Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alundumi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
Animanati—Ammattiopetus
48
„Die Wadiation" (1911), „Die grosse
Bilderhandschrift von Wolframs Willehalm" (1917), „Die
Neubauer’sche Chronik" (1918). 3:s pain. teosta
„Grundriss des germ. Rechts" ilmestyi 1913
(Hermann Paulin kokoelmateoksessa „Grundriss der
germ. Philologie").
Ammanati [~nä’-J, B a r t o 1 o m m e o
(1511-92), it. Firenzessä toiminut kuvanveistäjä ja
arkkitehti, Bandinelli’n ja Jacopo Sansovinon
oppilas, barokkitaiteen edeltäjiä Firenzessä. A:n
rakennustaiteelliset periaatteet ovat samat kuin
Vignolan ja hänen koulunsa; päätöitä: Marco
Mantova Benavides’in hautamonumentti
Padovan Eremitanissa; Neptunus-kaivo Firenzen
Piazza della Signorialla (1571-75); Pal. Pitti n
pylväspiha ja puistofasadi (1558-70; A.
lieventää firenzeläistä rustiikia käyttäen sitä
rakennuksen nurkissa, ovissa ja ikkunoissa, vieläpä
pylväissäkin; tyyliä on menestyksellä jäljitelty m. m.
Luxembourgin linnan fasadissa Pariisissa); San
Giovanni kirkon fasadi ja erittäinkin kepeän
solakka Sa Trinità-silta (fö67); Pai. Giugni (1579);
Pai. Ruspoli Roomassa (1586), jossa myöskin oli
aikaisemmin ottanut Villa di Papa Giulion
puutarha-arkkitehtuurin sommitteluun osaa. U-o N.
*Ammatintarkastus. Elok. 18 p:nä 1917
annetun, ammatintarkastusta koskevan asetuksen
mukaan oli teollisuushallituksen ylivalvonnan
alaisina oleva ammatintarkastuksen
ylitarkastaja, naispuolinen apulaistarkastaja sekä riittävä
määrä miespuolisia ja naispuolisia
ammatintar-kastajia ja työläisapulaisia. V. 1918
ammatin-tarkastus siirtyi sosiaalihallitukseen, jossa on
ylitarkastaja ja naispuolinen apulaisylitarkastaja.
Piiritarkastajina toimii kahdeksan miespuolista
ja neljä naispuolista ammatintarkastajaa.
Sitäpaitsi on kunnallisia tarkastajia.
Ammattijärjestö ks. Ammattiyhdistys
(I Os. ja Täyd.) ja Työnantajain
järjestöt (X Os.).
Ammattikasvatusnenvosto perustettiin 1917;
sen tulee olla kauppa- ja teollisuushallituksen
apuna asioissa, jotka koskevat
ammattikasvatusta käsityön ja teollisuuden aloilla. A:n
itseoikeutettuina jäseninä ovat se teollisuushallituksen
teollisuusneuvos, jolle ammattikasvatusta
koskevien kysymysten valmistelu kuuluu, sekä
ammatillisten oppilaitosten tarkastaja, joka samalla
toimii a:n sihteerinä, ja valittuina jäseninä kolme
ammatillisten oppilaitosten opettajain edustajaa,
kaksi työnantajain edustajaa, joista toisen
valitsee Suomen yleinen työnantajaliitto ja toisen
Suomen teollisuusvaltuuskunnan keskuskomitea
sekä kaksi työntekijäin edustajaa, jotka valitsee
Suomen ammattijärjestön toimikunta.
Ammattiopetus, ammatissa tarvittavan
työtaidon ja sitä täydentävien erikoistietojen anto
tapahtuu ensi sijassa ammattityön
käytännöllisen harjoittelun kautta työpajassa sekä
nykyaikana useimmissa tapauksissa tämän rinnalle
järjestetyn tietopuolisen opetuksen avulla. A.
on ammattiin valmistavaa, siihen perehdyttävää
tai sitä täydentävää, riippuen siitä, onko
opetettava vasta ammattialalle aikova, siis opissa oleva,
vaiko jo opinkäynyt.
Ammattiin valmistavat laitokset ovat meidän
maassamme kansakoulun jatkoi u oka t,
lopullisesti kumminkin vasta oppivelvollisuuslain
voimaanastuttua, ja ammatteihin val-
mistavat koulut (tarkoitus ja to minta
tarkemmin määritelty 2 p. maalisk. 1920
annetulla asetuksella), joissa kummassakin niin hyvin
työharjoitukset kuin tietopuoliset opetusaineet
tarkoittavat ennakolta perehdyttää
ammattityös-kentelyyn kuuluviin asioihin. Edellisissä on
opetus laadulleen yleisempää, jälkimäisissä jo
määrättyihin ammatteihin, poikakouluissa pääasiassa
puu- tai metallitöihin, tyttökouluissa puku- tai
iiinavaateompeluun, suunnattu.
Varsinainen ammattiin perehtyminen käsityössä
ja teollisuudessa tapahtuu määrätyn oppikauden
aikana, missä tärkeimpänä opinsaantimuotona
on käytännöllinen työskentely työpajassa.
Tämän opiskelun säännöittely on nykyaikaisen
sosiaalilainsäädännön tärkeimpiä tehtäviä; useissa
maissa ovat erityiset lait voimassa
teollisuus-ammattien oppilasoloista (meillä
komiteaehdotuksena v:lta 1912); meillä sisältyvät
oppilas-oloja koskevat määräykset 1879 annettuun
elin-keinolakiin ynnä siihen liittyvään työväen
suojelusta koskeviin asetuksiin. Näiden mukaan
ammattiopiskelun alin ikäraja on 15 vuotta,
sen pituus vaihtelee 2:sta 5:een vuoteen. —
Käytännöllisen työopetuksen täydennyksenä
annetaan oppiajalla myös tietopuolista
opetusta, toistaiseksi yleisimmin ilta- tai
ilta-päiväopetuksen muodossa useimmissa maissa
ammatillisissa jatkoko u luissa,
joiden vastineina meidän maassamme aikaisemmin
olivat käsityöläiskoulut;näiden nimi
kuitenkin asetuksella 2 p:ltä maalisk. 1920on muutettu
yleisiksi ammattilaisko u luiksi.
Tällaisten koulujen käynti on useassa maassa
pakollinen ja monasti niiden kurssi on yhtä pitkä
kuin oppiaika ammatissa. Tärkeimmät
opetusaineet ovat: ammattioppi, ammattipiirustus,
ammattilaskento, ammattitalous ja äidinkieli.
Uudempi muoto näitä kouluja on n. s. y h d e
n-päivän koulu, missä opetus iltatuntien
asemesta annetaan yhtenä kokonaisena viikon
arkipäivänä; tällöin opetusaineiden joukkoon on
otettu myöskin käytännöllinen työ (Münchenin
jatkokoulut, Helsingin kunnallinen yhdenpäivän
koulu latojille ja painajille). — Oppiajan
päättyessä on ammattioppilaan suoritettava
loppu-k o e, joka käsittää käytännöllisen kokeen
työnteossa sekä teoreettisten tietojen kuulustelun.
Meillä kuuluu kokeeseen toistaiseksi ainoastaan
näytetyön suorittaminen. Hyväksytyn
näyte-työn ynnä todistettujen tai (missä kuulustelut
vaaditaan) osoitettujen tietojen perusteella
annetaan oppilaalle kisällikirja; meillä antavat
tällaisia käsityö- ja tehdasyhdistykset.
Niitä käsityö- ja teollisuusammatteja varten,
joissa oppilaita ei kasvateta, on järjestetty
erikoisia koulumuotoja täydellisine työpajoilleen.
Sellaisia ovat meillä 2 piitä maalisk. 1920
julkaistun asetuksen edellyttämät
ammattioppi-1 as k o u 1 u t. Näihin on osin luettava myöskin
suurempien tehdasyritysten omaa tarvettaan
varten järjestämät ja ylläpitämät tehdaskoulut.
Edelläesitettyjen opetusmuotojen ja alempana
kuvattavan täydentävän välimuotoja ovat
oppilaitokset, joiden tehtävänä on työnjohtajien
valmistaminen ammattiliikkeisiin ja tehtaisiin. Näitä
ovat teollisuuskoulut (asetus 14 p:ltä
tammik. 1911), t y ö n j o h t a j a k o u 1 u t
(asetus 2 prltä maalisk. 1920), osin myös t e k n i I-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
