Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Blastema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
157
B1 äst ©ma—B oe d an o v
ey
158
karjan suojelijana sekä länsimailla että
Venäjällä. Ven. muodosta Vlasij johtuu
kreikan-uskoisten karjalaisten „lehmien jumala" pyhä
Valassi eli Ulassie. Sitäpaitsi on B:ta rukoiltu
avuksi kaulataudeissa. Ranskassa 011 B:n lähde,
johon katolilainen pappi määräpäivänä vuodessa
kastoi punaisen langan sitoen sen sitten
suojelukseksi pyhiinvaeltajan kaulaan. Sekä
nautakarjan kaitsijana että kaulataudin parantajana
esiintyy B. myös suom. loitsurunoissa, vaikka
perin vääntyneessä muodossa. Eräs Häränsynty
alkaa: „Pullukka puhas emäntä", ja Kuvunsanoissa
rukoillaan: ,,Pulletar punainen neiti, puno nuoroa
punaista punaisella polvellasi!" K. K.
Blastema (kreik., = itu), itusolukko, on
sikiö-aikana tavattava, pääasiassa solujen muodostama
aihe, josta myöhemmin määrätyn erikoistumisen
eli differentsioitumisen seurauksena syntyvät eri
ikudokset. *
Blatchford [blälsjdd], Robert (s. 1851), engl.
sosialistinen kirjailija, toimi ensin sotamiehenä,
sittemmin konttoriapulaisena, lopulta
sanomalehti-miehenä. V. 1891 hän perusti oman lehden,
jossa hän raivasi tietä sosialismille Englannissa.
Suurta huomiota herätti hänen kirjasensa ,,Merrie
England" (1894, myös suom.: ,, Iloinen Englanti");
muita kirjoja: ,,God and my neighbour"
(1903, myös suom.: ,,Jumala ja lähimäiseni"),
,,Sorcery shop, an impossible romance" (1907).
Suurvaltain sodan sytyttyä B. koetti saada
työväkeä kannattamaan Englannin osanottoa.
*BIehr„ Otto Albert, tuli 1913 Norjan
valtuutettujen esimieheksi norj.-ruots.
poronlai-dunkomissioniin ja huhtik. 1915 väliaikaiseksi
raha-asiainministeriksi.
*Blekinge. 148,458 as. (1919).
*Blomstedt, Yrjö Oskari, kuoli 1912.
Blondel [blode’17. 1. Francois B. (1617 tai
1618-86), ransk. arkkitehti, opiskeli
rakennustaidetta matkoillaan Saksassa ja Italiassa, jonne
hän opettajana seurasi Ludvik XIV:n
valtiosihteerin de Lomenie’n poikaa, toimi sittemmin
lähettiläänä m. m. Konstantinopolissa,
määrättiin matkoiltaan palattuaan dauphinin
opettajaksi ja Collège royaliin matematiikan professo-
• i • • •• • i •• i •• i •• •• 1 1 • j • • i • • i • • o •
riksi. B:n ensimäistä käytännöllistä tyota,
Sain-tes’in siltaa, seurasi Pariisissa kaupunginportit
Porte S. Bernard (1670), Porte S. Antoine (1673)
sekä suurimpana työnä Porte S. Denis (aloitettu
1674), jonka veistokset Girardon alkoi, Michel
Anguier päätti. Berliinin Zeughausia myöskin
arvellaan B:n suunnittelemaksi. Pariisin 1671
perustetun arkkitehtuuriakatemian ensimäiseksi
johtajaksi B. tuli seur. v. B:n kirjallisista töistä
„Cours d’architecture" (2 os., 1675 ja 1698),
jossa hän it. teoreetikkojen esimerkkiä seura-
A _____• i •• • • 1 • • i • •• •• •• • j •• 1 • •• i • 1 • • •
ten pitaa antiikin saannoista kireasti knnni,
määräsi pitkiksi ajoiksi Pariisin akatemian
suunnan, ja on täten hänen ansiokseen luettava, että
rokokon aikainen arkkitehtuuri Ranskassa sai
verraten maltillisen ja rauhallisen luonteen. —
2. Jacques Francois B. (1705-74), ransk.
arkkitehti ja etevä kaivertaja, toimi
arkkitehtina Metzissä, jossa rakensi katedraalin entisen
portaalin, arkkipiispan palatsin, kaupungintalon
(Hotel de ville) ja teatterin (Salle de Spectacle),
uusinteli Valenciennes’in luona S. Armandin
luostarin, ja Chålons-sur-Marnen katedraalin,
Cam-brai’ssa arkkipiispanpalatsin. Erinomaisena kai-
vertajana hän jatkoi ja päätti Jean Marot’n
aloittaman „Architecture Francaise" nimisen
tär-keäarvoisen, sen aikaisten, nyttemmin osittain
hävinneiden merkkirakennusten kokoelman.
Julkaisi: „De Ia distribution des maisons de
plai-sances et de Ia décoration des édifices en
géné-ral" (1737-38), „Cours d’architecture" (1771-77,
6 nid.), jota Pierre Patte hänen kuoltuaan
jatkoi. IJ-o N.
*Bliithner, JuliusFerdinand, kuoli 1910.
*Bode, W i 1 h e 1 m, 011 lisäksi m. m.
julkaissut runsaasti kuvitetun ,,Die Meister der
holländischen und vlämischen Malerschiilen" (2:nen
pain. 1919).
*Bo(lelschwingh, Friedrich von, kuoli
1910.
*Bodio, Luigi, oli 1898-1909
valtioneuvoston jäsenenä, v:sta 1900 senaattori; ylimmän
tilastoneuvoston ja maastamuuttoneuvoston
presidentti; eurooppalaisen adressin (ks. t. II Os.)
allekirjoittajia.
*Bodisko, J a k o v Andrejevits, kuoli
1876.
Boffrand f-fra’], Germain (1667-1754),
ransk. arkkitehti, rokokon päämestareita
Ranskassa ja ensimäinen huomattava ransk.
taiteilija, joka Pariisista käsin toimien suoritti töitä
vieraissa maissa, lähinnä Lothringenissa, lukuisain
ransk. ulkomailla toimivien mestarien sitä ennen
valmistettua ransk. maulle maaperää.
Opettajansa J. H. Mansardin kuoltua (1708) B.
jatkuvasti sai suuria tehtäviä osakseen, oli samalla
erittäin vaikutusvaltainen opettaja
rakennusaka-temiassa, Blondelin taiteellisia traditsioneja
jatkaen. Teoreettisissa kirjoituksissa ja 1745
julkaisemassaan „Livre d’architecture" B:n
ojennus-nuoraksi asettama „jalo yksinkertaisuus" ei aina
ole joka suhteessa hänen omien töidensä kanssa
sopusoinnussa. Fasadeissaan hän kylläkin, kuten
yleensä muutkin rokokon aikaiset arkkitehdit
Ranskassa, näyttäytyy klassillisen
yksinkertaisuuden suosijaksi, Palladion ihailijaksi; pohja- ja
sisäsommituksissa, koristelussa hän sen sijaan
päästää taiteilijatemperamenttinsa
mielikuvituksellisen rikkauden ja hienon makunsa vapaina
liikkumaan, loistavimmin Delamairen
yhteenra-kentamain Hotel de Soubisen (nyk. Archives
nationales) ja de Rohanin sisäkoristelussa.
Etenkin alakerran kuuluisa soikiosali on kypsyneen
rokokon (régence-tyylin) viehättävimpiä
mestariteoksia Ranskassa ja B:n päätyö Pariisissa.
Hänen muista sikäläisistä töistään mainittakoon
moniaita ylhäisön asumuksia (hötels), niistä Hntel
de Montmorency kaartuvine fasadeineen y. m.
pohjasommittelu-uutuuksineen mainittavin.
Huomattavimmat työnsä B:lla on Lothringenissa,
jossa hän herttuan yliarkkitehtina Nancyssa
rakensi m. m. katedraalin, H< tel de la Monnayen
sekä Nancyn, Lunévillen (päättämistyöt) ja
Ha-rouén herttualliset linnat y. 111. Baierin
vaaliruhtinaalle B. suunnitteli m. m. metsästyslinnan;
epätietoisemmaksi sen sijaan jää hänen osansa
Wiirtzburgin linnan ehdotuksiin, vaikka hän
nekin itselleen omistaa. Italiassa Stupenigin
linnan pohja lähellä Torinoa lienee B:n
suunnittelema. [U-o N.
Bogdanov, Iivana (1843-1911),-
karjalainen kanteleensoittaja, synt. Suistamon
Teron-vaarassa, vietti miehuus- ja vanhuusvuotensa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>