Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Angioskleroosi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
67
Ansas
68
i»
10 » «a
K UV CL
Kuva 5
maassamme kiinnitettävä suurta huolta, jotta
routa ei pääsisi a:ia liikuttamaan; jos näin
tapahtuu, niin särkyy iasilappeessa lasia. Kivijalka
I. perustus, joka voidaan tehdä tavallisista
keskikokoisista peltokivistä, vaihtelee syvyydeltään
60-120 cm. Jos huoneita ei lämmitetä talvet
läpeensä tai jos jankko on huono, tulee
perustuksen olla syvempi. Vastaisissa tapauksissa riittää
matalampi.
Paras ja pitkäikäisin rakennusaine seiniin on
sementti. Seinät voidaan joko valaa
sementti-betonista, jolloin ne varustetaan ilmaväleillä, tai
voidaan ne myöskin muurata ilma-aukkoisista
•S
sementtitiilistä. Tavallisin ilma-aukoilla
varustetun sementtiseinän vahvuus on 30 cm. — Puuta
voidaan myöskin käyttää a:n seinien
rakennusaineena siellä, missä sitä on halvalla saatavissa,
tai kun huoneet aiotaan ainoastaan
lyhytaikaisiksi, esim. lyhyempivuokraisella arentirnaalla.
Puuseinät tehdään joko hirsistä salvamalla tai
pontatuista lankuista, jotka viimeksimainitut
mieluimmin tervataan.
Kattolape ja
lasiseinät tehdään
puunjalostustehtaista tilatuista,lasitusuur-roksilla varustetuista ikkunapuitoksista
(kuvat 4 ja 5), jotka
asetetaan n. 30-35
cm:n päähän
toisistaan ja kiinnitetään
galvanoiduilla
nau-f • f f f •• •• • i •• ••
loilla ylapaistaan
harjaparruun,
alapäistään, jotka
katkaistaan tavalliseen
vinosuuntaan,
mieluimmin ilman
tappeja räystäspar-ruun. Parrujen
muoto vaihtelee a:n
kat-tolappeen kaltevuuden ja ko’on
mukaan. Kattolape
kokonaisuudessaan on
tuettava riittävällä ;
määrällä maahan1
upotettuja tukia. Kattolappeen kaltevuus vaihtelee
25-50°:n välillä. Tavallisin kaltevuus
satulakattoiselle huoneelle on 35°. Tärkeätä on, että saadaan
a:ssa viljeltävät kasvit mahdollisimman lähelle lasia.
Lasitus aletaan puitoksen alisyrjästä niin, että aina
seuraava ruutu tulee jäämään limittäin n. 1-1,6
cm edellisen ruudun päälle, jonka jälkeen ne
kiinnitetään nastalangalla ja kitataan huolellisesti.
Paras on ali- ja ylipuolinen kittaus.
Tuuletuslaitteita on a:iin laitettava riittävästi
ja asetetaan ne niin, että huoneet saadaan
mahdollisimman hyvin tuuletetuiksi ja ilma
vaihdetuksi. Paraiten toimivat itse harjaan (kuva 6)
tai sen kahdenpuolen (kuva 3) asetetut
tuuletuslaitteet; sitäpaitsi ovat päätyseinät ja
pystyikku-nat (kuva 2) varustettavat sellaisilla,
ristituule-tuksen aikaansaamiseksi.
Nykyään varustetaan a. enää melkein
yksinomaan lämpövesijohto-lämmityslaitteilla, joita
syöttää lämpövesikattila (kuvat" 7 ja 8).
Lämpö-vesikattiloita on jo hyvin monenmallisia; näistä
ovat yleisimmin käytännössä Strebel-malliset
kattilat. — Lämpövesiputkien asettelussa huonei-
Kuva 6.
Kuva 4 ja 5. Kattolapepuitosten
poikkileikkauksia. Mitat ovat
nimessä. Toinen (kuva 4)
varustettu liikivesi-uurroksilla.
Kuva 6. Harjatuuletuslaite.
Koko harjan katos saadaan
pienellä vipuvarsikoneistolla
nousemaan ilmaan sen mukaan,
kuinka runsaasti raitista ilmaa
huoneeseen tarvitaan.
Kuva 7. Strebel-mallinen
lämpövesikattila, ulko-
kuva.
Kuva S. Strebel-mallinen
lämpövesikattila,
halki-leikkaus, josta näkyy,
kuinka se on yhdistetty
savujohtoon.
siin on huolehdittava siitä, että niillä on. pannun
yläpuolella korkeimpaan pisteeseen noustuaan,
huoneitten läpi kulkiessa koko ajan tasainen
lasku, kunnes palaavat pannuun (kuva 9).
Lämpöastemäärältään jaamme a:t kolmeen
päämuotoon: 1) kylmä huone ( -f- 4-6° C) etupäässä
sellaisten kasvien talvehtimista varten, jotka
kesällä viihtyvät
meillä hyvin
ulkona; 2)
tempe-reerattu huone
(-f 8- 12° C)
etupäässä lauhkean
vyöhykkeen
kasvien kasvatus- ja ] [-talvehtimishuo-ne;-]
{+talvehtimishuo-
ne;+} 3) lämmin
huone, jonka
lämpötilaa
pidetään 4-15-20° C
ja siitä yli, sen
mukaan kuin
kulttuurit eri
kehitysasteilla ollessaan vaativat. Lämpimiä
huoneita käytetään palmujen ja yleensä
troopillisten kasvien kasvatushuoneina, ja luetaan
niihin myöskin n. s. hyötö- ja monistusansari,
jonka viimeksimainitun sisustaminen käy selville
kuvasta 3 ja jonka tärkein osa on vasemmalla
näkyvä monistuslava. O. C:n.
Ansas (alk. Husberg), Frans Ossian
(1856-1916), suom. sanomalehdistön tienraivaajia,
yliopp. 1877. Oltuaan Aug. Hagmanin oppilaana
,,Morgonbladet"issa sekä m. m. ,,Vasa
tidning’Meh-den päätoimittajana, A. perusti kotikaupunkiinsa
Vaasaan „Pohjalaisen" 1889, jota toimitti v:een
1900; tällöin se lakkautettiin hallitusvallan
tahdosta. Julkaisi sitten „Pohjan poikaa" 1905-09
ja vista 1911 kuolemaansa asti uudelleen
„Pohjalaista", joka nyt asetti ohjelmansa puolueiden
yläpuolelle. A:n työ Etelä-Pohjanmaan suomalaisen
Kuva 9. Putkien kierto a:ssa ja
pannun asettelu niihin nähden sekä
pannun yläpuolella oleva
ekspan-sionisäiliö ja sen sekä
lämpövesi-verkoston välinen
vbdysputki(kaavamainen esitys).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
