Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Böckman ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
Bookman—Caffieri
186
rakennus, on 1726 aloitettu ja B:n kuoleman
jälkeen J. G. Schmidtin 1740 päättämä
Frauenkirche, joka Elben hiekkakivestä tehtyine,
neljän pilariparin varaan konstruoituine
kivikupo-leineen on neliöön sovitettu sentraalirakennus.
Myöhempää lisää oleva torni, sekin barokkityyliä,
rakennettiin vasta 1854-59. Sisävaikutusta monet
Jehterikerrat — neljä päällekkäin —
kumminkin jonkinverran hälventävät. Valmiina
rakennus maksoi 290,000 taalaria. B. ei aikalaisiltaan
saanut tunnustusta nerokkaalle ja
detaljeissaan-kin omintakeiselle luomalleen, sillä ajan
probleemit olivat enemmän muodollista kuin
rakenteellista laatua. B. kuoli tapaturmaisesti kirkkonsa
telineiltä sortuen, sitä ennen aloitettuaan
toisenkin työn, die Dreikönigskirche-kirkon, jonka
rakentaminen, kilpailun jälkeen, Pöppelmannin
suunnittelemana jo oli alkanut, mutta jonka B.
tämän kuoltua ja asianhaaroja muutenkin
edukseen käyttäen viime tingassa sai muutetuksi
protestanttiseksi saarnakirkoksi, entisissä
suorakaiteenmuotoisissa ääriviivoissa pysytteleväksi
soikeaksi sentraalirakenteeksi. U-o N.
*Böckman, Vladimir Aleksandr
o-v i t s, Suomen kenraalikuvernööri, sai eron 1909.
Bøggild, Bernhard (s. 1858), tansk.
maitotalouden tutkija, Kööpenhaminan
eläinlääkäri-ja maatalouskorkeakoulun professori 1903.
Julkaissut ,,Andelsmælkerier" (1887),
„Mælkeribru-get i Danmark" (3:s pain. 1907), joka on
maitotalouden perustavia käsikirjoja, ,,Mælkeribruget
i fremmede Lande" (1897), „Kortfattet
Mælkeri-lære for Elever i Landbrugsskoler" (1899). B.
on „Fédération international de laiterie" seuran
johtokunnan jäsen ja sen tansk. osaston esimies.
Böhm-Ermolli [böm-ermo’lli], Eduard von
<s. 1856), itäv. sotapäällikkö, tuli 1907
sotamar-salkkaluutnantiksi, 1916 kenraalieverstiksi, sai
suurvaltain sodan puhjettua 1914 johtoonsa toi-
sen armeian, valloitti heinäk. 1915 takaisin
Lembergin, syysk. sam. v. Dubnon ja johti sitten
taisteluita Koillis-Galitsiassa.
*Böhm von Bawerk, Eugen, kuoli 1914.
♦Börjeson, Johan (John) Laurentius
Helenus, kuoli 1910.
*Böök. 1. Emil B., kuoli 1914. — 2.
Einar B. (s. 1874), sosiaalipolitikkø, edellisen
poika, yliopp. 1892, lakit. kand. 1902. B. on
harjoittanut monipuolista yhteiskuntapoliittista
toimintaa, ollut m. m. 1907-17 Helsingin
kaupungin työväenasiainlautakunnan, sittemmin
sosiaalilautakunnan sihteerinä, yhteiskunnallisen
keskustoimiston johtajana 1911-15 ja samalla
sihteerinä Suomen työväensuojelus- ja
so-siaalivakuutusyhdistyksessä sekä yhdistyksessä
yleishyödyllisen rakennustoiminnan
edistämiseksi, kunnallisen keskustoimiston johtajana
1917; v:sta 1918 sosiaalihallituksen
ylitireh-töörinä. Julkaissut m. m. ,,Arbetslösheten i
Helsingfors och kommunens åtgärder för dess
bekämpande åren 1903-1909",
„Tontinvuokrasta ulkomailla ja Suomessa" (1914),
„Edistyksen uralta" (1919).
Böök, Martin Fredrik (s. 1883), ruots.
kirjailisuushistorioitsija ja arvostelija, Lundin
yliopiston professori. Teoksia: „Romanens och
prosaberättelsens historia i Sverige intill 1809"
(väitöskirja 1907), „Stridsmän och sångare"
(1910), „Studier och ströftåg i dikten och
historien" (1911), „Studier i Stagnelii
ung-domslyrik" (1911), „Svenska studier" (1913),
useita kokoelmia „Essayer och kritiker"
(1913-18), ,,Esaias Tegnér" (I osa 1918), „Erik Johan
Stagnelius" (1919) y. in. B. on Ruotsin tätä
nykyä kenties huomattavin kirjallisuuskriitikko.
R. F.
♦Böömi ks. Itävalta ja
Tsekkoslovakia, Täyd.
Cabochon [kabosW] (ransk. caboche = pää,
kallo), luonnollisen muotonsa mukaan kiilloitettu
tai tahkottu (eikä leikattu, siksi pyöreähkö)
jalokivi. Tahkoaminen en cabochon soveltuu
etenkin juovikkaisiin kiviin; vanhalla ja
keskiajalla se oli ainoa jalokivien tahkoamistapa,
kunnes Ludvig van Berquenin 1456 keksimä kivien
pinnoille tahkoaminen kiteen tapaisiksi sen käyttöä
suuressa määrässä vähensi. U-o N.
Cadorna f-o’-], L u i g i (s. 1850), kreivi, Raffaele
C:n (ks. t. I Os.) poika, it. kenraali, tuli
upseeriksi 1868, nimitettiin 1905 kenraaliluutnantiksi
ja 1910 Genovan armeiakunnan päälliköksi. Heti
suurvaltain sodan sytyttyä C. tuli Italian
yleisesikunnan päälliköksi ja johti Italian armeian
sotaliikkeitä syksyyn 1917, jolloin hänen, silloin
kärsittyjen suurten vastoinkäymisten tähden,
täytyi luopua asemastaan.
Caeoilius (K a i k i’ I i o s) Kalaktelainen
(viimeisen vuosis. loppupuolella e. ja l:sen alussa
j. Kr.), kreik. reetori, syntyisin Sisilian Kale
Aktesta, uskonnoltaan juutalainen; hänen
alkuperäinen nimensä oli A r k h a g a t h o s. C.,
joka toimi Roomassa, oli klassisistisen 1.
attikis-tisen tyylisuunnan (ks. Kreikan kieli ja
kirjallisuus, IV Os. palsta 1501)
innokkaimpia kannattajia, joka vastusti aikansa
puhetaidossa rehottavaa kukkeata „aasialaista"
suuntaa ja asetti proosatyylin esikuvaksi varsinkin
Lvsiaan (ks. t. V Os.) yksinkertaisen Iausetavan.
Hänen teoksensa ovat hävinneet, mutta hänen
vaikutuksensa jälkiä on selvästi havaittavissa
seuraavan ajan retoriikassa ja
kirjallisuusestetii-kassa. C:n „Korkeasta tyylistä" nimistä teosta
vastaan suuntautuu tuntemattoman kreik.
kirjailijan henkevä samanniminen kirjanen, joka
kauan on käynyt Longinoksen (ks. t. V Os.)
teoksesta. O. E. T.
Caffieri ransk. taiteiiijaperhe, it. synty-
perää, jonka jäsenistä Philippe C. vanhempi
(1634-1716), Mazarin’in kutsusta Ranskaan
siirtyneenä 1660 ja siellä kansalaisoikeuden saatuaan,
Lebrunin johdolla työskenteli Ludvik XIV:n
lin-nain koristepuunleikkaaiana (Versailles’issa m. m
Suuren portaan ja „Grands appartements’in"
ovet). Hän oli sekä pronssinvalaja että puun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
