Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dougga ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231
%
Drumsö—Durnovo
232
Psychologie nach naturwissenschaftlicher Methode"
(1842), „Die moralische Statistik und die
menschliche Willensfreiheit" (1867). A Gr.
♦Drumsö, n. 3,5 km pitkä ia vähäistä kapeampi
enimmäkseen havumetsää kasvava Helsingin
länsisaariston saari, jolla lähinnä on ristin muoto,
korkeahko vuorenkukkula „poikkipuun"
kummallakin puoliskolla. Paitsi muutamia vähäisiä
niemiä, mitkä 1888 pakkoluovutettiin Venäjän
sotalaitokselle ja jotka nykyään kuuluvat Suomen
valtiolle, muodostaa saari D:n kartanon,
jonka kauppaneuvos Julius Tallberg 1912 osti
silloisilta omistajilta Vilhelm Vavulinin
perillisiltä tarjoten sen s. v. lunastettavaksi Helsingin
kaupungille, joka kuitenkin hylkäsi tarjouksen.
Tila on luonteeltaan verotila, pinta-ala n. 400 ha,
manttaaliluku 0,417, päärakennus, joka nyk. on
sisustettu kahvilaksi, v:lta 1843. Nykyinen omistaja
on järjestänyt saaren huvila-asutukseksi, jonka
asukasluku kesäisin on n. 3,000, talvisin n. 500;
huvilat, n. 200, osaksi omilla palstoilla, osaksi
vuokramaalla; merikylpylä; kesäisin
jokatunti-nen höyrylauttayhteys Helsingin Ruoholahteen;
puhelinkeskus; alempi kansakoulu, oma palokunta,
nuorisoseura (ruots.), jolla oma talo. — D.
kuuluu Huopalahden vasta perustettuun kuntaan.
J. A. W.
♦Dublin. 403,030 as. (1911).
Kapinamels-keissä huhtik. 1916 kaupunki kärsi melkoisia
vaurioita.
Dubrovka [-o’-], tehdaskvlä ja lastauspaikka
Nevan pohj. rannalla n. 53 km Pietarista itään. D:ssa
on samannimisen suom. yhtiön, jonka
pääosakkaita olivat konsuli A. Gullichsen ja eversti Fr.
Sohlberg, omistama 6-raaminen saha ja
paperitehdas. Ennen kumousta yhtiö omisti 1,680
desjatiinaa (1,853,4 ha) maata, sahan
vuosituotanto oli n. 15,000 standerttia ja paperitehtaan
7,000 ton. Osakepääoma 2 milj. mk. /. A. W.
Duc [dyk7, Joseph Louis (1802-79), ransk.
arkkitehti, sai 23 v:n vanhana suuren Rooman
palkinnon ja herätti huomiota matkapiirustuksillaan
ja vanhain monumenttien uusinteluehdotuksilla.
Hänen ensimäinen huomattava työnsä oli
Heinäkuun-patsas Pariisissa (valmistui Alavoine’in
alkuperäisestä ehdotuksesta D:n muuttamana 1840).
Päätyöstään, Neo-grecque-tyyliin
rakentamastaan Pariisin oikeuspalatsista komeine
fasadei-neen, odotushuoneilleen, hän 1869 sai Napoleon
III:n kunniapalkinnon. U-o N.
Du Cerceau [ dy sersö’ ], JacquesAndrouet
(s. n. 1510, k. jälkeen 1584), ransk.
arkkitehti ja kaivertaja, tutki jo nuorena antiikkia
ja renesanssia Roomassa ja toimi sitten Orléans issa
ja Montargis’ssa. Hänen rakennuksiaan tuskin
ollenkaan on säilynyt, mutta sensijaan hän on
saavuttanut kaivertajana ja kirjailijana suurta
mainetta; julkaissut päätöinä: „Recueils de
vingt-cing arcs de triomphe" (1549), ,,Livre de
grotesques", „Livre d’architecture" (1559). „Les
plus excellents båtiments de France" (1576-79).
D:n kaiverroksia ja piirustuk ia, joko omia tai
hänen ateliee istään lähteneitä, on tallella
yhteensä 2,000 lehden vaiheilla.
Duddel [dadl], William (s. 1872), engl.
fyysikko ja sähköteknikko, tullut tunnetuksi
etupäässä sähkövirran voimakkuuden vaihtelujen
vaikutusta sähkövalokaareen käsittelevillä
tutkimuksillaan. Hän keksi näet n. s. „laulavan sähkö-
valokaaren", jota Poulsen sitten käytti
langattoman sähkölennättimen (ks. Langaton
sähköttäminen, V Os. p. 523) suunnittelemiseen
valokaarimenetelmän pohjalle. D. on sitäpaitsi
keksinyt onnistuneita sähköopillisia mittauskojeita,
kuten termogalvanometrin ja oskillografin.
(U. S:n.)
Dulour [dyfa’r],J e a n Marie Léon (1780
-1865), ransk. eläintieteilijä, ammatiltaan
lääkäri, tullut tunnetuksi niveljalkaisten, varsinkin
hyönteisten anatomiaa koskettelevien teostensa
kautta. Näistä ovat tunnetuimmat:
„Recher-ches anatomiques et physiologiques sur Ies
hé-miptères" (1832), „Recherches anatomiques et
physiologiques sur les orthoptères, Ies
hyme-noptères et les neuroptères" (1841) sekä
lois-grega-riineja koskevat. K. J. V.
♦Duhm, Bernhard. Uudempia julkaisuja,
„Die zwölf Propheten übersetzt" (1910),
„Anmerkungen zu den zwölf Propheten" (1911) ja
„Israels Propheten" (1916).
♦Dunant, Henri, kuoli 1910.
♦Duner, Nils Christofer, kuoli 1915.
♦Dunkerque. Suurvaltain sodassa saksalaiset
pommittivat alituisesti kaupunkia sekä kauas
kantavilla tykeillä että etenkin ilmasta
pudotetuilla pommeilla. Kaupunki kärsi suuria
vaurioita.
♦Duodecim lääkäriseuran nimi on nykyään
muutettuna näin kuuluva: Suomalainen
lääkäriseura Duodecim (ks. t. Täyd.).
Duodeesimo (lat. duodecim = kaksitoista),
kirjan kaksitoistataitteinen koko (vrt. Koko,
IV Os.).
♦Duployé, Emile, kuoli 1912.
Duris f-a-J, kreik.-joonialainen maalari ja
vaa-sienkoristaja, 400-luvun (e. Kr.) parhaimpia
Ateenassa. D:n koristamia maljoja on löydetty 23,
tauluja niissä on yli 80. Aihevalinta vaihtelee
mytologisista, sankarillisista ja sotaisista,
laatu-kuvantapais^sti intiimeihin. Varma ja luonteva
on paljaan ruumiin esitys esim. veihkeilevissä
satyreissa. Piirustus on hienoa ja huolellista.
fP ittier, „Duris et Ies peintres de vases grecs"
(1905), Frücht, „Die signierten Vasen des Duris"
(1914).] vrt. Saviteollisuus, VIII Os.,
ja Vaasi, X Os. U-o N.
Durm, Josef Wilhelm (s. 1837), saks.
arkkitehti, v:sta 1868 arkkitehtuurin professorina
Karlsruhen polyteknikumissa, v:sta 1887
yli-rakennustirehtööri, käyttää rakennuksissaan
mielellään renesanssia. Hänen päätyönsä ovat:
Das Vierordtsbad, taideteollisuuskoulu, synagoga
(1875) ja suurherttuallinen palatsi Karlsruhessa;
Das Landesbad ja Kaiserin Augusta-Bad
Badenissa; Schopfheimin, Badenweilerin y. m. kirkot;
kirjoittanut „Polychrome u. Konstruktive
Details der griech. Baukunst" (1880), „Zwei
Grosskonstruktionen der it. Renessance" (1887), „Die
Baukunst der Griechen" (1881, 1892, 1910),
„Die Baukunst der Etrusker u. Römer" (1885,
1892, 1905), „Die Baukunst der Renessance in
Italien" (1902, kolme viimemainittua
toimittamassaan „Handbuch der Architectur" teoksessa),
„Die Kunstdenkmäler in Grossherzogthum
Baden" (1884, useiden kera). U-o N.
♦Durnovo, Petr Nikolajevitj, oli viime
vuosinaan oikeiston johtomies
valtakunnanneuvostossa. Kuoli 1915.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
