Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asutuslautakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
109
Asutuslautakunta—Asutustoiminta
110
ja uusien sellaisten rakentamista, niin myös
neuvoa kuntia, yhtiöitä, yhdistyksiä ja muita
yhtymiä kuin myöskin maaseudulla olevia
teollisuuslaitoksia työväen asuntojen rakentamisessa
ja antaa pyydettäessä yksityisillekin neuvoja
sitä tarkoittavissa yrityksissä;
metsänhoitotoi-miston: käsitellä asutustoimintaan liittyviä
metsänhoidollisia asioita, valvoa asutustoiminnan
kautta perustettujen yhteismetsien hoitoa sekä
pitää huolta, että niin kauan kuin valtion
asutustoiminnan kautta perustettujen tilojen metsät
ovat valtion erikoisen valvonnan alaisia, tätä
valvontaa asianmukaisesti hoidetaan; sekä
insinööritoimiston: valvoa ja johtaa valtion ja
yksityiselle maalle perustettavien uusien alueiden
maanparannusta ja jakoa. Virkatalo-osaston
johtaja avustaa valtion maita varten asetettua
asutusneuvosta niinhyvin valtion virkatalojen
hoitoon kuuluvissa kuin muissa asioissa.
Kamreerin tehtäviin kuuluu huolenpito
asutustarkoi-tukseen myönnettyjen valtionvarain tilityksestä,
neuvojen antaminen asioissa, jotka koskevat
luoton saantia asutustarkoituksiin, a:n varojen hoito,
pöytäkirjan pito a:n istunnoissa sekä huolenpito
a:n julkaisujen painatuksesta, lukuunottamatta
tutkimustoimiston erikoisia julkaisuja. U. J. C.
Asutuslautakunta. Laki maalaiskuntain a:ista
toukokuun 13 p:ltä 1919 määrää, että tilattoman
väestön asutuksen edistämistä ja asutustoimintaa
varten on asutushallituksen (ks. t. Täyd.) avuksi
jokaiseen maalaiskuntaan asetettava a. A:n tulee
toimia uusien viljelys- ja asuntotilojen
aikaansaamiseksi kuntaan sekä muutenkin edistää ja valvoa
tilattoman väestön asuttamista kuin myös avustaa
asutushallitusta ja sen alaisia viranomaisia niiden
tehtävissä kunnan alueella sekä toimittaa muita
paikallisia asutustehtäviä. A:n apua voidaan
käyttää myös kruununmaiden asuttamista
järjestettäessä. A:aan, joka asetetaan 3
kalenterivuodeksi kerrallaan, kuuluu puheenjohtaja sekä
2 tai 4 jäsentä ja lisäksi varapuheenjohtaja ja
varajäsen kullekin varsinaiselle jäsenelle. A:n
jäsenistä, jotka valitsee kunnanvaltuusto, tulee
puolet olla torppain ja mäkitupain haltijoita tahi
valtion tai kunnan välityksellä muodostettujen
viljelys- tai asuntotilojen omistajia tahi
haltijoita sekä puolet muiden tilojen omistajia,
haltijoita tai hoitajia. Jäsenet valitsevat
ulkopuoleltansa puheen- ja varapuheenjohtajan. Jos
vaalissa kukaan ei saa ääntenenemmistöä,
määrää kihlakunnanoikeus puheen- ja
varapuheenjohtajan. A:n palvelukseen valitsee kunnanvaltuusto,
milloin sen tarpeelliseksi katsoo, asutusne
u-v o j a ii arvioiden ja katselmuksien
toimittamista ja neuvojen antoa sekä muita asutustoimia
varten. Ellei erityistä asutusneuvojaa ole
valittu, tulee jonkun a:n jäsenen, jonka a. on
siihen valinnut, suorittaa asutusneuvojan
tehtävät. — Poikkeustapauksessa voi kunnallislailta
kunta hoitaa a:n tehtävät, ks. Tilaton
väestö, IX Os. p. 1598. A. P.
Asutusneuvoja ks. Asutuslautakunta,
Täyd.
Asutusneuvos. virkamies asutushallituksessa, ks.
w
A s u t u s h a 1 1 i t u s, Täyd.
Asutustarkastaja, paikallista asutustoimintaa
(ks. t. Täyd.) johtava ja valvova
asutushallituksen (ks. t. Täyd.) alainen virkamies. A:ain
virat perustettiin asetuksella huhtik. 11 p:ltä
1919. Niitä on kaikkiaan 9, joista 8 valtakunnan
suomenkielisiä ja 1 ruotsinkielisiä seutuja varten.
Piirijaon määrää asutushallitus. A:ksi
pyrkijältä vaaditaan maatalous- tai
maanmittausvirka-tutkinto sekä käytännöllistä kokemusta
maatalous-liikkeen hoidon alalta. A. P.
Asutustila on tila, joka tilattoman väestön
maanhankinnan edistämiseksi on muodostettu
valtion tai kunnan toimesta tai jonka
hankkimiseksi samassa tarkoituksessa on käytetty valtiolta
tai kunnalta lainaksi saatuja varoja. A. on joko
viljelystila tai asuntotila.
Viljelystila on sellainen a., joka on perustettu
maanviljelyksen harjoittamista varten ja johon
kuuluu niin paljon pelto-, niitty- ja
laidunviljelyk-seen sopivaa maata, että keskikokoinen perhe
omaa työvoimaansa käyttäen voi siitä saada
pääasiallisen toimeentulonsa, sitten kuin se on
saatettu paikallisiin olosuhteisiin nähden
tyydyttävään kasvukuntoon. Asuntotila on perustettu
pääasiassa omistajan ja hänen perheensä asuntoa
varten. Valtion omistamista, vuokralle annetuista
a:ista käytetään erikoisesti nimityksiä valtion
viljelystila ja valtion asuntotila.
A. P.
Asutustoiminta. A:n tarkoituksena on edistää
mahdollisimman lukuisain itsenäisten ja
itsekannattavani pienten maanviljelystilain,
viljelys-t i 1 a i n, syntymistä ja turvaamista sekä hankkia
maalla asuvalie työväestölle terveellisiä ja
viih-dykkäitä asuinpaikkoja, asuntotiloja (ks.
Asutustila, Täyd.). — A:aa harjoittavat,
paitsi valtiota, myöskin kunnat ja
yleishyödylliset laitokset.
Valtion harjoittaman a:n ylin johto oli v:n
1917 loppupuolelle saakka senaatin
kamaritoi-mituskunnalla. Kamaritoimituskunnan alaisina
toimivat valtion asutustarkastaja ja Suomen
valtiokonttori, joka huolehti rahavarojen
hoidosta. Toimeenpanevina eliminä olivat
kuvernöörit ja niiden alaiset lääninkonttorit. Vielä
on mainittava kamaritoimituskunnan asettamat
jakokomissionit, joihin tavallisimmin kuului 3
jäsentä, maanmittari ja 2 maatalouteen
perehtynyttä henkilöä. Nämä komissionit toimivat
toisinaan valtion asutustarkastajan tai hänen
apu-laistensa tukemina. Yhtenäisen johdon alaiseksi
tuli a. vasta kun 1917 perustettiin
asutushallitus "(ks. t. Täyd.). — Valtion asutuspoliittinen
toiminta jakaantuu seuraaviin päätehtäviin:
i.
Välillinen toiminta.
A. Kuntien välitys,
a» lainakassat,
bi kuntien maanostot.
B. Osuuskuntien välitvs.
II.
Välitön toiminta.
A. Valtion tilauostot.
B. Asutus virkataloilla.
C. Asutus muilla valtion mailla
A:n historiikista, toimintamuodoista ja
saavutetuista tuloksista ks. Tilaton väestö, IX
Os.
Nykyaikaisessa a:ssa esiintyy tärkeänä
kysymyksenä, annetaanko yhteiskunnan avulla
yksityisille hankitut maa-alueet heille
rajoittamattomalla omistusoikeudella vai onko yhteiskunnan
tahi itse tilallisten etujen mukaista, että
omistusoikeutta tiloihin rajoitetaan. Aikaisemmin suosi
valtio tilojen luovuttamista täydellä
omistusoikeudella, myöhemmin sitävastoin on valtion
välittömällä avustuksella muodostetut tilat
luovutettu sellaisin ehdoin, että vuokramiehille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
