Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agadir ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
Ahlqvist—Ahvenanmaan kysymys
20
tiiaan synnyinmaassaan Ruotsissa
rautatieraken-nusalalla A. 1859 muutti Suomeen, missä tie- ja
vesirakennusten insinöörikunnan insinöörinä otti
osaa 1860-luvtilla alkaneeseen rautateiden
rakentamiseen johtaen
Turun-Tampereen-Hämeenlin-nan ja Vaasan radan rakennustöitä. A. toimi
menestyksellä huokean
rautatierakennusjärjestel-män aikaansaamiseksi.
*Alil<ivist, August E n g e I b r e k t.
„Säkeniä. Viides enännetty painos" ilmestyi 1898
(johdantona E. N. Setälän kirjoittama A:n
elämäkerta). [Aukusti Simelius, ,,A. A. runoilijana,
arvostelijana ja tyyliniekkana. 1. Runoilijana"
(1914).]
* Ahlström. A. Ahlström osakeyhtiö,
toiminimi, maamme suurimpia, omistaa m. m.
Varkauden, Noormarkun, Kauttuan,
Fredriks-forsin (Leineperin) tehtaat, Pihlavan (Pori),
Kaunissaaren (Eurajoki), Haminaholman (Merikarvia),
Suursaaren (Muola), Pekonlahden (Hiitola) sahat,
on pääosakas Karhula osakeyhtiössä, O.-y.
Strömfors a.-b:ssa, Iittalan lasitehdas o.-y:ssä.
Osakepääoma 21 milj. mk., vararahasto 16,.-> milj. mk.,
liikkeen työväestön lukumäärä 1914:
15,000-20,000, pääjohtaja (1919) Walter Ahlström.
Liikkeen perusti 1851 kauppaneuvos Antti Ahlström
(ks. t. 1 Os.), muutettiin osakeyhtiöksi 1918.
*Ahmedabad (A h m a d a b a d), kaupunki
samannimisessä piirikunnassa (9,900 km2, 796,000
as.) läntisessä Etu-Intiassa, Sabermati-joen ja
rautatien varrella; 215,835 as. (1911), joista
suurin osa hinduja. A:ssa harjoitetaan silkki- ja
puuvillateollisuutta sekä kultasepäntyötä.
Kauniita moskeioita. — A. perustettiin 15:nnellä
vuosis. M. E. H.
^Ahnfelt, Otto Nathanael
Theophi-1 u s, kuoli 1910.
*Alio, Juhani. Uudempia julkaisuja: ,,Juha"
(1911, romaani), „Sanomalehtimiesajoiltani" (1911,
muistelmia), „Muistelmia ja matkakuvia" (1912),
„Tyven meri" (1912, lastuja VI), „Suomi
kauno-kirjailijainsa kuvaamana" (1913-14), „Omatunto"
(1914), „Rauhan erakko" (1916), „Lastuja" VII
(1917), „Hajamietteitä kapinaviikoilta" I-II (1919),
„Muistatko — ?" (1920). A:n romaanit „Juha" ja
„Omatunto" muodostavat käänteen hänen lähinnä
edellisestä tuotannostaan; tyylillisesti on
kummassakin huomattava aivan uusi tiiviys,
draamalli-suus; aiheellisesti „Julia" liittyy A:n
pariakymmentä vuotta- aikaisempaan, yksilöllistä
tunne-elämää kuvaavaan tuotantoon, kun taas
„Omatunto" (via: „Tyven meri") on retkeily
kokonaan uudelle aihealalle; se on satiirinen
saaristolaiskertomus. „Lastujen" VI ja VII sarjassa
huomattava on ennen kaikkea entistä lähempi
perspektiivi A:n runoilijaluonteen pohjimmaiseen
harmoniaan, „suureen hiljaisuuteen"; samaisesta
mielialasta ilmaus on myöskin „Rauhan erakko",
A:n vastalause maailmansodan johdosta. — A:n
kootut teokset alkoivat ilmestyä 1918.
[„Valvojan" Aho-numero v. 1911; Helmi Setälä, „Kuti
suuret olivat pieniä" (1911).] T. L.
Aholahti, pysäkki Savonlinnan radalla 7 km
Savonlinnasta länteen.
Ahonen, Anders (s. 1865), suom. insinööri,
oli tie- ja vesirakennusylihallituksen
palveluksessa 1891-98, ratainsinöörinä ja piiripäällikkönä
Pietarissa v:een 1908, jolloin tuli
rautatiehallituksen päätirehtööriksi; erosi tästä virasta 1917.
Toimi taitavasti vaikeana aikana
rautatielaitok-sen johdossa noudattaen suurta säästäväisyyttä.
Ollut Suomen edustajana useissa kansainvälisissä
ja suom.-ven. komiteoissa ja kongresseissa, jotka
ovat käsitelleet rautatieliikenteen järjestämistä.
V:sta 1917 kulkulaitoskomitean jäsen ja v:sta
1918 sen puheenjohtaja, posti- ja
lennätinkomi-tean ja sotasaaliskomitean puheenjohtaja;
asiantuntijana suom.-ven. rauhanneuvotteluissa
Tartossa 1920.
*Ahrenberg, Johan Jakob (Jae). A:n
muistelmateos „Människor som jag känt" jatkui
v:een 1914 (6 osaa). A. kuoli 1914.
A h >vas [akhvä’z]} kaupunki Persian
Khusista-nissa, sijaitsee Karun- (muin. Pasitigris-)joen
varrella, joka sinne saakka on höyryaluksin
kuljettava. A:n kohdalle rakennutti Aleksanteri
Suuri sillan Karunin yli ja myöhemmin
rakennettiin siihen suuri Bend-i-Kir niminen pato. A:n
loistoaika sattui siinä asuvan parthilaisen
kuninkaan Artabanos IV:n aikaan (v:een 226 e. Kr.).
Abbasidien aikakaudella A. oli suurimpia
kaupunkeja, kuuluisa sokeritehtaistaan ja
loistoraken-nuksistaan, joista vielä on paljon raunioita
nähtävänä. A:n nykyinen merkitys perustuu
ympäristön petrolilähteisiin, joita viime aikoina on
ruvettu järjestelmällisesti käyttämään.
Rautatien rakentamiseen Muhammarasta A:n kautta
Disfuliin ja Öusteriin ryhdyttiin 1914. K.T-t.
Ahvenanmaan kysymys. Helposti rajoiltaan
määrättävänä ja Itämeren merenkululle tärkeän
asemansa vuoksi on Ahvenanmaa jo vanhastaan
saanut jonkunmoisen erikoisaseman ja
valtiollisessakin suhteessa vetänyt huomiota puoleensa.
Maantieteellisessä suhteessa se lähinnä liittyy
Lounais-Suomen saaristoon, johon lukemattomien
luotojen ja salojen silta sen yhdistää, ja Suomeen
on se myös, niin kauas kuin historialliset tiedot
ulottuvat, maalliseen ja kirkolliseen hallintoon
nähden kuulunut. Merenkulkunsa ja liikenteensä
kautta se kuitenkin on pysynyt läheisessä
yhteydessä Ruotsinkin kanssa, ja siihen myös sen
ruotsinkielinen väestö sitä lähentää. Haminan
rauhanneuvotteluissa 1809 näemme Ruotsin
rauhan-sovittajain yrittävän pelastaa Ahvenanmaata
Ruotsille, mutta yritys raukesi venäläisten
jyrkkään huomautukseen, että maakunta kuului
Suomeen ja oli välttämätön Suomen puolustukselle.
Krimin sodan jälkeen, jolloin länsivaltain
laivastot olivat valloittaneet ja räjäyttäneet
venäläisten Ahvenanmaalle rakentaman Bomarsundin
linnoituksen, täytyi Venäjän 1856 Pariisin rauhassa
suostua määräykseen, n. s. „servituuttiin", jossa
se lupasi olla linnoituksia Ahvenanmaalle
rakentamatta. Näin oli Ahvenanmaa siis saanut
erikoisaseman myös kansainvälisessä sopimuksessa.
Varsinaisesti esiintyy n. s. A. k. kuitenkin
vasta suurvaltain sodan aikana 1914-19. Tämän
sodan aikana Venäjä näet alkoi, huolimatta
Pariisin rauhan sopimuksista, lujasti linnoittaa
eri kohtia Ahvenanmaan rannikolla, ja
länsivallat, sen entiset viholliset, nyt liittolaiset, eivät
sitä siinä millään lailla häirinneet. Ruotsin
puolelta, jonka turvallisuutta linnoitustyöt pahasti
uhkasivat, tehtiin asiasta heikko huomautus,
jonka kuitenkin Venäjä jätti kokonaan
huomioonottamatta. Linnoitustöiden takia saarelle tuotu
työväki ja sitten sotaväki tuotti käytöksellään
väestölle monella lailla rasituksia ja herätti siten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
