Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ansioluettelo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
71
Anttila—Apioidi
72
n a a 1 i a n t r o p o 1 o g i a, K r i mi n a a I i p s y k
o-logia ja Kriminologia, IV os. M. R. P.
Anttila, Selma (s. 18(37), suom. kirjailijatar
(o. s. Helander). Julkaissut: „Kuvia työväen
kaupungista" (1904, debyytti), „Hailimajan
nuoret" (1907), „Kaupungin lapsi" (1909),
„Ristiriitoja" (1Ö12, novelleja), ^Vaihdokas" (1912, draama),
„Pankinjohtajan tytär" (1914), „Näyttelijättären
tarina" (1917), „Työn kourissa" (1919). A. on
tyypillisellä realismilla käsitellyt köyhälistön oloja,
kaupungin ja maaseudun ristiriitaa,
perinnöllisyyttä y. m. realistisia aiheita. T. L.
* Anttola. 3,056 as. (1917); kansakouluja 2,
2 osuuskassaa. Kirkossa tuntemattoman
maalaama alttaritaulu „Jeesus ristinpuulla" (1780).
*Antverpen. 312,884 as., esikaupunkien kanssa
412,917 (1912). — Suurvaltain sodassa
saksalaiset valloittivat A:n 11-päiväisen piirityksen
jälkeen lokak. 9 p. 1914.
Anunnaki on babylonialaisten mytologiassa
maan ja manalan jumalien sekä myös, niinkuin
,,A. ja Igigi", kaikkien maan ja taivaan
jumalolentojen sunierinkielinen yhteisnimitys. K. T-t.
Anutsin f-u’-], D m i t r i j (s. 1843), ven.
eläintieteen, antropologian, maantieteen ja kansatieteen
tutkija, valittiin 1890 Moskovan
luonnontieteiden harrastajain seuran maantieteellisen osaston
ja vielä sam. v. koko seuran alituiseksi
esimieheksi, nimitettiin 1880 eläintieteen dosentiksi
Moskovan yliopistoon; matkusti 1882
Dagesta-nissa; nimitettiin 1884 maan- ja kansatieteen
ylimääräiseksi professoriksi Moskovan yliopistoon.
Otti osaa 1887 tieteelliseen retkikuntaan Permin
kuvernementin „tsudilaisten" muinaisjäännösten
tutkimiseksi. — A:n päälle kolmen sadan
nousevista julkaisuista mainittakoon: „Itä-Aasian
antropologian aineksia I. Aino kansa" (1875),
„Ihmismuotoiset apinat ja ihmiskunnan
alhaisimmat rodut", „Kuinka ihmiset itseänsä
koristavat ja silpovat", „Kansatieteellisiä kuvauksia
Balkanin niemimaalta" (kaikki nämä kirjoitukset
aikakauskirjassa „Priroda"), „Kuvauksia
Siperian kansatieteestä" (1876), „Eräistä vanhimpain
ven. miekkain muodoista", „Lisiä Siperiaan
tutustumisen historiaan ennen Jermakia"
(aikakauskirjassa „Starina"); „Lisiä villihevosia ja
niiden kesytystä Venäjällä koskevaan
histo-riaan"(kansanvalistusministeriön aikakauskirjassa).
„Uralilais-tsudin taiteen ja uskomusten
.historiaa" (aikakauskirjassa „Arheologitseskie
mate-rialy vostotsnyh gub."). A. oli aikakauskirjojen
„Zemljevedenie" ja „Arheol. izvestija i zametki"
toimittajia sekä sanomalehden „Russkija
Vedo-mosti" julkaisijoita ja toimittajia. U. T. S.
*Aoki, § n t s o, kuoli 1914.
Aorsit ks. Mordvalaiset (historia), VI Os.
*Apache. Tätä nimitystä käytetään myöskin
Pariisin julkeista katurosvoista ja sakilaispojista
[ransk. äänt. apa’s].
Apadhana -dna], muinaispersialainen
kuninkaallinen palatsi, jonka ohjelmaan kuului
tasa-penkereltä kohoava ja täten ympäristöstään
eristetty, suuri neliömäinen vastaanotto- ja
esittely-sali ja tämän edessä, tavallisesti salin levyinen,
kahden pylväsrivin syvyinen avoin eteinen, 2, 4,
6, 8 pylvästä kussakin rivissä; penkerelle johtaa
kaksivartinen, mukava loistoporras. Tähän
yksinkertaiseen runkoon muutamissa a:issa (esim.
Da-reion) salin kummallekin puolen symmetrisesti,
joskus taaksekin (tietenkin asuintarkoitusta
varten), liittyi pienempiä sivuhuoneita, rakenteen
suletun ehjää leimaa kumminkaan rikkomatta.
Persepoliin linnaterassin kuudesta suuremmasta
ja pienemmästä a:sta Artakserkses 11:n (Dareion)
ja Kserkseen hallit mittojensa väljyydellä ja
koollaan ovat omiaan rauniotilassakin yllättämään.
Artakserkses ll:n 68 x 68 m:n suuruisessa
hallissa kattoa kannatti 100 pylvästä
(„Tshihil-Minar") ja Kserkseen puolivalmiissa,
sivuhallei-neen vieläkin suurenmoisemmassa a:ssa
sivuhal-lien solakat sonnipylväät olivat lähemmä 20 m,
keskiössä 17 m korkeat, 9 m:n etäisyydellä
toisistaan. Artakserkses ll:n Mnemonin a. Susassa
vei näistä molemmista vieläkin voiton kattaen
700 m2 tilan. — Itämaisen loistava uiko- ja
sisä-asu, väljät, ilmavat suhteet, fantastillisten
sonni-pylväiden solakkuus, ulkoseinäin kimalteleva
emalji- ja kuositiilipeite, maalattu koristelu
sisäseinillä, väririkkaiden mattojen ja verhojen
runsaus ja sisustuksen metalliloisto kohottivat a:t
ei yksin persialaisen vaan koko
maailmantaiteenkin huomattavimmiksi ilmiöiksi. U-o N.
Apasi ks. Apache, Täyd.
Apatlius ks. L o i s m e h i 1 ä i s e t, V Os.
Aperiodinen (kreik. kielteinen a, ja p e r i
o-dinén, ks. t. VII Os.) on piirtävä mittakoje
silloin, kun se on niin hillitty, että se mitattavan
suureen äkkiä muuttuessa erikoisemmin
heilahtelematta näyttää uuden arvon. P-o P-o.
Aperitif -ti’f] (ransk.), ruokahalua kiihottava
(aine), ruokaryyppy.
Aphidius ks. L o i s p i s t i ä i s e t, V Os.
Apliodius, lantakuoriainen,
lehtisarvis-ten ryhmään kuuluva kovakuoriais-suku; elävät
sekä toukkina että täysimuotoisina lannassa.
Suomessa 35 lajia. U. S-s.
Aphrodisias/~-<sza’sJ, usean vanhan ajan
kaupungin nimi, niistä tunnetuin Vähässä-Aasiassa Kaarian
ja Fryygian rajalla, nykyisen Geiran luona. Siellä
oli komea joonilais-tyylinen Afroditen temppeli,
josta vieläkin on olemassa huomattavia raunioita.
Keisarivallan aikaan temppelillä oli asylioikeus
ja kaupunki oli Kaarian pääpaikkoja. — Toinen
A. (nyt Porto Cavaliere) oli Kilikiassa, kolmas
Espanjassa (nyt Cadix). U-o N.
Apilakarsäkäs (Apion apricans), 2,5-3 mm:n
pituinen, mustansininen kärsäkäs, joka laskee
apilan nuoriin kukkamykeröihin munansa.
Munista kehittyvä 2 mm:n pituinen, valkea,
ruskea-päinen, jalaton toukka turmelee kukat ja
nakertelee kukkapohjusta sillä seurauksella, että
siemeniä ei synny ja apilan kukkamykeröt
surkastuvat n. s. tuhkapäiksi. Lajilla on huomattava
merkitys apilan siemenviljelyksen vihollisena
myöskin meillä Suomessa. W. M. L.
Apioidi, Poincarén keksimä
päärynänmuotoi-nen stabiili muoto nestemäiselle kappaleelle, jonka
pyörimisnopeus on määrätyissä rajoissa.
Nestemäinen kappale, joka levossa ollessaan on
täydellinen pallo, on pyörimisliikkeeseen jouduttuaan
alussa pyörähdysellipsoidi, muuttuu nopeuden yhä
kasvaessa ensin kolmiakseliseksi ellipsoidiksi,
sitten a:ksi ja katkeaa vihdoin kahdeksi eri
kappaleeksi, jotka kiertävät yhteisen painopisteen
ympäri. Viimeksimainittua muunnosta ei ole vielä
saatu matemaattisesti todistetuksi. —
Spektroskooppisten kaksoistähtien luullaan täten
syntyneen ja samoin maan ja kuun. V. V-lä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
