Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Darboux ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
219
De Coster—Demmler
220
laiset sitä ennen olivat tunteneet. D. oli
Sèv-res’in posliinitehtaan johtajana 1887-91. Julkaisu:
„La Fayence" (1887). U-o N.
*De Coster, Charles, kuoli 1879.
Dede-Agats, pieni kaupunki Traakiassa
Ai-geian meren rannalla, 20 km luoteeseen
Marit-zan suusta, n. 2,000 as., rautatieyhteydessä
pohjoiseen Adrianopolin ja länteen Makedonian
kanssa. Joutui 1913 Bulgaarialle ja oli sen
satamakaupunkina etelässä, mutta suurvaltain
sodan jälkeen sen sai Kreikka.
»Defensiivi on sodankäyntitapa, jonka
perusajatus on puolustus.
»Degas, Hilaire Germain Edgar,
kuoli 1917.
♦Degerby. 1,551 as. (1918); vaivaistalo,
kunnanlääkäri yhteinen Inkoon kanssa; säästöpankki;
teollisuuslaitoksia: 2 myllyä, 1 saha; Solbergin
rautatieasema, josta 6 km kirkolle, Torbackan ja
Sven-vikin satamapaikat. — Seurakunta
erotettiin kappeliseurakunnaksi 1863, itsen,
kirkkoherrakunnaksi 1913. Alttaritaulu („Ensimäinen
ehtoollinen"), vanha, tuntemattoman taiteilijan
tekemä. J. A. W.
»De Goeje, Michael Jan, kuoli 1909.
*De Gubernalis, Angelo, kuoli 1913.
Dehli [dtli], O I e (s. 1851), norj. lainoppinut ja
osuustoimintamies. Palattuaan Englantiin ja
Ame-riikkaan 1892 tekemältään ulkomaanmatkalta
D. ryhtyi järjestämään Norjan
kuluttaja-osuus-toimintaa. V. 1894 hän perusti „Kristiaanian
osuustoimintaseuran"; johti tätä v:een 1906,
jolloin tuli „Norjan osuustoiminnallisen
maayhdis-tyksen" esimieheksi.
*Dehmel, Richard, julkaisi 1913
runokokoelman „Schöne, wilde Welt". Kuoli 1920.
Deinokrates f-a’tes], huomattavin Aleksanteri
Suuren aikuisista arkkitehdeista, mainitaan
historiassa eri nimillä: Dinokrates (Vitruvius),
Keirokrates (Strabo), Stasikrates
(Plutarkos). Strabon mukaan hän rakensi
uudestaan Herostratoksen polttaman Efesoksen
Arte-miin temppelin entistään ehommaksi ja
sommitteli Aleksanteri Suuren ystävän Hefaistionin
komean, 3-kertaisen, 12,000 talenttia maksaneen
pyramidirovion Babylonissa; Aleksandreiankin
suunnittelussa kuningas näkyy hänen apuaan
käyttäneen. Kaikesta päättäen D. oli
harvinaisen aaterikas ja nerokas rakentaja.
Haaveellinen ja eriskummainen oli hänen Aleksanteri
Suurelle esittämä ehdotuksensa, että Athos-vuori
muutettaisiin suureksi, polvistuvaksi, toisella
kämmenellään kaupunkia, toisella Athos-vuoren
vesiä altaassa kantavaksi Aleksanterin
jättiläis-patsaaksi. U-o N.
Deissmann, Adolf (s. 1866), saks. teologi,
v:sta 1908 professorina Berliinissä, on julkaissut
useita teoksia Uuden testamentin tutkimuksen
alalta, m. m. „Licht von Osten" (1908, 2:nen
pain. 1910) ja „Paulus" (1911). V. 1914 D. alkoi
julkaista aikakauslehteä „Evangelische
Wochenbriefe" kristikunnan eri kirkkojen ja kansojen
sovittamista varten. Mainituilla kirjeillä on ollut
melkoinen rauhaa rakentava merkitys. E. K-a.
Deklasseeraus (ransk. déclasser — poistaa
jostakin luokasta, säädystä, alentaa), luokasta
toiseen, alempaan luokkaan siirtäminen.
Dekoriitti ks. B a k e 1 i i 11 i, Täyd.
Delambre [ddlffbr], Jean Baptiste Jo-
seph (1749-1822), ransk. tähtitieteilijä ja
geodeetti, v:sta 1782 tähtitieteen professorina
Col-lège de Francessa. Otti osaa suureen ransk.
aste-mittaukseen, joka suoritettiin metrin pituuden
määräämiseksi. Laskenut auringon, suurien
planeettojen ja Jupiterin seuralaisten taulut. D:n
toimittama laaja 6-osainen „Histoire de
Pastro-nomie" (5 os., 1817-21) on saavuttanut suuren
kuuluisuuden.
»De la Key, Jakobus Herklaas, kuoli
1914.
Delaunay [ ddlont’], Charles
Eugètie-(1816-72), ransk. tähtitieteilijä, v:sta 1870
Pariisin observatorin johtajana, saavutti suuren
kuuluisuuden teoreettisena tähtitieteilijänä.
Hänen tärkeimmät työnsä koskettelevat kuun
teoriaa, josta hän on julkaissut 2 osaa teosta
„Théo-rie de la lune" ja pienempiä kirjoitelmia, joista
mainittakoon tutkimukset kuun keskiliikkeen
kiihtymisestä.
m
*De Laval, Karl Gustaf, kuoli 1913.
»Delaware. 216,941 as. (1918). Siirtolaisia oli
1910 17,500, joista irlantilaisia 4,000, venäläisiä
3,500, itävaltalaisia 2,900, saksalaisia 2,600 ja
englantilaisia 2,000. — D. on maanviljelysvaltio.
V. 1912 oli sato: 2,200,000 hl maissia, 640,000 hl
vehnää, 40,000 hl kauraa ja 330,000 hl perunoita.
Sitäpaitsi viljellään erittäin runsaasti hedelmiä,
marjoja ja tomaatteja. V. 1917 oli hevosia 36,000,
muuleja 6,000, sarvikarjaa 64,000, lampaita 8,000
ja sikoja 60,000. Teollisuuden tuotannonarvo
oli 1910 280 milj. mk. Pääteollisuushaarat ovat
nahka-, panimo-, hedelmäsäilyke- ja
kutoma-teollisuus. Vuorityön tuotannonarvo oli 1914
1,210,000 mk. — Rautateitä oli 1915 537 km.
M. E. H.
Delbrück, Max Emil Julius (s. 1850),
saks. maanviljelyskemisti, Saksan
väkiviinateol-lisuusyhtiön koelaitoksen johtaja (1874),
Berliinin teollisuusakatemian dosentti (1875), Berliinin
maanviljelystieteellisen korkeakoulun opettaja
(1881). Tähän laitokseen hän perusti ja kehitti
teknillisen osaston, joka etupäässä tutkii
käymisteollisuutta. D. on ottanut innokkaasti osaa
teollisuuslainsäädäntöön. E. E. R.
*Deleassé, 1 n é o p h i 1 e, oli kesäk. 1911
v:n 1912 alkupuolelle meriministerinä, 1913
lähettiläänä Pietarissa, tuli elok. 1914
ulkoasiainministeriksi kansalliseen kokoomushallitukseen,
josta luopui lokak. 1915.
»Delhi. 232,837 as. (1911). V:n 1912 alusta
Intian keisarikunnan pääkaupunki.
»Delisle, Léopold Victor, kuoli 1910.
»Demidov, Pavel Nikolajevitj.
Naimisissa Aurora Karamzinin (synt. Stjernvall)
kanssa, ks. Karamzin, Eva Charlotta
Aurora, IV Os.
Demijohn [demidzon] ks. D a m e-j e a n n e,
II Os.
Dem ml er, Georg A d o 1 f (1804-86), saks.
arkkitehti, opiskeli Berliinissä, astui varsin
nuorena 1824 Mecklenburgin valtion palvelukseen,
jossa pysyi v:een 1851 saakka. Schwerinin
kaupungissa D:n useimmin Schinkelin klassilliseen
suuntaan suorittamia töitä ovat teatteri,
raatihuone, arsenaali ja hallintorakennukset;
poikkeuksen tekee suurherttuallinen linna, jossa tuli
wallensteinilaisille jätteille pukea Ranskan
rene-sanssin hilpeät muodot. Vv:n 1848-50 valtiolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
