Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattiyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
A miilu litisen— A m |m mahan ta
52
Ammumisen, Ove Valdemar (s. 1875),
tansk. teologi, v:sta 1901 kirkkohistorian
professorina Kööpenhaminassa. A. on huomattavasti
ottanut osaa kristilliseen ylioppilasliikkeeseen.
Julkaissut m. m. „Den unge Luther" (1907) ja
latkaa Fr. Nielsenin (k. 1907) kirkkohistoriaa.
E. K-a.
Ammus. Kiväärin a:n, patruuna n,
muodostavat ruutipanoksella täytetty patruunahylsy
sytytinhattuineen ja kuula 1. luoti.
Sytvtin-hattua varten on hylsyn pohjassa lovi. Tästä
menee pohjan läpi kaksi sytytyskanavaa, joiden
kautta hylsyn ruutipanoksen sytyttäminen
tapahtuu. Kuulan muodostaa lyijyinen sydän, jota
ympäröi nikkelöity tai kuparoitu teräsvaippa.
Kun hylsyn ruutipanos on sytytetty, muuttuu
se kaasuksi, joka työntää kuulan hylsystä ulos.
Samaten kuin kiväärinpatruunoissa käytetään
myös tykeissä latausaineena ruutia, joka on
suljettu messinkiseen ruutisäiliöön, kartussiin.
Kartussien sytytyslaite on samanlainen kuin
ki-väärinpatruunassa; kartussin pohjassa on nalli,
johon lukossa oleva iskuri laukaistaessa lyö ja
joka sytyttää kartussin ruutipanoksen siten, että
se ensin sytyttää sen likinnä olevan kerroksen
mustaa ruutia, joka vuorostaan saattaa koko
ruutipanoksen palamaan. Tällaisia
Iatauspanos-hylsyjä on kahta lajia riippuen siitä, onko
kar-tussi yhdistetty luotiin vai erillään siitä. Jos
kartussi on yhdistetty luotiin, kuten
kiväärin-patruunassa, nimitetään tätä latauspanoshylsyä
p a t r u u n a h y I s y k s i. Jos kartussi taas on
erillään luodista, nimitetään latauspanoshylsyä
kartussi hylsyksi. Patruunahylsyissä on
ruutimäärä aina sama, kartussihvlsyjen
ruutipanos on eri suuri. Edellisiä käytetään
Iaaka-ammuntatykeissä, jälkimäisiä
kaariammunta-tykeissä. Kartussihylsyissä on ruuti
kangaspus-seissa, joiden luvun siis aina voi määritellä.
Tykkiammukset jakautuvat kahteen ryhmään,
srapnelleihin ja kranaatteihin.
Ulkomuodoltaan ovat molemmat lajit
samanlaisia, lieriömäisiä, päättven edessä enemmän tai
vähemmän suippoon kärkeen, joka sisältää
sytv-tinlaitteen. Seinät ovat terästä. Likellä luodin
pohjaa kiertää sen ulkopintaa itse luodin
seinään upotettu, mutta kuitenkin siitä ulkoneva
kuparinen johtorengas. Sen kautta saa luoti,
kulkiessaan rihlatun putken läpi, kiertävän
liikkeen. Välittömästi luodin kärjen suippenevan
osan takana on luoti hiukan paksumpi kuin
muualta. Tämä osa on paksunnos.
Tykki-ammuksen kärjessä olevan sytyttimen
tehtävänä on saattaa luodin sisältämä räjähdyspanos
• ••• »• 1 I 1 • • f i « 1 1 • • •• • •• 1 I •• •• •• O i AA•__•••
määrätyllä hetkellä räjähtämään. Sytyttimiä on
kahta eri päälajia: iskusytyttimiä ja
aikasytyttimiä.
Iskusytyttimiä on myös kahta lajia: hidastuvia
ja tavallisia iskusytyttimiä. Kun sytyttimen
kärki osuu maaliin, lyö sytyttimessä oleva iskuri
vastassaan olevaan nalliin, joka lauetessaan
räjäyttää luodin panoksen. Hidastuvassa
iskusytyt-timessä on nallin yläpuolella ruutijyvä, jonka
täytyy ensiksi palaa pois ennenkuin luodin räjähdys
tapahtuu.
Aikasytyttimiä on myös kahta lajia: sellaisia,
joissa aika luodin räjähtämiseen järjestellään
palavalla ruudilla, sekä n. s. kellolaitesytyttimiä.
Ruutikaasun luodille putkessa antama sysäys
saattaa tällaisen sytyttimen kellolaitteen
käyntiin. Määrätyn ajan kuluttua vapautuu
laitteeseen- kuuluva iskujoustin, joka tällöin iskee
vastassaan olevaan nalliin, joka vuorostaan
räjäyttää räjähdyspanoksen.
S r a p n e I 1 i on ohutseinäinen, lyijykuulilla
täytetty tykinammus. Nämä luodit ovat
erityisellä aineella lujasti kiinnitetyt toisiinsa ja
itse luodin seinämiin. Srapnellin pohjassa on
ontelo, jossa sen räjähdyspanos on. Tämän ja
kärjessä olevan sytyttimen välillä, siis luodin
läpi, kulkee putki, joka on täytetty mustalla
ruudilla. Sytyttimen toimiessa syttyy ensiksi
tämän putken ruuti. Sen kautta johtuu tuli
pohjaontelon räjähdyspanokseen ja srapnelli
räjähtää, jolloin lyijykuulat jatkavat matkaansa
lisääntyneellä nopeudella, jonka räjähdyspanos
niille on antanut. Srapnelli vaikuttaa maaliin
siis pääasiallisesti kuulillaan. Kranaatti
taas vaikuttaa siten, että sen seinät kranaatin
räjähtäessä särkyvät sirpaleiksi. Sen ontelo on
kokonaan täytetty räjähdysaineella. On
kolmenlaisia kranaatteja: paksuseinäisiä, ohutseinäisiä
ja keskipaksuseinäisiä. Paksuseinäisissä on
räjähdyspanos verraten pieni. Ohutseinäisissä on
panos taas suuri, ja niiden vaikutus on enemmän
miinamainen. Molempien näiden lajien välimailla
on keskipaksuseinäinen kranaatti. W. E. T.
Aminusvaunut, vaunut, joissa ampumatarpeita
kuljetetaan. Ulkomuodoltaan ne ovat
tavallisesti kaikki samanlaisia, mutta sisustus
vaihtelee, riippuen siitä, minkä aselajin
ampumatarpeita niissä kuljetetaan. hiiden rakenne on
tarkoin soviteltu siihen ammusmäärään ja -laatuun,
jota niissä on kuljetettava. W. E. T.
Amperi ks. A m p è r e, I Os.
Ampliineura ks. Alkunilviäiset, Täyd.
Ampuma-ala on ala, jota asemassa oleva
joukko-osasto voi ampua.
Ampuma-asento sanalla on kaksi merkitystä.
S llä tarkoitetaan joko yleisesti sitä asentoa,
jossa ampuja on, kun hän ampuu, tai määrättyä
harjoitusohjesäännön mukaista harjoitusmuotoa.
Ensinmainittua lajia a:oja on kolmea eri laatua:
makaava, polvistuva ja seisova asento. Näissä
eri asennoissa voidaan ampua joko tuelta tai
vapaalta kädeltä. — Erikoista ,,ampuma-asento"
harjoitusmuotoa käytetään nykyään harvoin. Se
voi tulla kysymykseen, kun vihollinen (erittäinkin
ratsuväki) äkkiarvaamatta hyökkää jonkun
joukko-osaston kimppuun, jolloin tämä voi tulla
pakotetuksi ampumaan suljetussa järjestyksessä.
Silloin eturivi ampuu polveltaan, takarivi
seisaaltaan. W. E. T.
Ampumaharjoitus ks. A m p u m a o p e t u s,
Täyd.
Ampumahauta. A:ojen tarkoituksena on
suojata miehistöä sekä kivääri- että tykkitulelta.
Ne lisäävät myös oman kivääritulen tehokkuutta
osaksi moraalisesti osaksi siten, että niistä on
Kuva i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
