Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brunner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
Brunner—Bryssel
178
kylän asemakaavan, Drumsön huvilakaupungin
asemakaavan, Boxbackan huvilakaupungin
asemakaavan, Hangon kaupungin asemakaavan
laajentamissuunnitelman, Hämeenlinnan Kiistalan
kaupunginosan järjestelyn ja Käkisalmen ja
Kotkan asemakaavojen järjestelyn piirustukset.
Brunner [brurw], Heinrich (1840-1915),
saks. oikeushistorioitsija, v:sta 1873 professorina
Berliinissä, julkaissut useita huomattavia
oikeushistoriallisia tutkielmia ja teoksia, m. m. „Die
Entstehung der Schwurgerichte" (1872), „Das
französische Inhaberpapier des Mittelalters" (1879),
„Deutsche Rechtsgeschichte" <1-11, 1887-92),
„Grundzüge der deutschen Rechtsgeschichte"
(1901).
Bruns [-n-], Ernst Heinrich (s. 1848),
saks. tähtitieteilijä; työskenneltyään Pulkovassa
ja Tartossa kutsuttiin Berliinin yliopistoon
matematiikan ylimäär. professoriksi 1876 ja Leipzigiin
tähtitieteen professoriksi ja observatorin
johtajaksi 1882. Julkaissut m. m. „Über die Periode
der elliptischen Integrale erster und zweiter
Gattung" (1875), „Die Figur der Erde" (1878),
„Uber die Integrale des Vielkörperproblems"( 1887),
„Wahrscheinlichkeitsrechnung und
Kollektivmasslehre" (1906).
Brusilo? [-i’-]y A. A. (s. 1853), ven.
kenraali, johti suurvaltain sodan alettua 1914 aluksi
menestyksellä Venäjän Galitsiaan hyökänneen
armeian eteläisintä osastoa, valloittaen m. m.
Ha-liczin, ja taisteli sittemmin Karpaateilla; tuli
v:n 1916 alussa Venäjän lounaisen rintaman
päälliköksi ja johti kesäk. sam. v. alkanutta
suurta hyökkäystä, joka alkoi Lutskin lähellä
toimeenpannulla läpimurtautumisella. Kesäk.
1917 B. nimitettiin ylipäälliköksi, ja hänen
johdollaan alkoi heinäk. suuri hyökkäys, jolla ensin
oli menestystä, mutta joka sitten päättyi
täydelliseen tappioon, minkä jälkeen B. erosi.
Neuvosto-Venäjän ja Puolan välisessä sodassa (1920)
B. oli sotaneuvoston jäsenenä.
*Bruun, Malt h e Conrad. Ranskan
maantieteellinen seura on perustanut B:n muistoksi
kunniamitalin, joka annetaan tunnustukseksi
erittäin ansiokkaista maantiet, julkaisuista. Sen
on saanut m. m. Suomen maantieteellinen seura
v:n 1910 „Suomen kartastosta".
Bryaksis [-a’-], kreik. kuvanveistäjä
Ateenasta eli 350 vaiheilla e. Kr. ja oli yksi Kaarian
Halikarnassoksen m ausoleumin veistotöiden
suorittajia yhdessä Skopaksen, Leokhareksen ja
Timo-theoksen kera. B. on luonut eniten jumalain
patsaita, niistä egyptiläisen Serapis jumalattaren,
jonka tyypin hän on vakiinnuttanut. Hänen
originaalitöistään löydettiin jokunen
vuosikymmen takaperin Ateenassa marmorinen
reliefi-jalusta, jolta kohosi pylväs ja sen latvassa
leijaileva Nike (Ateenan kansallismuseossa).
Keskustasta on vain murroskappale säilynyt. U-o N.
*Bryan, William J e n n i n g s, tuli
Wilsonin päästyä presidentiksi maalisk. 1913
ulkoasiainministeriksi, jossa toimessa ollessaan
katsoi päätehtäväkseen toimia yleisen rauhan
hyväksi; erosi kesäk. 1915 Lusitanian upottamisen
johdosta, kun halusi mistä hinnasta hyvänsä
ylläpitää rauhaa.
Briiggomann, Hans (n. 1480- n. 1547), tansk.
puunleikkaaja, 1500-luvun huomattavimpia.
Hänen ainoa varma päätyönsä on Slesvigin tuomio-
kirkon suuri myöhäisgoottilainen puuhun leikattu
siipialttaritaulu (1514-20), alkuaan aijottu
Bor-desholmin luostarikirkkoa varten, sitten siirretty
Slesvigiin 1666. Taulussa on 20 kohtausta
kärsimyshistoriasta, kaikkiaan 400 kuviota;
yksityiskohdissa tuntuu vaikutuksia Diirerin
puupiirroksista, kokonaisuus alankomaalaista ja
alisaksalais-ta leimaa, mutta kaikki sekä kuviot että
ornamentit ihmeellisen sirosti ja hienosti leikatut ja,
päinvastoin mitä siihen aikaan oli tapana,
maalaamattomiksi jätetyt. U-o N.
Brygos, ateenalainen vaasirnaalari ja
savenvalajan työpajan omistaja 400-luvun alkupuolelta.
Hänen nimellään merkittyjä juoma-astioita on
museoissa kymmenkunta; työtavasta päättäen
hänen työpajastaan lähteneitä on
nelisenkymmentä nimetöntä. B:n vaaseissa ateenalainen
vaasimaalaus vaaleana tummalle pohjalle on jättänyt
melkeinpä viimeisetkin arkaisminsa, figuurien
väliset kirjoitukset ovat hävinneet, selittäviä
kirjoituksia näkee vain henkilöniminä, figuurit
esiintyvät toistensa takanakin eri pinnoissa eikä vain
vanhan vaasimaalauksen tapaan peräkkäin.
Täten jäsenet ja liikunnot risteilevät, ryhmät
sitoutuvat toisiinsa ja esitys saa enemmän syvyyttä.
Piirustus on vapaata ja lennokasta, lyhennykset
virheettömiä; maalauksellisina elementteinä B.
käyttää mustan vernissan eri vivahduksia,
joskus jonkun verran viivavarjostusta ja ensi kerran
kultausta muutamia detaljeja korostamassa.
Pienet, mustat täplät tai renkaat vaatteissa lisäävät
piirustukseen eloa ja pirteyttä. B. on
draamallisten kohtauksien, intohimoisten liikkeiden
kuvaaja. Aiheensa hän saa attikalaisen ja
troialai-sen sadun piiristä, mutta näkyy häntä
dionyso-lainen hurmakin houkuttelevan; porvarillinen
Ateenan kansanelämä Persialaissotain aikana saa
hänessä parhaimman esittäjänsä; jumalallistenkin
olentojen liikkeissä ja eleissä tapaa paljon
sellaista, joka vieläkin on Kreikassa kansanomaista.
Ensiarvoisiin kuuluu hänen mainio Capuassa
löydetty Iliupersis-maljansa (Louvressa), jossa
draamallinen voima saavuttaa huippunsa ja jonka
maalaus esittää Troian sodan viimeisiä kaamean
traagillisia surmanäytelmiä Priamon linnassa.
VViirzburgin Komos-malja kuvaa vallatonta
mäs-sääjien seuraa. British Museumin maljassa kuvaus
seuraa erästä siihen aikaan suosittua Achaioksen
satyyrinäytelmää, jossa sileenit ahdistavat itse
Zeuksen Heraa ja jumalien Iris-lähettiä. Neljäs
vaasi Firenzen museossa (sekin mestariteos) on
säädyttömän aistillisuutensa vuoksi estänyt
kaiken julkaisemisen. U-o N.
*Brüll, Ignaz, kuoli 1907.
Briinnow, Franz Friedrich Ernst
(1821-91), saks. tähtitieteilijä, kotoisin
Berliinistä, vv. 1851-54 Berliinin observatorin
ensi-mäisenä assistenttina, sittemmin
Ann-Arbor-obser-vatorin johtajana Yhdysvalloissa vuoteen 1866
ja sen jälkeen astronomina Dunsinkissa
Irlannissa v:een 1874. B:n tärkeimmistä töistä
mainittakoon tutkimus Vicon pyrstötähdestä, Flora-,
Victoria- ja Iris-planeettojen taulut ja laaja
tutkimus kiintotähtien parallakseista. Suurimman
maineensa B.on saanut kuuluisaksi tulleen oppikirjansa
„Lehrbuch der sphärischen Astronomie" kautta.
♦Bryssel. 679,031 as. (1917) esikaupungit
mukaan luettuina. — Suurvaltain sodassa
saksalaiset valloittivat B:n elok. 20 p. 1914.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
