveistäjä, kävi 1910-15 Turun
taide-yhdrn piirustuskoulua, herättänyt huomiota ja
suuria toiveita teoksissaan ilmenevän
omintakeisen lahjakkuuden ja varman tekotavan vuoksi.
Kööpenhaminan suom. taidenäyttelyssä syksyllä
1919 A. sai niinikään paljon tunnustusta
arvostelijoilta. A., joka nykyisin työskentelee
pääkaupungissa, on valmistanut jo sangen monta teosta;
niistä ovat mainittavimpia muutamat
ilmehik-käät muotokuvat — presidentti Ståhlbergin,
taiteilija A. Hartmanin, kirjailija Joel Lehtosen—,
pari suurisuuntaista vapaussodan muistopatsasta
sekä joukko vapaita sommitelmia, kuten
„Juoksija", ,,Kivipoika", ,,Tytön pää" y. m. Kaikissa
niissä tulee näkyviin A:n varma ja hieno aisti
sekä aiheen että myöskin erilaisten
veistoksellisten aineitten — pronssin, marmorin, graniitin —
käsittelyssä. F. L.
Aara ks. A r a, I Os.
* Aargau. 243,921 as. (1918). — Perustuslaki
tarkastettiin 1903. Hallitusneuvostoon valitsee
nyttemmin kansa välittömästi 5 jäsentä.
M. E. H.
* Aarhus. 1. A:n amtin asukasluku 219,972
(1916). — 2. A:n kaupungin asukasluku 65,858
(1916). M. E. H.
Aarne, Antti Amatus (s. 1867),
kansanrunouden tutkija, yliopp. 1889, fil. kand. 1893,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
