Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cederholm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
199
Chambord—Chippendale
200
sena kannattajana. V. 1895, unionistien päästyä
valtaan, C. tuli amiraliteetin siviililordiksi, 1900
verokamarin finanssisihteeriksi ja 1902
kabinetin jäseneksi ylipostimestarina ja 1903
raha-asiainministeriksi, jona pysyi joulukuuhun 1905,
jolloin vapaamieliset pääsivät valtaan; toimi
sitten vastustuspuolueen yhtenä pääjohtajana,
kunnes toukok. 1915 tuli ’Intian ministeriksi, josta
virasta luopui heinäk. 1917.
Chambord [säbö’r], kylä Keski-Ranskassa,
Loir-et-Cherin departementissa, tunnettu
komeasta renesanssinaikaisesta Chåteau de C.
linnastaan, joka sijaitsee 5,s kms:n suuruisen,
muurien ympäröimän puiston keskellä. Työt aloitti
1519 Frans I, 1529-39 niitä johti arkkitehti
Pierre Nepveu („Trinqeau"), linna valmistui
Henrik II:n aikana, sitä laajennettiin melkoisesti
Ludvik XIV:n aikana. Ydinrakennuksena siinä
on pyöreäin kulmatornien sulkema neliö, sen
keskiössä kupukattoinen porrastorni merkillisine
kak-soiskierreportaineen. 156x117 m suuruinen,
etu-tornien sivuista lähtevä matalampi siipirakennus
pyöreine kulmatorneineen sulkee
keskusrakennuk-sen ja suuren pihan. Pohjoinen fasadi
pikkutor-neineen, kattoikkunoineen, korkeine
savupiippuineen, suippokattoineen tekee omituisen
fantastisen, alppivuorten silhuettia muistuttavan
vaikutuksen. Linna sisältää 440 huonetta ja salia
his-toriallisine muotokuvineen. Bordeaux’n herttua
uusinteli linnaa. U-o N.
Chamorro ks. K h a m o r r o, IV Os.
Champlevé-emalji [sähve’J ks.
Emaljimaa-1 a u s, Il Os.
Chandler [tsändh], Seth Carlo
(1846-1913), amer. astronomi, tutki maan napojen
liikkeitä ja muuttuvaisia tähtiä, joista julkaisi
luetteloita. Hänen tutkimuksensa ilmestyivät
enimmäkseen aikakauskirjassa ,,Astronomical
Journal", jota hän toimitti 1896-1909.
Charcot [sarkö’],] ean Baptiste Etienne
Auguste (s. 1867), ransk. Antarktiksen tutkija,
Jean Martin C:n (ks. t. I Os.) poika. C. on
johtanut kahta tieteellistä tutkimusretkeä (1903-05
ja 1908-10) Graham-maahan ja Aleksanteri I:n
maahan. Hän antoi eräälle tutkimalleen alueelle
nimen Loubet’n maa ja hänen itsensä mukaan
on eräs osa Länsi-Antarktista nimitetty
Char-cot’n maaksi.
Charleroi [sarhraä’], kaupunki Etelä-Belgiassa,
Sambren varrella, rautateiden risteyksessä; 29,156
as. (1917). Tärkeä rauta- ja
Iasiteollisuuskau-punki. — Suurvaltain sodassa C. verisissä
taisteluissa elokuussa 1914 kärsi suuria vaurioita.
Charlottenberg [sarlottenbärj],
teollisuuspaikkakunta Ruotsissa, Vermlannissa, Edan pitäjässä,
Ruotsin ja Norjan rajalla. Rauta-, saha- ja
tupakkateollisuutta. — V. 1914 pystytettiin C:iin
valtakunnan rajalle ruots.-norj. rauhanpatsas
satavuotisen rauhan muistoksi.
Charpentier [sarpätjë], Axel Fredrik (s.
1865), lakimies Gustaf Robert Alfred C:n (ks.
t. I Os. ja Täyd.) poika, fil. kand. 1886, lakit,
toht. 1898; tuli senaatin oikeusosaston
virkamieheksi 1896, oli lainvalmistelukunnan
jäsenenä 1905-11; määrättiin oikeusosaston
esitteli jäsihteerinä ollessaan kesäkuussa 1909 v. t.
prokuraattoriksi, mutta erotettiin heinäk. 1910
eläkkeettä virastaan, kun ei voinut
tyydyttää silloista hallitussuuntaa. Oltuaan 1910-17
asianajajana nimitettiin huhtik. 1917
senaattoriksi oikeusosastoon ja lokak. 1 p:nä 1918
(oikeusosaston lakattua) korkeimman oikeuden
jäseneksi, sekä jouluk. 1918 oikeuskansleriksi.
Kapinan aikana (1918) punaisten vangitsemana
oli vähällä tulla ammutuksi. Oltuaan viikon
vankilassa C. laskettiin vapaaksi, koska hän,
vaikkakin senaattori, ei ollutkaan hallituksen jäsen.
Aatelissäädyn jäsenenä C. otti osaa useihin
valtiopäiviin, ollen jäsenenä m. m.
lakivaliokunnassa. Julkaissut m. m. väitöskirjan ,,Om
syt-nin*" (1896).
♦Charpentier, Gustaf Robert Alfred,
kuoli 1914.
Charput ks. K h a r p u t, IV Os.
Chasst;riau [saserio], Théodore (1819-56),
ransk. taidemaalari, sai ensiksi opastusta sekä
voimakkaita vaikutelmia Ingres’iltä oppien
häneltä etenkin tarkan piirustuksen ia plastillisen
muotokäsittelyn. Sittemmin C. alkoi lähetä
Dela-croix’n edustamaa koloristista suuntaa, ja
varsinkin tehtyään matkan Itämaille hän omaksui
sangen värikkään ja maalauksellisen esitystavan. C. oli
hyvin monipuolinen taiteilija maalaten
taruperäi-siä ja uskonnollisia aiheita, kansanelämän
kuvauksia ja muotokuvia. Myöhempien aikojen
mystilliset ja koristeelliset virtaukset Ranskan
maalaustaiteessa (Gustave Moreau, Puvis de
Chavannes) juontuvat hänen teoksistaan. Nämä, joista
tärkeimpinä ovat mainittavat ,,Venus", „Ester
koristellen itseään", „Apollo ja Dafne", „Macbeth
ja noidat", „Arabialaiset ratsumiehet keräävät
kaatuneita", „Tepidaario Pompeijissa", olivat
pitkän ajan melkein unohduksiin joutuneita; vasta
maailmannäyttelyissä 1889 ja 1900 tultiin
huomaamaan C:n kyvyn oikea arvo ja merkitys.
|F. L.
♦Chautauqua ks. myös Kotiopintoliike,
Tävd.
Chelonethi ks. Kääpiöskorpionit, V
Os.
Cherrapunji (C h e r r a-P u n g i) [tSerapn’nji],
maailman saderikkaiti seutu Khasi-vuoristossa
(ks. t. IV Os.). Keskimääräinen vuotuinen
sademäärä 12,7 m. V. 1861 oli kosteussato 23 m.
V. 1876 satoi yhtenä ainoana päivänä 1,036 mm
ja heinäkuun 1890 kosteussato oli 5,080 mm.
♦Chiarini, Giuseppe, kuoli 1908.
♦Chicago. 2,547,201 as. (1917).
♦Chile. Pinta-ala 757,673 km2, 3,870,002 as.,
5 km2:llä (1917).
Chipiez [sipit’], Charles (1835-1901), ransk.
arkkitehti, muinaisaikaisen rakennustaiteen
tutkija. C:n huomattavimmassa rakennustyössä,
Armentières’in kansalliskoulussa, polykrominen
käsittely on laajempi kuin missään muussa
siihenastisessa ransk. rakennuksessa.
Taidehistoriallisia tutkielmia: „Histoire critique des origines
et de la formation des ordres grecs" (1876),
„L’histoire de 1’art dans 1’antiquité" (1881-1914,
I-X, yhdessä Perrot’n kanssa).
Chippendale [tsipjndeil], Thomas (k. 1779),
engl. huonekalutaiteilija, harjoitti 1750-70
liikettä Lontoon S. Martins Lane’ssa, tuli 1760
Society of arts’in jäseneksi, vaikutti paljon
aikakautensa makuun julkaisemalla
huon?kalumalIi-kokoelman „The gentlemans and cabinetmakers
director" (1754, uusi pain. 1759 ja 1762,
viimeinen Berliinissä 1889), joka sisältää 160 vaskeen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
