- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
43-44

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alkupetoeläimet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ainiini—Aluininoterwia 44

43

Säveltänyt jousikvartetteja, sinfonian, lauluja
y. m. /. K.

Aloiini, C18H1807, eräs Aloe-lajien mehussa
esiintyvä, voimakkaan ulostavasti vaikuttava
karvas-aine.

Alokas on nimenä asevelvollisella hänen
ensi-mäisenä harjoitusaikanaan, vrt. Rekryytti,
VII Os.

Alt, Rudolf von (1812-1905), Wienin
taideakatemiassa sekä isänsä, etevän
akvarellimaalaa-jan ja litografin Jacob Altin (1789-1872)
johdolla ja monilla opintomatkoilla kehittynyt
taiteilija, „wieniläinen Canaletto", joka ihan
uskomattomalla sekä teknillisellä että työkyvyllä on
sadoittain maalaillut erinomaisia maisema- ja
arkkitehtuurikuvia, esim. sarjan Wienin
rakennuksia (1874), muotokuvia y. m. Vesiväri on
A:n pääala, mutta hän on myöskin käyttänyt
öljyväriä ja oli samalla etevä piirtäjä ja
litografi. Itävallan taide-elämässä A., ikänsä viime
päiviin saakka säilyneellä henkisellä
joustavuudellaan, taiteellisella monipuolisuudellaan ja
maneerista vapaalla, etevällä kyvyllään saavutti
saman aseman kuin Saksassa Menzel. U-o N.

Altailaiset kielet muodostavat erikoisen
kielikunnan, jonka useat tutkijat ovat arvelleet
olevan alkusukua uralilaisten kielten kanssa. Siitä
on johtunut paljon käytetty ja yleisesti tunnettu
nimitys urali-a!tailaiset kielet, jota nimitystä
viime aikoina yhä harvemmin on käytetty, koska
mainittu alkusukulaisuus ei ole todistettu ja kun
se muutenkin on epävarma (vrt. U r a 1 i-a 1 t a
i-laiset kielet ja kansat, X Os. p. 244).
A. k. jaetaan seuraaviin ryhmiin: 1)
Tunguusin k f e I i, joka jakautuu moneen (hyvin
vaillinaisesti tutkittuun) murteeseen. Siihen kuuluu
myös manegrien, birarien, goldien, orotsien sekä
solonien ja miltei mongolilaistuneiden dahurien
puhuma kieli. Samoin mantsun kirjakieli, joka
on jatkoa kitaanien ja dzurdziittien kielelle, mutta
jota ei enää puhuta. Sitä lähellä ovat soloni- ja
dahuri-murteet. 2) Mongolin kieli, joka on
haaraantunut moneen, toisistaan eroavaan
murteeseen. Huomattavin nykyään puhutuista on
varsinainen mongolin kieli, joka jakautuu
eteläiseen ja pohjoiseen ryhmään. Pohjoisen murteen
huomattavin ja suurin ryhmä on hallia, jota
levinneisyytensä takia saattaa nimittää
uusmon-golin kieleksi. Mongolin kieleen kuuluu lisäksi
pohjoisten mongolien 1. burjaattien, läntisten
mongolien 1. kalmukkien ja Afganistanissa asu
vien mogholien käyttämät kielet. 3)
Turkki-lais-tataarilaiset kielet, joiden eri
murteet ovat hyvin läheistä sukua toisilleen.
Aikaisimmin eristäytyneistä murteista
mainittakoon se kieli, josta on kehittynyt nykyinen
tsu-vassin kieli. Jakuutti on taas sangen myöhään
joutunut eristetyksi. Muut ryhmät ovat:
pohjoinen, johon kuuluvat sojottien, karagassien,
koi-baalien ja sorien, tsolym-tataarien, Baraba-aron
tataarien ja Altain murteet; läntinen ryhmä 1.
kirgiisien, nogain, Kaukaasiassa asuvien
tataarien, baskiirien, Volgan. Krimin ia Puolan
tataarien sekä hävinneiden komaanien murteet;
itäinen ryhmä, jonka murteista tärkeimmät ovat
Bukharan ja Riivan (sartin) sekä Keski-Aasian 1.
Itä-Turkestanin murteet; eteläinen ryhmä, joka
on läheistä sukua itäiselle ja jakautuu
turkinee-nin ia turkin 1. osmanin kieliin.

Mongolin kieli on lähempänä alkukieltä kuin
muut ryhmät. Sen ja turkkilais-tataarilaisten
kielten välillä vuosituhansien kuluessa vallinnut
vuorovaikutus sekä monen, kielikuntaan
kuuluvan kielen vaillinainen tuntemus tekevät vielä
tällä haavaa vaikeaksi keskinäisten suhteiden ja
kielihistoriallisen kehityksen, m. m.
äännehistorian, tarkan selvittämisen, ks. lähemmin M a
n-tsun kieli, Mongolin kieli ja
kirjallisuus, VI Os., Tunguusit,
Turkki-1 a i s-t a t a a r i I a i s e t kielet, X Os.
[Kirjallisuusluetteloita sisältävät myös: Berthold
Laufer, „Skizze der mongolischen Literatur"
(Ke-leti Szemle VIII); sama, „Skizze der manjurischen
Literatur" (Keleti Szemle IX) sekä
(kirjallisuusluettelon tähden) M. A. Czaplicka, „The Türks
of Central Asia in History and at the Present
Day" (1918).] K. D.

Altenberg (M o r e s n e t), v:sta 1815
puolueeton, ennen Suurvaltain sotaa Preussin ja Belgian
yhteisen ylihallinnon alainen alue Belgian ja
Saksan rajalla, Verviers’n ja Aachenin välillä;
3,3 km2, n. 3,000 as. Valtiossa on erinomainen
sinkkikaivos, joka juuri on aiheuttanut sen
itsenäisyyden, Alankomaat ja Preussi kun eivät
rajankäynnissään voineet suoda sitä toisilleen.

M. E, H.

* Aluenjärvi, alkuperäisimmin Alava järvi,
tarkoittaa Kuolluttamerta, päättäen sen
kertosanoista Juortaninjoki ja Tyrjänkoski, s. o.
Tibe-rianmeri, verensulkuloitsussa. [K- Levon,
„Tutkimuksia loitsurunojen alalla", s. 47-48.] K. K.

Aluevoitto sanalla tarkoitetaan sotilaskielessä
oman rintamanfeteenpäintyöntämisestä johtunutta
alueen valtaamista viholliselta. W. E. T.

Aluminiuriinitridi, A1N, syntyy eksotermisen
reaktsionin kautta suorastaan aluminiumista ja
typestä; yhtyminen alkaa n. 720° tienoilla.
Ser-pekin keksimän menettelyn mukaan
valmistetaan a.iä aluminiumkarbidista kuumentamalla
tätä typpivirrassa. Eräät lisäaineet, kuten hiili,
rauta, vaski y. m., edistävät reaktsionin
tapahtumista. Tekniikassa valmistetaan a. suorastaan
aluminiumoksidista (savimaasta), hiilestä ja
typestä. Puhdas aluminiumnitridi on valkeata,
korkeassa kuumuudessa valmistettuna kiteistä
ainetta; teknillisen a:n om.-p. 3,is. Se ei sula;
hajaantuu 3,200°:ssa. Veden kanssa keitettäessä
muuttuu a. täydellisesti ammoniakiksi ja
alumi-niumhydroksidiksi. Jälkimäinen muutetaan
kuumentamalla takaisin aluminiumoksidiksi, tämä
taas uudelleen aluminiumnitridiksi. A:n
merkitys teollisuudessa perustuu sekä ammoniakin
että puhtaan aluminiumoksidin saamiseen siitä.
Serpekin menettely ammoniakin valmistamiseksi
on yksi typensitomis-probleemin tärkeimpiä
ratkaisuja. N. J. T.

Aluminoterniia. Kun jonkin metallin oksidia
ja alumiinijauhetta sekoitetaan ja seos
sytytetään, niin se palaa synnyttäen suuren, jopa 3,000°
lämmön. Metallioksidi tällöin pelkistyy ja
metalli kerääntyy sulana kuonan alle. Kuona on
alumiinioksidia, jota nimitetään korubiiniksi,
sen kovuus on suurempi kuin luonnollisen
korundin ja sitä käytetään tahkoamiseen. Täten
pelkistetään m. m. kromia ja mangaania.
Pelkistetty metalli on hiiletöntä ja muutenkin puhdasta.

Goldschmidt, joka keinon alkuaan keksi,
käyttää tätä yleensä korkeiden lämpöasteiden kehit-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0030.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free