Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Assuan ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Assuaii—Asuntokysymys
106
sia: „Das Aspirationspsychrometer" (1892),
„Wissenschaftliche Luftfahrten" (Bersonin y. m.
avustamana 1899-1900; 3 nid.). A. toimittaa
„Das Wetter" nimistä aikakauskirjaa (vista 1884)
sekä „Beiträge zur Physik der freien Atmosphäre"
(v:sta 1904) ia „Ergebnisse der Arbeiten des
Königlich Preussischen Aeronautischen
Observatoriums bei Lindenberg" (I, 1906). U. S:n.
*Assuan. V. 1912 korotettiin Arn patoa niin,
että se nyttemmin sulkee vettä 2,300 milj. m3.
Astaattinen säätäjä ks. Säätäjä, Täyd.
*Aste. K a a r i-a. on Vsao ympyränkehästä.
Se jaetaan kuten kulm a-a., jolla kulmia
mitataan, 60 minuuttiin ja minuutti 60 sekuntiin.
Jos erehdystä ei synny, voidaan sanat kaari tai
kulma jättää pois ja sanotaan vain lyhyesti a.
U. S:n.
*Astrakaani. 1. Kuvernementin asukasluku
1,427,000 (1911). Väestön pääosa on
isovenäläisiä. Paimentolaiskirgiisejä on n. 260,000,
pai-mentolaiskalmukkeja n. 140,000, tataareja n.
4,400, armeenialaisia n. 4,300 ynnä lisäksi
juutalaisia ja puolalaisia. — Viljelys tuottaa
parhaiten hedelmiä ja vihanneksia. Karjanhoidossa
on lampaanhoito etualalla (n. 2 milj. lammasta).
Kalastuksen tärkein esine on sampi. Suolaa
saadaan n. 300 järvestä. Vuotuinen tuotanto on
n. 300,000 ton. — 2. Kaupungin asukasluku
163,800 (1913). M. E. H.
As1 raliitti ks. H e m a t i n o n i, III Os.
Astsegnl, suomalaissiirtola Länsi-Siperiassa
Tomskin kuvernementissa Barnaulin piirissä,
Kulunda-arolla. A:n perustivat 1880-luvun
alkupuolella Bugenen siirtolasta muuttaneet
suomalaiset. Nyttemmin A:ssa asuu enää hyvin vähän
suomalaisia, 1903 vain 36 henkeä. Enimmäkseen
asuu kylässä lättiläisiä, saksalaisia ja virolaisia.
Pääelinkeino on maanviljelys. M. E. H.
Astujatauti (trypanosomiasis) on erään
alkueläimen, trypanosoma equipcrdumin aiheuttama tauti
hevosissa. Tartunta tapahtuu astutuksessa tautia
sairastavien oriiden ja tammojen siitinelinten
eritteiden välityksellä. Inkubatsioni- 1. itämisaika
on 5-30 päivää. A:n oireet ovat joko 1)
paikallisia, jolloin oriilla kuohittimet, suoro ia
kivekset pöhöttyvät, tammoilla taas samanlaiset
pöhöt-tymät kohtaavat häpyä. Suoron ulkopinnalle
sekä hävyn limakalvoon ilmestyy näppylöitä,
rakkuloita ja paiseita, tahi 2) yleisiä, jolloin
eläinten pinnalle muodostuu rengas- tahi
puoli-rengasmaisia ihottumia varsinkin hännänjuureen,
kylkiin, kaulaan, rinnan ja vatsan alustaan.
Ominaista tälle taudille ovat vielä
pigmentittömät pilkut siitinelinten läheisyydessä.
Yleisoireet esiintyvät vielä pääasiallisesti hermostossa
halvausten muodossa. Taudin kulku, joka
kuumassa ilmanvyöhykkeessä on hyvin äkillinen,
on muualla kroonillinen kestäen kuukausia, jopa
vuosiakin. Paranemistoiveet ovat hyvin
vähäiset, kuolinprosentti on 50-80. Lääkkeinä ovat
arsenikkivaimisteet saavuttaneet erityisen
maineen. Toimenpiteet tartunnan levenemisen
ehkäisemiseksi ovat sivistvsvaltioissa erityisten ase-
mf if
tusten kautta määritellyt. W. C:n.
Asumusero ks. Vuode- ja asumuser o,
X Os.
* Asuncion. 101,790 as. (1919).
Asuntokysymys. Artikkelissa
Työväen-asunnot (X Os.) annettujen tietojen lisäksi
on yleishyödylliseen rakennustoimintaan nähden
huomattavaa, että suurvaltain sodan kärjistämä
asuntopula on pakottanut valtioita suuremmassa
määrin kuin ennen suoranaisesti yleisillä varoilla
kannattamaan rakennustoimintaa. Esimerkkejä
tästä on monista maista, lähinnä omasta
Valtioneuvosto on nimittäin, valtiopäivien osoitettua
v:n 1920 menosäännössä 20 milj. mk:n
määrärahan tähän tarkoitukseen, päätöksellään toukok.
6 p:ltä 1920 päättänyt jaella mainitun määrän
avustuslainoina kunnille, joko niiden oman tai
niiden kannattaman yleishyödyllisen
rakennustoiminnan tukemiseksi. Lainoja myönnetään
ainoastaan sellaisia uutisrakennuksia varten, jotka
sisältävät enintään kahden huoneen ja keittiön
asuntoja. Lainan suuruus on 30% arvioiduista
rakennuskustannuksista. Se on aluksi koroton
ja 10 v:n aikana irtisanomaton. Saantiehtoihin
kuuluu, että kunnan m. m. on annettava
raken-nustontti ilmaiseksi ja sijoitettava avustuslainana
rakennusyritykseen, samojen perusteiden mukaan
kuin valtiokin, 15% rakennuskustannuksista.
10 v:n kuluttua poistetaan valtion lainasta 2/z
ja kunnan lainasta V3 kannattamattomiksi
laskettavista rakennuskustannuksista. Va’tion
antama avustus edellyttää siis vastaavaa toimintaa
kuntien puolelta. V:ta 1921 varten aikonee
hallitus pyytää 30 milj. mk:n määrärahan samaan
tarkoitukseen. Useissa kaupungeissa on jo pantu
alulle mainittuun avustukseen nojautuva
rakennustoiminta. Paitsi edclläselostettua avustusmuotoa
ovat useat kaupungit tukeneet yleishyödyllistä
rakennustoimintaa rupeamalla osakkaiksi
yleishyödyllisiin asunto-osakeyhtiöihin (Helsinki,
Turku). Eräät kaupungit, kuten Kuopio, Oulu ja
Sortavala, ovat taasen luovuttamalla rakennusaineita
alennettuihin hintoihin edistäneet
rakennustoimintaa. — Asuntopula on pakottanut valtion
ryhtymään toimenpiteisiin myöskin
asunnonvälityksen järjestämiseksi. Vuokrattavien asuntojen
ilmoitusvelvollisuudelle perustetun n. s.
huoneen-vuokralautakuntien alaisen kunnallisen
asunnonvälityksen on valtioneuvosto järjestänyt
huoneen-vuokrasäännöstelystä Iokak. 27 p. 1919
antamassaan päätöksessä, joka on voimassa 31 prään
toukok. 1921 ja perustuu lakiin ensinmainitulta
päivältä. Päätöksen mukaan asetettavien
huo-neenvuokralautakuntien avulla voi yhteiskunta
järjestää asuntojen vuokrasuhteita niin, että
vuokralaisten asema tulee mikäli mahdollista
turvatuksi. Jotta säännöstely ei vaikuttaisi
ehkäisevästi uutisrakennustoimintaan, on
järjestelyn ulkopuolelle jätetty kaikki kesäk. 1 p:n
jälkeen 1917 valmistuneet huoneistot.
Eduskunnalle on annettu esitys
huoneenvuokrasäännöste-lyn jatkamisesta 31 prään toukok. 1924.
Suurvaltain sodan aikana ja sen jälkeen on
herätetty kysymys rakennusten ansiottoman
arvonnousun verottamisesta. Arvonnousu on
johtunut osaksi rahanarvon alenemisesta, osaksi
rakennuskustannusten kohoamisesta ja vihdoin
yleisestä asuntopulasta, joka on tarjonnut
talonomistajille tilaisuuden vuokrien korottamiseen.
Talonomistajain maksukyky on sitä suurempi,
koska korkomenot joko ovat pysyneet samoina
taikka kohonneet paljon vähemmässä määrässä
kuin muut menot ja koko vuokratulojen lisäys on
joutunut omistajan käytettäväksi. Tässä on
tarjolla erikoinen suorituskyky, jota verottamalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
